Uusateistista liikettä sekä uskonnon ja tieteen vastakkainasettelua on jo kiusaus pitää menneen talven lumina. Tässä arvioitava teos Alkuräjähdyksistä uskomuksiin (Reuna 2023) tarjoaa kuitenkin yhdistelmän tähtitieteen popularisointia ja nostalgista uskontokritiikkiä: Teoksen mukaan tieteellinen ajattelu ja usko ovat syvässä ristiriidassa.

Lue koko artikkeli

Tutkimusten mukaan luottamus tieteelliseen tutkimukseen voi täyttää tarpeita, jotka osa tutkijoista on aiemmin liittänyt uskontoon. Tieteeseen nojaaminen voi tuottaa ihmisen elämään esimerkiksi tarkoitusta tai torjua kuolevaisuuden uhkaa. Tieteen arvostus liitetään usein ateismiin. Onkin oletettu, että luottamus tieteeseen on tärkeää erityisesti uskonnottomien katsomuksille.

Oma tutkimukseni tukee jossain määrin käsitystä, jonka mukaan usko tieteeseen on erityisen merkittävää ateisteille. Kuitenkin ihmiset yhdistävät tieteen arvostusta niin sanottuihin yliluonnollisiin uskomuksiin, ja luottamus tieteeseen on tärkeää myös uskonnollisille. Myös moni Jumalaan uskova kokee tieteen esimerkiksi lisäävän merkityksellisyyttä tai auttavan moraalisissa pohdinnoissa.Lue koko artikkeli

Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun.

Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä olemme Areiopagilla laatineet muutaman viime vuoden aikana lukion oppimateriaalia lehtemme aihepiireistä. Tämän vuoden alussa pääsimme siihen vaiheeseen, että haimme testaajia oppimateriaalille suomalaisten lukioiden ja yläasteiden opettajien ja oppilaiden joukosta. Testaamista oli tarkoitus jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.Lue koko artikkeli

Tiede selittää nykyään monia asioita, joita entisaikaan selitettiin Jumalan ja muiden henkiolentojen toiminnalla. Siinä missä teologia ja filosofia pyörittelevät samoja vanhoja kysymyksiään, tiede jatkaa voittokulkuaan. Jotkut tutkijat ja filosofit väittävät, että tiede on paitsi varmin, myös ainoa tapa tietää. 

Tätä kutsutaan skientismiksi eli tiedeuskoksi. Skientisti ei usko, että tiede tarvitsisi filosofisia taustaoletuksia esimerkiksi siitä, voiko ihmismieli tavoittaa todellisuuden sellaisena kuin se on. Mutta onko tiedeusko vain teologien leimakirves vai onko tiedeuskon kritiikissä perää?Lue koko artikkeli

Tieteen avulla ihminen voi saada objektiivista tietoa maailmasta. Tämä väite vaikuttaa itsestään selvältä tosiasialta, joka ei tarvitse tuekseen filosofisia vakaumuksia. Roger Triggin mukaan ilman metafyysisiä taustaoletuksia tiede ei voi kuitenkaan puhua todellisuudesta mitään.

”Moderni tiede ei tarvitse filosofiaa mihinkään.”

Se, että tämä kommentti on napattu Vauva-lehden keskustelupalstalta, kertoo jotain väitteen juurtumisesta kansan syviin riveihin. Ajatus on tavanomainen myös tiedettä popularisoivien tiedemiesten kirjoituksissa.Lue koko artikkeli

Kalervo Vihtori (K. V.) Laurikainen (1916-1997) oli fysiikan professori, joka loi perustan suomalaiselle teoreettisen fysiikan tutkimukselle ja yliopistokoulutukselle. Elämänsä lopulla hän tuli tunnetuksi elämänkatsomuksellisena keskustelijana.

Hän oli mukana perustamassa Luonnonfilosofian seuraa ja oli kuolemaansa asti sen voimahahmo. Laurikainen käsitteli töissään, opetuksessaan ja populaariartikkeleissaan luonnontieteen todellisuuskuvaa, maailmankatsomusten perusteita, tieteen ja uskonnon sekä aineen ja hengen suhdetta.Lue koko artikkeli

“Elämän suurimmat arvoitukset” kiinnostavat. Niitä ei käsitellä vain filosofien ja teologien keskiajalta tuoksuvissa keskusteluissa. Ne askarruttavat myös tieteellisesti koulutettuja ihmisiä ympäri maailman. Suomessa Tiede-lehti onkin helmikuun numerossa tarttunut muun muassa vapaan tahdon, tietoisuuden, ja Jumalan olemassaolon visaisiin pulmiin. Analysoimme tekstin lukijan pyynnöstä. Rohkeasta avauksesta huolimatta aiheiden käsittely jättää monin paikoin toivomisen varaa.

Lehti on varannut sivuistaan peräti viiden aukeaman verran lähes jokaista ihmistä askarruttaville perustaville kysymyksille. Kustakin haastatellaan aihepiiriä miettineitä filosofeja ja tieteentekijöitä. Pyrkimys käsitellä näitä kysymyksiä on sinänsä erittäin kannatettava, ja luin suurella mielenkiinnolla eri nykytieteen huippujen näkemyksiä vaikkapa tietoisuudesta ja aivojen toiminnasta.Lue koko artikkeli

Lari Launonen istahti alas lokakuisen seminaarimme jälkeen filosofi Jeroen de Ridderin kanssa ja kysyi tältä visaisia kysymyksiä tiedeuskosta, moraalista ja uskonnosta. Ai niin, lisäksi pyydämme palautetta lukijoiltamme Areiopagin toiminnasta.

Tiedeuskoseminaarimme toinen ulkomainen puhuja, professori Jeroen de Ridder vastailee neljällä videolla muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin ”Mitä on tiedeusko ja miksi se on ongelma?”, ”Ketä tulisi uskoa silloin, kun tieteilijät ovat eri mieltä?” ja ”Voiko luonnontiede vastata kysymyksiin moraalista?”Lue koko artikkeli

Voiko älykkäästä suunnittelusta kirjoittaa kiihkottomasti, leimautumatta uskonnolliseksi tai uskonnonvastaiseksi fundamentalistiksi? Kyllä voi, osoittaa Rope Kojonen tuoreessa kirjassaan.

Älykäs suunnittelu (Intelligent Design, ID) on eräs viime aikojen kiistellyimmistä ilmiöistä luonnontieteen ja teologian välisessä keskustelussa. ID:n pääväite on, että fysikaalisesta maailmasta on havaittavissa jälkiä yliluonnollisen suunnittelijan intentionaalisesta toiminnasta. ID:n puolestapuhujien mukaan luonnosta löytyy niin monimutkaisia rakenteita, etteivät evoluutioteorian kuvaamat mekanismit riitä selittämään niiden kehittymistä. Näin ollen on oltava olemassa jokin luonnon ulkopuolinen ”älykäs suunnittelija”, joka on saanut aikaan nuo rakenteet.Lue koko artikkeli

Areiopagi on nyt kolmen vuoden ajan pyrkinyt edistämään parempaa ymmärrystä luonnontieteen, teologian ja filosofian rajapinnoilla olevista kysymyksistä. Kolmas seminaarimme järjestettiin 13.-14.10. Helsingin yliopistolla teemalla “Tiedeusko ja todellisuuden rajat”.

Seminaarissa aiheen kansainväliset asiantuntijat, professorit Mikael Stenmark ja Jeroen de Ridder keskustelivat suomalaisten asiantuntijoiden kanssa tiedeuskosta ja sen vaikutuksesta yliopistomaailmassa ja sen ulkopuolella. Kerromme tässä seminaarin annista. Lisäksi paljastamme, miten Areiopagin toiminta jatkuu tulevaisuudessa.

Tämänkertainen seminaarimme otti varaslähdön edellisistä (vuoden 2015) ja tammikuun 2016) seminaareista poiketen jo torstai-aamupäivällä, kun sekä Stenmark että de Ridder istahtivat Aleksanterinkadun Tiedekulmaan Aku Visalan haastateltavaksi ja sivistävälle aamukahville saapuneen yleisön tentattavaksi.Lue koko artikkeli

“Etiikka … on geenien synnyttämä illuusio, jonka tarkoitus on saada meidät tekemään niiden kanssa yhteistyötä”. Onko todella näin? Väitettä kritisoi Kirjapajan julkaiseman uuden kirjan otteessa professori Mikael Stenmark.

Pohdimme nyt toista seikkaa, jonka biologit ajattelevat ihmisen käyttäytymiseen sovelletusta luonnontieteestä seuraavan: seuraako evoluutioteorian omaksumisesta väistämättä se, että objektiivinen moraali on illuusio? Rusen ja Wilsonin mukaan “evolutiivinen selitys tekee objektiivisen moraalin tarpeettomaksi” (Ruse ja Wilson 1986: 187).Lue koko artikkeli

Aina ei ole selvää, minkälaiseen tiedeuskon muotoon skientismin kannattaja sitoutuu. Kirjapajan julkaisemassa uudessa kirjassa Tiedeusko ja todellisuuden rajat Mikael Stenmark erottelee keskustelun helpottamiseksi lukuisia tiedeuskon lajeja. Niistä kolme esitellään tässä otteessa.

Kaikkein uskaliaimpaan tiedeuskon muotoon sisältyy näkemys, ettei mikään rajoita luonnontiedettä. Huomaamme kohta akateemisen maailman ulkopuolisesta tiedeuskosta olevan olemassa myös maltillisempia versioita, jotka tunnustavat luonnontieteellisellä toiminnalla olevan jonkinlaiset rajat.Lue koko artikkeli

Tiedeuskon kritiikkiin on joskus vastattu väittämällä, että kyseessä on vain tieteen menestystä pelkäävien rakentama harhakuva, eikä kukaan todellisuudessa kannata tiedeuskoa. Aku Visala ja Rope Kojonen kommentoivat asiaa liitteessään Mikael Stenmarkin kirjaan Tiedeusko ja todellisuuden rajat.

Keskustelussa luonnontieteen ja muiden alojen suhteesta on ollut tapana kritisoida kahta äärinäkemystä. Toisessa ääripäässä on tiedeusko eli skientismiä, joka väheksyy tieteen ulkopuolisen järkevän ajattelun mahdollisuutta. Toisessa ääripäässä puolestaan on tieteen halveksunta, jossa tutkimukseen näkemyksillä ei ole sen enempää painoarvoa kuin millä tahansa muullakaan näkemyksellä.Lue koko artikkeli