Monitieteisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Vieraskynässä yliopistonlehtori Risto Uro kertoo, miten teologisessa tutkimuksessa voidaan hyötyä rituaalitutkimuksesta.

Joukko yhtenäiseen uniformuun pukeutuneita nuoria kiipeää pekkaniskan avustamana merenneitoa kuvaavan patsaan kylkeä pitkin ylös. Patsas saa lopulta valkoisen lakin päähänsä valtaisan väkijoukon hurratessa. Jotkut osallistujista pulikoivat patsasta ympäröivässä suihkualtaassa Helsingin koleassa kevätsäässä.Lue koko artikkeli

Neljäsosa suomalaisista rukoilee päivittäin ja useampi kuin joka toinen vähintään kerran vuodessa. Mutta voimmeko tietää, vastaako Jumala rukouksiimme?

Rukous – ”uskonnon sielu”

Raamattu (Fil. 4:6) opettaa kaikkia kristittyjä rukoilemaan ja pyytämään Jumalalta apua elämäänsä: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” Reformaattori Martti Luther on jopa todennut, että kristityksi itseään kutsuva ihminen, joka ei rukoile ja pyydä Jumalalta kaikkea sitä hyvää, jota Jumala on luvannut antaa, ei ole oikea kristitty.Lue koko artikkeli

Filosofi Bertrand Russell teki tunnetuksi seuraavan sanonnan: “Maailman ongelma on se, että typerykset ja fanaatikot ovat täynnä varmuutta, ja viisaat täynnä epäilyksiä.” Kumpaan lokeroon uskonnollinen usko kuuluu ja kuinka varmaa tai epävarmaa uskon pitää olla? Kuuluuko epäily puolestaan uskon kylkeen, sen ulkopuolelle vai peräti ytimeen?

Viime vuosina tehtyjen kyselytutkimusten perusteella suomalaiset ovat edelleen jokseenkin uskonnollista kansaa. Monet uskovat Jumalan olemassaoloon ja rukoilevat muulloinkin kuin kuolemanvakavan vaaratilanteen edessä. Suomalainen uskonnollisuus on kuitenkin luonteeltaan aika varovaista, eikä kovin fanaattista. Me katsomme karsaasti niitä, jotka toitottavat omaa uskoaan suurella varmuudella ja käännyttävät muita omaan leiriinsä.Lue koko artikkeli

Edith Stein (1891-1942) oli sekä akateeminen filosofi että mystikko. Yksi hänen keskeisimmistä teksteistään käsitteli kuinka inhimillinen ja vajavainen kieli voi puhua täydellisestä Jumalasta.

David Hume esitti teoksessaan Puheita luonnollisesta uskonnosta seuraavan kysymyksen:

…miten te mystikot, jotka pidätte kiinni jumaluuden ehdottomasta käsittämättömyydestä, eroatte skeptikoista tai ateisteista, jotka väittävät, että kaiken ensimmäinen syy on tuntematon ja käsittämätön? (4.1)

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka filosofi ja nunna Edith Stein vastasi tähän kysymykseen.Lue koko artikkeli

Yleisesti ajatellaan, että koneita eivät ihmisoikeudet koske. Ne eivät ole ajattelevia tai tuntevia otuksia. Vai ovatko? Esimerkiksi maailmalle hiljattain esitelty Sofia-robotti osaa laulaa, auttaa tekemään valintoja kaupassa, hoivaa vanhuksia, leikittää lapsia ja tutkii asioita. Ansaitseeko Sofia sittenkin ihmisen kaltaista kohtelua?

Mitä roboteista tulisi ajatella etenkin teologisesta näkökulmasta, jossa ihmisellä on erityinen arvo ja rooli Jumalan kuvana? Areiopagin podcastin yhdeksännessä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala käsittelevät Jumalan kuvan teologiaa.Lue koko artikkeli

Kristillinen oppi ihmisestä Jumalan kuvana on yleisesti tunnettu. Mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Voiko mahdollisesti jokin muukin olla Jumalan kuva?

Raamatun alkulehdillä kerrotaan kuinka ihminen luodaan ”Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi” (1. Moos. 26-27; 5:1-2; 9:6). Yllättävää on, että tähän ei juurikaan palata myöhemmin Raamatun lehdillä eikä käsitettä sen kummemmin selitetä. Uusi testamentti taas käyttää käsitettä puhuessaan Kristuksesta (Kol. 1:15; 2. Kor. 4:4, Heb. 1:3). Teologianhistoriassa käsitettä onkin käytetty varsin monella eri tapaa.Lue koko artikkeli

Onko perinteinen kristillinen oppi syntiinlankeemuksesta kestämätön nykytieteen valossa? Voiko evoluutioteoriaa ja syntiinlankeemusta yhteensovittaa? Kuinka pitkälle tätä oppia voidaan uudelleentulkita niin että pysytään uskollisena kristinuskon olennaiselle uskonsisällölle? Pitääkö kristinuskon edes aina mukautua vallitsevaan tieteelliseen konsensukseen?

Evoluutioteoria on mietityttänyt kristittyjä pitkään ja paljon. Sen nauttiman laajan luonnontieteellisen konsensuksen vuoksi teologien on ollut suorastaan välttämätöntä pohtia, kuinka ajatus eri lajien kehittymisestä alkeellisemmista elämänmuodoista miljoonien vuosien kuluessa luonnonvalinnan ja mutaatioiden ohjaamina suhteutuu kristinuskon perustaviin ilmoitustotuuksiin.Lue koko artikkeli

Monet ihmiset ajattelevat, että teologiassa on kyse fiiliksistä. Eipä kuitenkaan ole, sanoisi analyyttisen teologian harjoittaja. Teologiaa voi näet tehdä tiukalla otteella, keskustelussa filosofian kanssa.

Areiopagin podcastin viidennessä jaksossa käsitellään teologian ja filosofian suhdetta. Aku Visala ja Lari Launonen kävivät analyyttisen teologian kokouksessa Skotlannissa ja kertovat, mitä analyyttinen teologia on. Lue koko artikkeli

Kirkkoisät moni tuntee, mutta keitä olivat kirkkoäidit? Muun muassa marttyyreja, orjia ja yläluokan rouvia. Dosentti Anni Maria Laato valaisee vieraskynässä tätä myöhäisantiikin tutkimuskenttää, sen haasteita ja moninaisia löytöjä.

Kirkkoäideiksi voidaan kutsua kaikkia niitä naisia, jotka toimivat aktiivisesti kirkossa myöhäisantiikin aikana (n. 100-500). Määritelmä on aika väljä. Tunnemme monia, keskenään hyvin erilaisia naisia, jotka ovat eläneet kirkon jäseninä ja vieneet kristinuskon sanomaa eteenpäin. He elivät aikana, jolloin kristinusko levisi nopeasti ja sen asema Rooman valtakunnassa muuttui vähemmistöstä enemmistöksi. Tässä ympäristössä he loivat uusia tapoja toimia ja ilmaista uskoaan.Lue koko artikkeli

Reformaatio eli uskonpuhdistus vaikutti 1500-luvulta lähtien syvällisesti eurooppalaiseen hengenelämään. Suomessa on totuttu arvostamaan luterilaisuuden myönteistä merkitystä kansansivistykselle ja opinkäynnille. Kansainvälisessä vertailussa reformaation sivistyksellinen merkitys on kuitenkin mutkikas, kirjoittaa vieraskynässä professori Risto Saarinen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen yliopistoja tieteen identiteetin muodostajina. Reformaation juhlavuoden 2017 merkeissä liitän tarkasteluni eurooppalaisiin uskonreformeihin. Pääpainoni on silti niin kutsutun sivistysyliopiston esittelyssä.Lue koko artikkeli

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

Logos-konferenssi kokosi kesäkuussa Skotlantiin nimekkäitä teologeja, uskonnonfilosofeja ja raamatuntutkijoita. Yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista käsitteli sovitusoppia analysoimalla anteeksiantamuksen rajoja ja mahdollisuuksia. Lari Launonen oli paikalla haistelemassa analyyttisen teologian uusia tuulia.

“Se on mysteeri”.

Näillä sanoilla moni pappi on kiertänyt kiusallisen kysymyksen vaikkapa Jeesuksen neitseestäsyntymisen tai ylösnousemuksen historiallisuudesta. Uskon mysteereistä puhuvat toki mielellään myös sellaiset teologit, jotka ovat sitoutuneet näihin oppeihin.Lue koko artikkeli

Myöhäisantiikin kristityille oppi luomisesta oli yhdistelmä Raamatun tekstien tulkintaa ja (enimmäkseen) uusplatonistista maailmankuvaa.

Aiemmin Areiopagilla varhaisen kirkon luomiskäsityksestä ja sen eri teemoista on kirjoittanut Jussi Junni. Tässä esseessä tarkastellaan lähemmin kahden kristityn kirjoittajan, Basileios Suuren (329/330-379) ja Augustinuksen (354-430) käsitystä luomisuskon perusaksioomista ja luomiskertomusten hermeneutiikasta: mitkä uskomukset universumin synnystä ovat keskeisiä? Miten Genesiksen luomispäivien kertomusta on luettava? Entä mitä Basileios sanoo biodiversiteetistä ja miten Augustinus suhtautuu luonnonilmiöiden ja luonnonlakien tutkimukseen?Lue koko artikkeli