Miten kristitty voi suhtautua psykologiaan, joka on yhtäältä keskustelukumppani ihmiskäsitystä koskevissa pohdinnoissa ja toisaalta saattaa olla paikoitellen ristiriidassa joidenkin kristillisestä uskosta nousevien käsitysten kanssa? Näkökulmia kristinuskon ja psykologian suhteeseen tarjoaa teos Psychology & Christianity – Five Views.

Kristityt suhtautuvat psykologiaan keskenään eri tavoilla, ja Psychology & Christianity -teos auttaakin jäsentämään tätä kristillisten suhtautumistapojen moninaisuutta (etenkin amerikkalaisen evankelikaalisen kristillisyyden sisällä). Siinä, missä joku kristitty vastustaa modernia ja sekulaaria psykologiaa henkeen ja vereen, toinen hyödyntää sitä kritiikittömästi ihmiskäsityksensä rakentamisessa.Lue koko artikkeli

Tarkoittaako universumin massiivinen koko, että ihmisellä ei ole merkitystä? Dosentti Olli-Pekka Vainio pohtii asiaa norsujen, pienten ihmisten ja riihimäkeläisten näkökulmasta.

Douglas Adamsin tieteisparodiassa Linnunradan käsikirja liftareille mainitaan laite nimeltä “totaaliperspektiivipyörre”. Kyseessä on teloituskone, joka yhdessä hetkessä näyttää kohteelleen koko universumin kaikessa laajuudessaan ja sen jälkeen pienen ”olet tässä” -pisteen. Kokemuksen on tarkoitus olla niin kauhistuttava, että kohde kuolee sen siliän tien. Lue koko artikkeli

Ihminen on läpi koko olemassaolonsa etsinyt omien ajallisten ja paikallisten rajojensa ulkopuolelta elämän mieltä ja merkitystä. Hän on kurkottanut tuonpuoleisuuteen, josta hän on aavistellut tämän elämän syvimpien tarkoitusten avautuvan.

Kaikki se, mitä ihmisen ja ihmiskunnan vaiheista tiedetään, viittaa siihen, että uskonnollisuus – missä muodossa se sitten ilmeneekin – kuuluu lajimme luontoon.  Mutta ihminen on myös halunnut tietää, ymmärtää, laatia selityksiä siitä, mitä on näiden rajojen sisäpuolella. Hän on toisin sanoen halunnut harjoittaa sitä toimintaa, jota nykyisin kutsutaan tieteeksi. Lue koko artikkeli

Teologi ja rap-artisti Lauri Kemppainen väittää esseessään, että Terrence Malickin elokuvassa lounaansa väliin jättävä dinosaurus kuvaa kristillistä maailmankatsomusta.

Hetki, jolloin armo keksitään

Makuasioista ei voi kiistellä, väittävät. Mutta minä olen kyllä epäluuloinen sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät arvosta armollista hirmuliskoa. Tarkoittamani hirmulisko esiintyy Terrence Malickin elokuvassa The Tree of Life. Vuonna 2011 ilmestynyt teos on runollinen tutkielma kärsimyksen ongelmasta, maailman synnystä ja kehityksestä, koko elämän mielestä ja merkityksestä.Lue koko artikkeli

Areiopagi järjestää tammikuussa 2016 seminaarin ”Teologia ja tieteellinen maailmankuva”, jonka pääpuhujana on Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Alister McGrath.

Seminaari järjestetään 14.-15. tammikuuta 2016 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Seminaarin teemana on tieteellisen maailmankuvan ja teologian välinen suhde.

Sen yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomeksi McGrathin kirjan Tieteen ja uskonnon dialogi, (kääntänyt Anne Leu, alkuteos Science and Religion: A New Introduction, Wiley-Blackwell, 2009).Lue koko artikkeli

Usko on tekosyy olla ajattelematta, sanoo Richard Dawkins. Arkikielessä usko esitetäänkin usein tiedon puutteena: jos sinulla ei ole tietoa, sinulla on vain uskoa. Olli-Pekka Vainio kuitenkin väittää, että käsitteet ovat paljon monimutkaisempia.

Richard Dawkinsin useissa eri yhteyksissä esittämän määritelmän mukaan ”usko on suuri väistöliike, tekosyy olla ajattelematta ja arvioimatta todistusaineistoa. Usko on jonkin pitämistä totena todisteiden puuttumisesta huolimatta, tai peräti juuri tästä syystä, ettei todisteita ole.” Dawkinsin määritelmä on retorisesti iskevä ja se saattaa kuulostaa intuitiivisesti oikean suuntaiselta. Tuleehan määritelmä vielä arvovaltaiselta ja oppineelta taholta. Lue koko artikkeli

Viime vuosikymmeninä on keskusteltu paljon siitä, mitä aika on ja vastaako perinteinen ajattelu ajattomuudesta lainkaan todellisuutta. Myös uskonnonfilosofian kentällä klassinen jumalakuva ajattomasta Jumalasta on tullut haastetuksi.

Tavallisesti Jumalan ajatellaan olevan ikuinen, kaikkitietävä, kaikkivaltias ja kaikkivoipa, jolla on vuorovaikutussuhde luotuihin olioihin. Mikä on tällöin Jumalan suhde aikaan? Onko Jumala jossakin mielessä ajaton? Ajattomuudella tarkoitetaan tässä eri asiaa kuin ikuisuudella. Jos Jumala on ikuinen, hänellä ei ole alkua eikä loppua. Ajattomuudella puolestaan tarkoitetaan riippumattomuutta ajasta, olemista jollakin tavalla ajan ulkopuolella. Nämä perinteisen filosofian ja teologian kysymykset on nostettu jälleen esiin nykyisessä uskonnonfilosofiassa. Mitä niistä sitten pitäisi ajatella?Lue koko artikkeli

Näkivätkö ensimmäiset kristityt järjen uskon vihollisena? Olivatko menneisyyden ihmiset jotenkin lapsellisia uskomuksiensa suhteen? Dosentti Olli-Pekka Vainio valottaa kristinuskon syntyaikojen filosofista kontekstia.

Jo varhaisimmat tuntemamme antiikin filosofit laittoivat alulle myyteistäriisumisprojektin, jossa muinaisiin jumaluuksiin kohdistettiin terävää kritiikkiä. Esisokraatikoista erityisesti Anaksimandros (n. 610–546 eKr.) ja Ksenofanes (n. 570–475 eKr.) esittivät ajatuksia, joissa filosofiset käsitteet korvasivat yksittäisten jumaluuksien piirteet.Lue koko artikkeli

Mitä saadaan, kun eteläamerikkalainen vapautuksen teologi sovittaa yhteen luonnontieteen ja kristinuskon?

Brasilialainen teologi Leonardo Boff on kirjoittanut kirjan, jossa hän kokoaa yhteen vuosikymmenten teologisen työskentelynsä hedelmät. Vapautuksen teologi kuvaa Jeesuksen radikaalin mission kosmologisessa viitekehyksessä yhdistäen luonnontieteellisen maailmankuvan ja kristillisen tradition saumattomaksi kokonaisuudeksi. Voisiko Boffin visio toimia uudenlaisena avauksena tieteen ja uskonnon välisessä kohtaamisessa?Lue koko artikkeli

Sattuma on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana muodostunut yhä merkittävämmäksi osaksi modernia tiedettä, nostaen samalla ennustamattomuuden perustavaksi osaksi länsimaista maailmankuvaa.

Kristinusko sen sijaan opettaa, että kaikki, mitä tapahtuu, tapahtuu Jumalan sallimuksen mukaisesti osana Hänen suurta suunnitelmaansa. Kumpi käsitys on oikea? Perustuuko maailma sattumalle vai suunnittelulle? Vai voitaisiinko nämä näkemykset sovittaa yhteen ja sattuma käsittää Jumalan tavaksi toimia maailmassa?Lue koko artikkeli

Kristinusko on nykyään haastettuna länsimaissa monessa suhteessa. Etenkin luomiskertomukset ovat olleet kritiikin kärjessä. Osa kristityistä onkin panostanut sen pohtimiseen, mitä meidän tulisi ajatella luomiskertomusten historiallisuudesta.

Sinänsä luomiskertomusten puolustamisessa ei ole mitään uutta. Jo varhaisessa kirkossa kristityt joutuivat suojelemaan luomiskertomuksia syytöksiltä, joiden mukaan ne ovat ennemminkin satuja kuin tositapahtumia (esim. puhuvan käärmeen osalta).

Nykyinen lähtökohta on kuitenkin haastavampi, koska maailmankuva on muuttunut radikaalilla tavalla viime vuosisatojen ajan. Maapallon iäksi on esimerkiksi nykyisin määritetty noin 4,5 miljardia vuotta, ja nykyihmisen kehittymiseen apinasta on mennyt evoluutioteorian mukaan miljoonia vuosia. On selvää, että tällaiset tutkimustulosten pohjalta tehdyt teoriat haastavat kristityt ja teologit, jotka kokevat luomiskertomusten kertovan jotain olennaista maailman ja ihmiskunnan synnystä.Lue koko artikkeli

Miten kaikkitietävän ja kaikkivoipan Jumalan toimintaa on käsitelty viimeaikaisessa uskonnonfilosofiassa ja kuinka sen on nähty suhteutuvan vapaan yksilön valinnanvapauteen? Voiko yksilö edes olla vapaa? Kuinka ymmärryksemme ajallisen ja ajattoman suhteesta on vaikuttanut nykykeskusteluun? Entä voiko äärellisen ja äärettömän välillä olla yhteys?

Kysymys Jumalan kaitselmuksesta on kaikkina aikoina puhutellut ihmisiä juutalais-kristillisessä perinteessä, sillä se kuuluu olennaisena osana luojajumalan ja hänen luomakuntansa väliseen suhteeseen. Jumalan kaitselmus on kysymyksenä monitahoinen. Käsiteltäessä Jumalan kaitselmusta filosofisena kysymyksenä on nostettava esiin kysymykset Jumalan olemuksesta, ihmisen olemuksesta sekä Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta.Lue koko artikkeli

Sivistynyt keskustelu eri tieteenalojen välillä kasvattaa kaikkien osapuolten ymmärrystä. Yksi keskeisistä uskonnon ja luonnontieteiden välisen keskustelun edistäjistä on ollut Chicagosta käsin toimiva Zygon-keskus.

Moni tuntee Zygonin ennen kaikkea samannimisestä lehdestä, jota keskus julkaisee ja joka on saatavilla esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Zygon-journaali on pitkään ollut alansa keskeinen edustaja, jonka kirjoitukset pureutuvat hyvin erilaisten tieteiden näkökulmasta uskonnon ja luonnontieteiden tematiikkaan. Lehti on ollut Zygonin olennainen toimintamuoto erilaisten seminaarien ja luentojen lisäksi.Lue koko artikkeli