Monet ihmiset ajattelevat, että teologiassa on kyse fiiliksistä. Eipä kuitenkaan ole, sanoisi analyyttisen teologian harjoittaja. Teologiaa voi näet tehdä tiukalla otteella, keskustelussa filosofian kanssa.

Areiopagin podcastin viidennessä jaksossa käsitellään teologian ja filosofian suhdetta. Aku Visala ja Lari Launonen kävivät analyyttisen teologian kokouksessa Skotlannissa ja kertovat, mitä analyyttinen teologia on. Lue koko artikkeli

Kirkkoisät moni tuntee, mutta keitä olivat kirkkoäidit? Muun muassa marttyyreja, orjia ja yläluokan rouvia. Dosentti Anni Maria Laato valaisee vieraskynässä tätä myöhäisantiikin tutkimuskenttää, sen haasteita ja moninaisia löytöjä.

Kirkkoäideiksi voidaan kutsua kaikkia niitä naisia, jotka toimivat aktiivisesti kirkossa myöhäisantiikin aikana (n. 100-500). Määritelmä on aika väljä. Tunnemme monia, keskenään hyvin erilaisia naisia, jotka ovat eläneet kirkon jäseninä ja vieneet kristinuskon sanomaa eteenpäin. He elivät aikana, jolloin kristinusko levisi nopeasti ja sen asema Rooman valtakunnassa muuttui vähemmistöstä enemmistöksi. Tässä ympäristössä he loivat uusia tapoja toimia ja ilmaista uskoaan.Lue koko artikkeli

Reformaatio eli uskonpuhdistus vaikutti 1500-luvulta lähtien syvällisesti eurooppalaiseen hengenelämään. Suomessa on totuttu arvostamaan luterilaisuuden myönteistä merkitystä kansansivistykselle ja opinkäynnille. Kansainvälisessä vertailussa reformaation sivistyksellinen merkitys on kuitenkin mutkikas, kirjoittaa vieraskynässä professori Risto Saarinen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen yliopistoja tieteen identiteetin muodostajina. Reformaation juhlavuoden 2017 merkeissä liitän tarkasteluni eurooppalaisiin uskonreformeihin. Pääpainoni on silti niin kutsutun sivistysyliopiston esittelyssä.Lue koko artikkeli

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

Logos-konferenssi kokosi kesäkuussa Skotlantiin nimekkäitä teologeja, uskonnonfilosofeja ja raamatuntutkijoita. Yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista käsitteli sovitusoppia analysoimalla anteeksiantamuksen rajoja ja mahdollisuuksia. Lari Launonen oli paikalla haistelemassa analyyttisen teologian uusia tuulia.

“Se on mysteeri”.

Näillä sanoilla moni pappi on kiertänyt kiusallisen kysymyksen vaikkapa Jeesuksen neitseestäsyntymisen tai ylösnousemuksen historiallisuudesta. Uskon mysteereistä puhuvat toki mielellään myös sellaiset teologit, jotka ovat sitoutuneet näihin oppeihin.Lue koko artikkeli

Myöhäisantiikin kristityille oppi luomisesta oli yhdistelmä Raamatun tekstien tulkintaa ja (enimmäkseen) uusplatonistista maailmankuvaa.

Aiemmin Areiopagilla varhaisen kirkon luomiskäsityksestä ja sen eri teemoista on kirjoittanut Jussi Junni. Tässä esseessä tarkastellaan lähemmin kahden kristityn kirjoittajan, Basileios Suuren (329/330-379) ja Augustinuksen (354-430) käsitystä luomisuskon perusaksioomista ja luomiskertomusten hermeneutiikasta: mitkä uskomukset universumin synnystä ovat keskeisiä? Miten Genesiksen luomispäivien kertomusta on luettava? Entä mitä Basileios sanoo biodiversiteetistä ja miten Augustinus suhtautuu luonnonilmiöiden ja luonnonlakien tutkimukseen?Lue koko artikkeli

Miten kristitty voi suhtautua psykologiaan, joka on yhtäältä keskustelukumppani ihmiskäsitystä koskevissa pohdinnoissa ja toisaalta saattaa olla paikoitellen ristiriidassa joidenkin kristillisestä uskosta nousevien käsitysten kanssa? Näkökulmia kristinuskon ja psykologian suhteeseen tarjoaa teos Psychology & Christianity – Five Views.

Kristityt suhtautuvat psykologiaan keskenään eri tavoilla, ja Psychology & Christianity -teos auttaakin jäsentämään tätä kristillisten suhtautumistapojen moninaisuutta (etenkin amerikkalaisen evankelikaalisen kristillisyyden sisällä). Siinä, missä joku kristitty vastustaa modernia ja sekulaaria psykologiaa henkeen ja vereen, toinen hyödyntää sitä kritiikittömästi ihmiskäsityksensä rakentamisessa.Lue koko artikkeli

Tarkoittaako universumin massiivinen koko, että ihmisellä ei ole merkitystä? Dosentti Olli-Pekka Vainio pohtii asiaa norsujen, pienten ihmisten ja riihimäkeläisten näkökulmasta.

Douglas Adamsin tieteisparodiassa Linnunradan käsikirja liftareille mainitaan laite nimeltä “totaaliperspektiivipyörre”. Kyseessä on teloituskone, joka yhdessä hetkessä näyttää kohteelleen koko universumin kaikessa laajuudessaan ja sen jälkeen pienen ”olet tässä” -pisteen. Kokemuksen on tarkoitus olla niin kauhistuttava, että kohde kuolee sen siliän tien. Lue koko artikkeli

Ihminen on läpi koko olemassaolonsa etsinyt omien ajallisten ja paikallisten rajojensa ulkopuolelta elämän mieltä ja merkitystä. Hän on kurkottanut tuonpuoleisuuteen, josta hän on aavistellut tämän elämän syvimpien tarkoitusten avautuvan.

Kaikki se, mitä ihmisen ja ihmiskunnan vaiheista tiedetään, viittaa siihen, että uskonnollisuus – missä muodossa se sitten ilmeneekin – kuuluu lajimme luontoon.  Mutta ihminen on myös halunnut tietää, ymmärtää, laatia selityksiä siitä, mitä on näiden rajojen sisäpuolella. Hän on toisin sanoen halunnut harjoittaa sitä toimintaa, jota nykyisin kutsutaan tieteeksi. Lue koko artikkeli

Teologi ja rap-artisti Lauri Kemppainen väittää esseessään, että Terrence Malickin elokuvassa lounaansa väliin jättävä dinosaurus kuvaa kristillistä maailmankatsomusta.

Hetki, jolloin armo keksitään

Makuasioista ei voi kiistellä, väittävät. Mutta minä olen kyllä epäluuloinen sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät arvosta armollista hirmuliskoa. Tarkoittamani hirmulisko esiintyy Terrence Malickin elokuvassa The Tree of Life. Vuonna 2011 ilmestynyt teos on runollinen tutkielma kärsimyksen ongelmasta, maailman synnystä ja kehityksestä, koko elämän mielestä ja merkityksestä.Lue koko artikkeli

Areiopagi järjestää tammikuussa 2016 seminaarin ”Teologia ja tieteellinen maailmankuva”, jonka pääpuhujana on Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Alister McGrath.

Seminaari järjestetään 14.-15. tammikuuta 2016 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Seminaarin teemana on tieteellisen maailmankuvan ja teologian välinen suhde.

Sen yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomeksi McGrathin kirjan Tieteen ja uskonnon dialogi, (kääntänyt Anne Leu, alkuteos Science and Religion: A New Introduction, Wiley-Blackwell, 2009).Lue koko artikkeli

Usko on tekosyy olla ajattelematta, sanoo Richard Dawkins. Arkikielessä usko esitetäänkin usein tiedon puutteena: jos sinulla ei ole tietoa, sinulla on vain uskoa. Olli-Pekka Vainio kuitenkin väittää, että käsitteet ovat paljon monimutkaisempia.

Richard Dawkinsin useissa eri yhteyksissä esittämän määritelmän mukaan ”usko on suuri väistöliike, tekosyy olla ajattelematta ja arvioimatta todistusaineistoa. Usko on jonkin pitämistä totena todisteiden puuttumisesta huolimatta, tai peräti juuri tästä syystä, ettei todisteita ole.” Dawkinsin määritelmä on retorisesti iskevä ja se saattaa kuulostaa intuitiivisesti oikean suuntaiselta. Tuleehan määritelmä vielä arvovaltaiselta ja oppineelta taholta. Lue koko artikkeli

Viime vuosikymmeninä on keskusteltu paljon siitä, mitä aika on ja vastaako perinteinen ajattelu ajattomuudesta lainkaan todellisuutta. Myös uskonnonfilosofian kentällä klassinen jumalakuva ajattomasta Jumalasta on tullut haastetuksi.

Tavallisesti Jumalan ajatellaan olevan ikuinen, kaikkitietävä, kaikkivaltias ja kaikkivoipa, jolla on vuorovaikutussuhde luotuihin olioihin. Mikä on tällöin Jumalan suhde aikaan? Onko Jumala jossakin mielessä ajaton? Ajattomuudella tarkoitetaan tässä eri asiaa kuin ikuisuudella. Jos Jumala on ikuinen, hänellä ei ole alkua eikä loppua. Ajattomuudella puolestaan tarkoitetaan riippumattomuutta ajasta, olemista jollakin tavalla ajan ulkopuolella. Nämä perinteisen filosofian ja teologian kysymykset on nostettu jälleen esiin nykyisessä uskonnonfilosofiassa. Mitä niistä sitten pitäisi ajatella?Lue koko artikkeli