Avainsana: filosofia
Isaac Newtonin Principia: tiedettä vai filosofiaa?
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Sir Isaac Newton (1642‒1727) ”oli englantilainen fyysikko ja matemaatikko.” Verkkoensyklopedian johdantoluku esittää hänen olevan ”yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista tieteilijöistä sekä tieteellisen vallankumouksen keskeinen hahmo”. Ikään kuin sivuhuomiona suluissa ja sitaateissa mainitaan, että ”häntä luonnehdittiin omana aikanaan ’luonnonfilosofiksi’”.
Oliko Newton tieteilijä vai filosofi? Tulisiko hänen suurteoksensa Principia ‒ Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet (ensimmäinen painos vuonna 1687) ymmärtää erityistieteellisenä fysiikan työnä, vain onko se perimmältään luontoa koskevaa yleisluontoista filosofointia?Lue koko artikkeli
Tulisiko tieteen ajatella?
Mitä tarkoittaa, että luonnontiede ei varsinaisesti ”ajattele”? Tulisiko sen? David Bentley Hart käsittelee aihetta aatehistorian näkökulmasta.
Kysymys voi kuulostaa vitsiltä, mutta se ei ole sitä. Kysymys on oikeastaan luonteeltaan metafyysinen. Tämä kysymys tulee myös nousemaan esiin sitä vääjäämättömämmin, mitä enemmän tieteen perustana jo neljänsadan vuoden ajan ollut mekanistinen paradigma osoittautuu enemmän rajoitteeksi kuin vapautukseksi. On kuitenkin huomattava, että tämä kysymys on mielekäs vain käytettäessä sanaa ”ajatella” tietyssä erityisessä merkityksessä.Lue koko artikkeli
Onko kokemus Jumalan läsnäolosta hyvä syy uskoa?
”Uskon Jumalaan, koska minulla on henkilökohtainen suhde hänen kanssaan. Voinko nähdä hänet? En. Voinko koskettaa häntä? En. Mutta voin puhua hänelle ja paistatella hänen läsnäolossaan. Kun olet kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolossa, voit tuntea sen.”
Tämä internetistä löytämäni blogitekstin katkelma voi kuulostaa tutulta. Moni kristitty perustelee uskoaan Jumalan olemassaoloon kokemuksella Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta arkisessa elämässään.
Yhdysvaltain skeptikkojen yhdistyksen perustaja Michael Shermer kollegoineen tiedustelivat 10 000 amerikkalaiselta miksi nämä uskovat Jumalaan. Kaikkein yleisin vastaus liittyi luonnossa esiintyvään suunnitelmallisuuteen, kompleksisuuteen, kauneuteen ja täydellisyyteen (28.6%). Toiseksi yleisin vastaus liittyi jokapäiväisessä elämässä koettuun Jumalan läsnäoloon (20,6%). (Shermer 2003.)Lue koko artikkeli
Onko aika ajanut Jumalan ohi?
Viime vuosikymmeninä on keskusteltu paljon siitä, mitä aika on ja vastaako perinteinen ajattelu ajattomuudesta lainkaan todellisuutta. Myös uskonnonfilosofian kentällä klassinen jumalakuva ajattomasta Jumalasta on tullut haastetuksi.
Tavallisesti Jumalan ajatellaan olevan ikuinen, kaikkitietävä, kaikkivaltias ja kaikkivoipa, jolla on vuorovaikutussuhde luotuihin olioihin. Mikä on tällöin Jumalan suhde aikaan? Onko Jumala jossakin mielessä ajaton? Ajattomuudella tarkoitetaan tässä eri asiaa kuin ikuisuudella. Jos Jumala on ikuinen, hänellä ei ole alkua eikä loppua. Ajattomuudella puolestaan tarkoitetaan riippumattomuutta ajasta, olemista jollakin tavalla ajan ulkopuolella. Nämä perinteisen filosofian ja teologian kysymykset on nostettu jälleen esiin nykyisessä uskonnonfilosofiassa. Mitä niistä sitten pitäisi ajatella?Lue koko artikkeli
Luonnollinen teologia kritiikin kohteena
Todistaako luonnonjärjestys jollain tavalla Jumalasta?
Tämäntyyppisellä ajatuksella on pitkä perinne. Esimerkiksi kirkkoisä Augustinuksen mukaan ”Maailma itse antaa hyvin järjestyneen liikkeensä ja muutostensa sekä kaiken näkyväisen kauneutensa kautta todistuksen, että se on luotu, ja ettei sen luoja ole voinut olla kukaan muu kuin Jumala, jonka suuruus ja kauneus on näkymätöntä ja ilmaisukykymme ulottumattomissa.” (De civitate dei, XI, 4) Ajatus siitä, että luonnonjärjestys todistaa Luojastaan, on kyseenalaistettu monella tapaa varsinkin valistuksen jälkeen. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä keskustelua luonnollisesta teologiasta ja sen kritiikistä.Lue koko artikkeli
Kuinka tullaan mestariajattelijaksi
Kuvitellaanpa että löytäisit kirjakaupasta kirjan Tee itsestäsi mestarikiekkoilija. Saattaisi tulla mieleen, ettei luistelemista taida oppia tenttikirjalla. Mestarin titteli tuntuu kaukaiselta, kun harva lahjakaskaan juniori päätyy ammattilaiseksi. Jos kirjoittajana olisi Teemu Selänne, teokseen voisi jo suhtautua vakavammin.
Harva tosin odottaisi saavansa rahojaan takaisin, vaikka ei teoksen luettuaan olisi vielä maajoukkueessa – tai edes rantakunnossa. Pikemminkin kyse voisi olla teoksesta jossa motivoidaan aloittamaan jatkuva ja pitkäjänteinen harjoittelu ja neuvotaan miten jokaisen kannattaa kehittää omia taitojaan.Lue koko artikkeli
Tutkimusmatka perimmäiseen kysymykseen
”Rentoudu ja nauti olostasi! Älä vaivaa päätäsi kysymällä, miksi maailma on olemassa – se on aivan kelvoton kysymys!” Näin lausui vanha tieteenfilosofian professori Adolf Grünbaum maailman arvoitusta etsivälle Jim Holtille. Holt ei kuitenkaan tyytynyt vastaukseen, vaan oli vasta alkumatkalla tutkimusretkellään.
Käsissäni on mielenkiintoinen tosielämän dekkari, jossa newyorkilainen esseisti ja kriitikko Jim Holt etsii johtolankoja kysymykseen miksi on jotakin sen sijaan että ei olisi mitään. Johtolankojen perässä Holt matkustaa Euroopassa ja omalla mantereellaan tapaamassa niin filosofeja, luonnontieteilijöitä kuin buddhalaista munkkiakin. Holtin etsivätarina on eksistentiaalinen matka kaikkein perimmäisimmän kysymyksen eri aikoina annettujen vastausten perässä.Lue koko artikkeli
Monenkirjavia kuvitelmia
”Kerron kohta avaruusaluksista. Sitä ennen pari sanaa.” Filosofian tohtori Lauri Järvilehdon uusi kirja koukuttaa lukijan mukaansa heti ensimmäiseltä riviltä. ”Monenkirjavia kuvitelmia” käsittelee uskon ja tieteen välisen suhteen lisäksi muun muassa mielikuvitusta, teknologiaa ja tulevaisuuden maailmaa.
Lauri Järvilehto ei pelkää elämän suuria kysymyksiä kuten ”Keitä me olemme?”, ”Miksi me olemme täällä?”, ”Minne olemme menossa?” ja ”Häh?”. Ne esitellään jo prologiakin edeltävissä alkusanoissa, jotka johdattelevat kirjan teemaan: taruun ja todellisuuteen.
Käsillä on varmasti uuden suomalaisen bestsellerfilosofin tähän mennessä rohkein kirja. Järvilehdon menestystarina alkoi jokamiehen ajatteluoppaasta Tee itsestäsi mestariajattelija (2012). Työnhakuoppaan (Upeaa työtä, 2013) jälkeen Järvilehto avaa nyt sydämensä ja heittäytyy maailmankaikkeuden syövereihin.Lue koko artikkeli
Onko uskonnollisessa ympäristössä kasvaneilla lapsilla vaikeuksia erottaa fiktio todellisuudesta?
Niin maailmalla kuin Suomessakin on julkisuutta viime päivinä saanut tutkimus, jonka mukaan uskonnollisesti kasvatetut lapset eivät erottaisi faktaa fiktiosta niin helposti kuin muut. Onko todella näin? Areiopagi julkaisee Oxfordin yliopiston tutkijan analyysin tutkimuksesta.
Tässä kirjoituksessa analysoidaan Kathleen Corriveaun ja muiden kanssakirjoittajien julkaisemaa tuoretta tutkimusartikkelia, jota on esitetty todisteena siitä, että ”Uskonnon vaikutuspiirissä kasvavien pienten lasten on vaikea erottaa tosiasioita sepitelmistä”.Lue koko artikkeli
Mitä tiede ei voi kertoa sinulle
Ristiriitaa, harmoniaa, itsenäisyyttä vai jotain muuta? Aku Visalan kirja kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja tieteen ja uskonnon suhteesta. Kirja-arviossa selviää, mitä ne ovat.
Mustakantinen kirja ”Mitä tiede ei voi kertoa sinulle?” (Humanitas-kirjasarja, Perussanoma 2010) alkaa esipuheella, jossa Visala kertoo kirjan taustoista. Hän kertoo kiinnittäneensä Oxfordissa huomiotaan siihen, että paikalliset filosofit ja teologit käsittelivät tieteeseen ja uskontoon liittyviä kysymyksiä eri tavalla kuin hän oli pohjoismaissa tottunut. Teologian nähtiin esittävän väitteitä maailmasta, jolloin alan tutkimuskohteeksi muodostui maailma, eikä vain esimerkiksi uskonnollinen kieli.Lue koko artikkeli
”En ollut tyytyväinen ajatukseen teologiasta ja luonnontieteestä kahtena eri maailmana.” Robert J. Russellin haastattelu
Professori, fyysikko ja teologi Robert J. Russell on merkittävä vaikuttaja nykyisessä teologia ja luonnontiede-keskustelussa. Hänen perustamansa ja johtamansa keskus Center for Theology and the Natural Sciences (CTNS) on toiminut Berkeleyssä, Kaliforniassa vuodesta 1981. Vuosien mittaan CTNS on tukenut mittavassa määrin teologian ja luonnontieteen välistä vuoropuhelua ja tuottanut valtavan määrän kirjallisuutta. Rope Kojosella oli ilo toimia CTNS:n vierailevana tutkijana helmi-huhtikuussa 2014. Tällöin hän haastatteli myös keskuksen johtajaa Robert J. Russellia.Lue koko artikkeli
Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietää
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on kirjoittanut kirjan Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietä (Ursa 2012). Luonnontieteen sijaan kirja keskittyy paljolti Valtaojan omiin filosofisiin näkemyksiin kosmoksen, ihmisen, uskonnon ja hengen olemuksesta. Selvää eroa luonnontieteen tulosten ja Valtaojan tekemien filosofisten tulkintojen välillä ei tehdä.
Tässä arviossa tarkoitukseni on auttaa tämän eron näkemisessä ja tasapainottaa Valtaojan rakentamaa kuvaa.Lue koko artikkeli
Voiko Jumalasta puhua mielekkäästi?
Vaikka ateismin eli jumalankieltämisen haaste on melkoinen ei pelkästään kristityille vaan kaikkien muidenkin uskontojen edustajille, monessa mielessä vieläkin hankalampi ja tyrmäävämpi on modernin filosofian väite siitä, että koko Jumalasta puhuminen itsessään on mieletöntä.
Kun agnostikot pohdiskelevat huolellisesti sitä, voisivatko he uskoa Jumalaan millään ehdoilla ja jos voisivat, löytyisikö siihen mitään varmaa pohjaa, ja ateistit (kuten vaikkapa Richard Dawkins) arvostelevat mennen tullen jumalauskosta johtuvia kauheuksia kuten vaikkapa uskonsotia tai sisäisiä pelkoja, se mikä on yhteistä heille ja Jumalaan uskoville on se, että tuota väittelyä ja pohdiskelua pidetään ainakin järkevänä ja mahdollisena.Lue koko artikkeli