Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on kirjoittanut kirjan Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietä (Ursa 2012). Luonnontieteen sijaan kirja keskittyy paljolti Valtaojan omiin filosofisiin näkemyksiin kosmoksen, ihmisen, uskonnon ja hengen olemuksesta. Selvää eroa luonnontieteen tulosten ja Valtaojan tekemien filosofisten tulkintojen välillä ei tehdä.
Tässä arviossa tarkoitukseni on auttaa tämän eron näkemisessä ja tasapainottaa Valtaojan rakentamaa kuvaa.Lue koko artikkeli

Vaikka ateismin eli jumalankieltämisen haaste on melkoinen ei pelkästään kristityille vaan kaikkien muidenkin uskontojen edustajille, monessa mielessä vieläkin hankalampi ja tyrmäävämpi on modernin filosofian väite siitä, että koko Jumalasta puhuminen itsessään on mieletöntä.

Kun agnostikot pohdiskelevat huolellisesti sitä, voisivatko he uskoa Jumalaan millään ehdoilla ja jos voisivat, löytyisikö siihen mitään varmaa pohjaa, ja ateistit (kuten vaikkapa Richard Dawkins) arvostelevat mennen tullen jumalauskosta johtuvia kauheuksia kuten vaikkapa uskonsotia tai sisäisiä pelkoja, se mikä on yhteistä heille ja Jumalaan uskoville on se, että tuota väittelyä ja pohdiskelua pidetään ainakin järkevänä ja mahdollisena.Lue koko artikkeli

Areiopagi.fi julkaisee Olli-Pekka Vainion ja Aku Visalan humoristisen filosofis-teologisen dialogin, joka esitettiin Kauniaisissa Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä tammikuussa 2011. Eräänä aamuna filosofi Riku kohtaa teologi Raulin helsinkiläisessä kahvilassa.Lue koko artikkeli

Mitä tekemistä taloudella ja filosofialla on toistensa kanssa? Entä millainen rooli teologialla on keskustelussa? Areiopagilla on kirja-arviossa ajankohtainen teos talouden ja filosofisen ajattelun suhteesta.Lue koko artikkeli

Sokrates kiusasi oppilaitaan väittämällä, että hän tietää vain yhden asian: sen ettei tiedä mitään. Onko ihmisen tieto todellakin näin puutteellista? Vai voimmeko oikeasti tietää jotakin enemmän?

Vanhan määritelmän mukaan tieto on perusteltu tosi uskomus. Nykyään tätä määritelmää pidetään kuitenkin ongelmallisena. Yhtenä syynä tähän on Edmund Gettierin havainto, jonka mukaan henkilöllä voi olla perusteltu tosi uskomus, joka ei kuitenkaan ole tietoa. Tällaisia tilanteita kutsutaan Gettier-tapauksiksi ja niiden luonne on seuraavanlainen.Lue koko artikkeli

Tietämättömyydellä argumentoinniksi (argumentum ad ignorantiam) voidaan kutsua sellaisia argumentointimuotoja, joissa jotakin näkemystä pidetään totena sen takia, että sitä ei ole osoitettu virheelliseksi – tai virheellisenä sen takia, että näkemystä ei ole näytetty todeksi. Joskus esitetään, että tietämättömyydellä argumentointi olisi aika lailla automaattisesti huono asia. Näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole.

Osa tietämättömyyteen vetoavista argumenteista on vahvoja, ja osa puolestaan heikkoja. Tietämättömyydellä argumentointi on joissain tilanteissa pätevää, ja toisissa taas selvästi virheellistä. Argumentoinnin pätevyys ja vahvuus riippuu tapauksesta.Lue koko artikkeli

Joidenkin mielestä luonnontiede on niin hyvä tapa hankkia tietoa maailmasta, että se tekee filosofian ja teologian tarpeettomaksi. Tällaisessa tiedeuskovaisuudessa on kuitenkin vaikeita ongelmia, joita tämä teksti nostaa keskusteluun.Lue koko artikkeli

Tietoisuudentutkimus on viime vuosina noussut tärkeäksi poikkitieteelliseksi tutkimusalaksi. Monet luonnontieteellisesti suuntautuneet tutkijat ajattelevat, että tietoisuus näyttää arvoituksellisemmalta kuin mitä se on. Luonnontieteillä – erityisesti aivotutkimuksella – on merkitystä tietoisuuden tutkimuksessa, mutta tulosten tulkinta edellyttää myös filosofisia oletuksia ja teorioita.Lue koko artikkeli

Kemiaa tutkitaan enemmän kuin mitään muuta tieteenalaa maailmassa. Silti kemian filosofia loistaa poissaolollaan, eivätkä oppineet väittele kemian maailmankatsomuksellisesta merkityksestä oikeastaan koskaan. Miksi näin on?Lue koko artikkeli

Silloin tällöin erilaisissa kirjoituksissa ja puheissa törmää ilmaisuun ”aukkojen Jumala”. Yleensä tätä käsitettä käytetään negatiivisessa mielessä. Joskus vaikuttaa jopa siltä ikään kuin jo nimeäminen ”aukkojen Jumala” –tyyppiseksi ajatukseksi olisi jonkinlainen argumentti. Millainen tämän käsitteen tausta on? Mistä ”aukkojen Jumalassa” on kyse?Lue koko artikkeli