Avainsana: filosofia

27.2.2024 Haastattelu,

Onko elämällä merkitystä, jos Jumalaa ei ole? Lee Wakemanin haastattelu

“Mikä on elämän tarkoitus” on yksi vanhimmista – ellei vanhin – filosofian kysymyksistä. Kysymys ”mikä tekee elämästä merkityksellistä” on sen sijaan noussut filosofisen debatin kohteeksi vasta 2000-luvulla. Yksi keskustelun keskeisiä kysymyksiä on se, mikä rooli Jumalan olemassaololla olisi elämän merkitykselle. Lee Wakeman tekee aiheesta analyyttisen teologian väitöskirjaa St. Andrewsin yliopistossa, Skotlannissa. Hän esitteli näkemyksiään merkityksestä viime helmikuussa Helsingin yliopistolla järjestetyssä analyyttisen teologian työpajassa (Helsinki Analytic Theology Workshop). Wakemania haastatteli Lari Launonen.

Lue koko artikkeli

17.1.2023 Vieraskynä,

Jumala jumalattomassa ajassa

Puolalainen filosofi Leszek Kolakowski (1927-2009) kasvatettiin kommunistiksi. Pitkään hän aatetta puolustikin, kunnes näki sen todellisen luonteen. Tultuaan karkotetuksi länteen, hän arvioi kriittisesti myös kristillisen lännen henkistä tilaa. Mihin ihminen voi uskoa, kun Jumala ja kaikki filosofiat ovat kuolleet?

Lue koko artikkeli

13.10.2022 Artikkeli,

Filosofien Jumala

Mikä merkitys hellenistisellä filosofialla oli kristinuskolle? Antiikin filosofit pohtivat jumaluutta, mutta oliko heidän löytämällään lopputuloksella merkitystä kristillisen teologian kannalta?

Lue koko artikkeli

20.9.2022 Artikkeli,

Kuinka hämmästys saa tieteilijät ottamaan askeleen tuntemattomaan

Kun tieteellinen ajatusmalli hajoaa, tieteilijöiden täytyy ottaa askel tuntemattomaan. Nämä ovat mullistuksen hetkiä, kuten Thomas Kuhn totesi 1960-luvulla. Kun tieteilijöiden maailmankuva muuttuu kestämättömäksi ja hyväksytyt totuudet tietystä aiheesta joutuvat kyseenalaisiksi, on mullistus ovella.

Rakastetut teoriat paljastuvat hiekan päälle rakennetuiksi. Vuosisatoja kestäneet selitykset hylätään. Tietty tehokas tapa katsoa maailmaa osoittautuukin olennaisilta osiltaan virheelliseksi. Suurten tieteellisten mullistusten hetket, kuten Kopernikuksen, Galileon, Newtonin, Lavoisierin, Einsteinin ja Wegenerin käynnistämät muutokset, ovat suuren epävarmuuden aikoja. Tällöin pelkkä kylmä ja etäältä tarkasteleva järki ei auta tieteilijöitä edistymään, koska moni heidän normaaleista tieteenhaaransa oletuksista paljastuukin virheelliseksi. Silloin heidän täytyy ottaa askel, tietämättä mihin he tulevat astumaan. Mutta kuinka se askel otetaan?

Lue koko artikkeli

18.8.2022 Artikkeli,

Jumala ja aika, osa 3: Kvanttikenttäteoria ja kvanttifysiikan potentiaalisuuden käsite

Uskonnonfilosofian väitöskirjatutkija Sampsa Korpela on väitöskirjassaan tutkinut ajan filosofiaa kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian näkökulmasta sekä Jumalan ja ajan välistä suhdetta. Perinteisesti Jumalan ja ajan välistä suhdetta on tarkasteltu vain suhteellisuusteorian näkökulmasta. Aiheesta julkaistiin Areiopagilla kaksi artikkelia vuonna 2020. Tämä artikkeli on sarjan kolmas osa, jossa tiivistetään Korpelan pian julkaistavan väitöskirjan keskeiset päätelmät. Väitöskirjassa käsitellään Jumalan ja ajan välistä suhdetta uudesta näkökulmasta: kvanttifysiikan ja erityisen eli suppean suhteellisuusteorian yhdistävän kvanttikenttäteorian näkökulmasta.

Lue koko artikkeli

8.3.2022 Artikkeli,

Depressio filosofian ja teologian tutkimuskohteena

Vaikka depressio on kansansairaus, jonka keskeisenä vaikutuksena on uskon ja toivon kuolema, jäämme sitä tarkastellessamme helposti jumiin lääketieteen tai terapian näkökulmaan. On tietenkin tärkeää etsiä tapoja hoitaa ja parantaa depressiota, mutta pelkkä lääketieteellinen näkökulma on aivan liian kapea. 

Lue koko artikkeli

26.1.2022 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Usko, järki ja vapauden ideaali

Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.

Lue koko artikkeli

17.9.2021 Artikkeli,

Itsehillinnästä itsehallintaan – itsehallinnan psykologiaa ja filosofiaa

Emme tee mitä tahdomme, vaan sitä mitä vihaamme. Miksi emme kykene tekemään sitä mitä haluamme tehdä, vaan lankeamme muiden virikkeiden houkutuksiin? Asiasta meitä valaisee uskonnonfilosofian dosentti ja Helsingin yliopiston tutkija Aku Visala.

Olen jo useamman vuoden tehnyt tutkimusta tahdonvapaudesta. Olen pyrkinyt tunnistamaan niitä psykologisia mekanismeja ja ilmiöitä, jotka todellisuudessa mahdollistavat sen, että ihmiset kykenevät hallitsemaan tekojaan tietoisten perusteiden nojalla. Eräs näistä psykologisista ilmiöistä on itsehallinta – tai itsehillintä, kuten sitä on perinteisesti kutsuttu. Avaan tässä kirjoituksessa hieman viimeaikaista itsehallinnan tutkimusta sekä tarkastelen itsehallinnan ja tahdonvapauden yhteyttä. 

Lue koko artikkeli

25.8.2021 Vieraskynä,

Kirje älyköksi pyrkivälle nuorelle

Älykön elämän tavoittelu on joillekin suuri intohimon aihe ja tavoite, mutta mitä tällainen elämäntyyli edellyttää ja millaista se on? Aiheesta kertoo ja neuvoo professori Paul J. Griffiths.

Olet kysynyt minulta, kuinka tulla älyköksi. Vaikuttaa siltä, että olet nuori (ainoastaan nuoret ihmiset kysyvät tuollaisia kysymyksiä) ja ajattelet, että sinulla saattaisi olla kutsumus älyköksi, muttet tiedä kuinka tulla sellaiseksi. Mitä sinun täytyisi tehdä, jotta sinusta tulisi älykkö? Minkä kaltainen elämä mahdollistaa sen mitä he tekevät? Kuinka alkaa elää sen kaltaista elämää? Tätä sinä kysyt, ja nämä ovat hyviä, vaikkakin mahtipontisia kysymyksiä.

Lue koko artikkeli

1.4.2021 Artikkeli,

Anteeksiantamisen etiikkaa

Joitakin vuosia sitten minua pyydettiin puhumaan Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen. Ehdotin aiheeksi anteeksiantamisen etiikkaa. Aihe oli mieleni päällä, koska kuten niin moni tutkija, halusin tehdä henkilökohtaisesta ongelmastani pienen tutkimusprojektin. 

Olin näihin aikoihin nimittäin kokenut tulleeni petetyksi ja loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Hylätyksi ja loukatuksi tulemisen kokemus oli äärimmäisen voimakas. Yritin ankarasti ponnistella kohti anteeksiantoa, tämän henkilön kohtaamista ja anteeksipyynnön vaatimista. En kuitenkaan pystynyt ja prosessi jäi kesken. Lue koko artikkeli

23.9.2020 Artikkeli,

Jumala ja aika, osa 2: Klassisen teismin jälkeinen aika – Jumalan ajallisuus

Nykytutkimuksessa klassisen teismin ja siihen yhdistettävän Jumalan ajattomuuden tilalle hallitsevaksi teoriaksi on noussut Jumalan ajallisuus. Ajallisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että Jumala on muuttuva ja elää universumimme nykyhetkessä kokien ajan hetki kerrallaan. Voidaanko Jumalan ajallisuutta pitää selkeästi ristiriidattomampana kuin ajattomuutta? Miltä Jumalan ajallisuus vaikuttaa luonnontieteellisestä näkökulmasta?

Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastelin klassista teismiä ja Jumalan ajattomuutta. Tässä artikkelin toisessa osassa tarkastelen sen vastapositiota eli persoonallista teismiä ja erityisesti siihen yhdistettävää Jumalan ajallisuutta.Lue koko artikkeli

16.9.2020 Artikkeli,

Jumala ja aika, osa 1: Klassinen teismi ja Jumalan ajattomuus

Antiikin ajoista modernin aikakauden alkuun asti hallitsevana Jumalan ja ajan välisen suhteen kuvauksena on ollut Jumalan ajattomuus, joka yhdistetään klassiseen teismiin. Ajaton Jumala ei koe aikaa hetki kerrallaan, kuten luodut olennot, vaan kaikki ajan hetket ovat Hänelle samalla kertaa todellisia. Modernissa teologiassa osa tutkijoista on kuitenkin luopunut klassisesta teismistä, ja näkemystä Jumalan ajattomuudesta on kritisoitu ristiriitaisena. Miten asia on?

Kiinnostus ajan käsitettä kohtaan on lisääntynyt kahden keskeisen fysiikan teorian, suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan, kehittämisen myötä 1900-luvun alkupuolella. Koska ajan käsitteen määrittely perustuu fysiikkaan, Jumalan ja ajan välisen suhteen tutkimuskenttä on luonnostaan poikkitieteellinen, ja se toimii siksi luonnollisena kosketuspintana luonnontieteiden ja teologian välillä.

Lue koko artikkeli

Ylös