Avainsana: moraali
Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 2
Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka tähtää tehokkaaseen auttamiseen. Artikkelimme ensimmäisessä osassa käsittelimme suuntauksen perusajatuksia. Toisessa osassa keskitymme tehokkaan auttamisen filosofiassa heijastuvaan utilitaristiseen etiikkaan ja sen suhteeseen kristilliseen etiikkaan.
Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 1
Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka pyrkii parantamaan maailmaa tehokkaasti. Se hyödyntää tilastoja ja tieteellistä tutkimusta siitä, missä ja miten mahdollisimman monien ihmisten (ja myös eläinten) hyvinvointia voidaan edistää. Alun perin sekulaarin liikkeen tunnetuilla edustajilla on myös joitakin kristinuskon näkökulmasta kyseenalaisia näkemyksiä, mutta haittaako se?
Onko aika harkita uudelleen ”pahan arkipäiväisyyden” käsitettä?
Hannah Arendtin varoitusta “pahan arkipäiväisyydestä” pidetään yleisesti hyvänä muistutuksena siitä, että tavallisetkin ihmiset kykenevät pahaan, ja tarvitaan jatkuvaa työtä sen eteen, etteivät holokaustin kaltaiset hirmuteot koskaan toistuisi. Matthew Sharpe väittää kuitenkin tässä artikkelissa, ettei Arendtin analysoima natsirikollinen Adolf Eichmann ollut lainkaan ”arkipäiväinen”, ja tapauksen opetuksena onkin pahan petollinen luonne.
Ihminen on biologinen kone? – kaksi kirjaa biologiasta ja vapaasta tahdosta
Tahdonvapauden vesilasissa kiehuu taas pienimuotoinen myrsky, jonka laineet liplattavat sanomalehtien tiedesivuille asti. Tänä syksynä on ilmestynyt kaksi englanninkielistä kirjaa tahdonvapaudesta, joita yhdistää moni tekijä. Kumpikin on biologian ja neurotieteen asiantuntijan kirjoittama. Molemmat kirjat tarkastelevat ihmisen käyttäytymistä evoluution ja aivotoiminnan valossa. Johtopäätökset ovat kuitenkin täysin päinvastaiset. Aku Visala arvioi Robert Sapolskyn Determined (2023) ja Kevin Mitchellin Free Agents (2023) kirjat.
Universumi vailla merkitystä?: Sammeli Juntusen Harari-kritiikin arvio
Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisista menestysteoksistaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus. Suomessa Hararin kertomusta ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta on toistettu jopa Kansallisteatterin Sapiens-näytelmässä. Sammeli Juntunen löytää kuitenkin uutuuskirjassaan Hararin ajattelusta ansioiden lisäksi myös vakavia puutteita ja jopa sisäisiä ristiriitoja.
Vaikeasti vammainen ihminen on arvoitus läheisilleenkin
Vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä on historiassa verrattu eläimiin sekä käyttäytymiseltään että moraaliselta asemaltaan. Nyky-Suomessa kyllä uskotaan kaikkien ihmisten yhtäläiseen ihmisarvoon ja oikeuteen hyvään elämään. Vaikeasti vammaisten kohdalla hyvän elämän edellytykset eivät kuitenkaan usein täyty. Lisäksi heidän moraalista yhdenvertaisuuttaan muiden ihmisten kanssa ei ole helppo filosofisesti puolustaa. Nämä seikat selviävät teoksesta Vaikeasti kehitysvammaisten arki ja ihmisyys (2022).
Pahe hyveen vaatteissa
Miksi pyrkimys toimia moraalisesti voikin itse asiassa olla julmuuden ja sadismin ilmentymä? Internet-ajan moraalisia dilemmoja pohtii filosofian professori Paul Russell.
Kelle olemme kyyneleemme velkaa? Kuolemansurun moraalisesta merkityksestä
Suru ei ole vain luonnollinen reaktio läheisen ihmisen kuolemaan. Se on myös moraalinen velvollisuus. Viileätunteisellakin on velvollisuus viljellä surun siementä sielussaan, kirjoittaa Lari Launonen.
Ovatko ihmiset hyviä vai pahoja?
Millaiset seikat motivoivat ihmisiä hyvyyteen ja pahuuteen? Millainen vaikutus on ympäristöllä ja kuinka realistisesti ihmiset näkevät oman tosiasiallisen moraalisuutensa? Aku Visala pohtii ihmisen moraalisen olemuksen eri ulottuvuuksia moraalipsykologian näkökulmasta.
Areiopagin seminaari kesäkuussa: Ryhmänmuodostuksen moraalipsykologiaa
Länsimaisissa yhteiskunnissa on havaittavissa laajalle levinneitä erimielisyyksiä arvoista ja moraalista. Uskonnot ovat ratkaisevassa asemassa tässä hajautumisen ja polarisoitumisen prosessissa. Muun muassa tätä ilmiötä tutkii moraalipsykologinen uskonnontutkimus, joka on hiljattain syntynyt uusi tutkimusala.
Some turmelee ihmisyyden – voiko hyve-etiikka pelastaa sen?
Elinympäristömme muuttuu radikaalisti ja nopeasti taskuun mahtuvien tietokoneiden, digitaalisten valvontajärjestelmien, sota- ja hoivarobottien, geenimanipulaation ja 3D-tulostuksen kaltaisten innovaatioiden seurauksena. Älyteknologisissa ympäristöissä kukoistaminen edellyttää teknomoraalisia hyveitä, väittää teknologianfilosofi Shannon Vallor. Vallorin vinkit ovat relevantteja etenkin korona-aikana, jolloin työ ja ihmissuhteet rakentuvat entistä enemmän teknologian varaan.
Usko, järki ja vapauden ideaali
Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.
Areiopagin podcast #31: Teknologiset hyveet, osa 2
Lari Launonen ja Aku Visala jatkavat pohdintaa hyveellisyyden ja teknologian välisestä suhteesta. Onko oikein, että robotit hoitavat vanhuksemme? Moni mittailee askeliaan ja sykettään, mutta kuinka moni tarkkailee moraalista vaellustaan?