Avainsana: moraali
Universumi vailla merkitystä?: Sammeli Juntusen Harari-kritiikin arvio
Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisista menestysteoksistaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus. Suomessa Hararin kertomusta ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta on toistettu jopa Kansallisteatterin Sapiens-näytelmässä. Sammeli Juntunen löytää kuitenkin uutuuskirjassaan Hararin ajattelusta ansioiden lisäksi myös vakavia puutteita ja jopa sisäisiä ristiriitoja.
Vaikeasti vammainen ihminen on arvoitus läheisilleenkin
Vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä on historiassa verrattu eläimiin sekä käyttäytymiseltään että moraaliselta asemaltaan. Nyky-Suomessa kyllä uskotaan kaikkien ihmisten yhtäläiseen ihmisarvoon ja oikeuteen hyvään elämään. Vaikeasti vammaisten kohdalla hyvän elämän edellytykset eivät kuitenkaan usein täyty. Lisäksi heidän moraalista yhdenvertaisuuttaan muiden ihmisten kanssa ei ole helppo filosofisesti puolustaa. Nämä seikat selviävät teoksesta Vaikeasti kehitysvammaisten arki ja ihmisyys (2022).
Pahe hyveen vaatteissa
Miksi pyrkimys toimia moraalisesti voikin itse asiassa olla julmuuden ja sadismin ilmentymä? Internet-ajan moraalisia dilemmoja pohtii filosofian professori Paul Russell.
Kelle olemme kyyneleemme velkaa? Kuolemansurun moraalisesta merkityksestä
Suru ei ole vain luonnollinen reaktio läheisen ihmisen kuolemaan. Se on myös moraalinen velvollisuus. Viileätunteisellakin on velvollisuus viljellä surun siementä sielussaan, kirjoittaa Lari Launonen.
Ovatko ihmiset hyviä vai pahoja?
Millaiset seikat motivoivat ihmisiä hyvyyteen ja pahuuteen? Millainen vaikutus on ympäristöllä ja kuinka realistisesti ihmiset näkevät oman tosiasiallisen moraalisuutensa? Aku Visala pohtii ihmisen moraalisen olemuksen eri ulottuvuuksia moraalipsykologian näkökulmasta.
Areiopagin seminaari kesäkuussa: Ryhmänmuodostuksen moraalipsykologiaa
Länsimaisissa yhteiskunnissa on havaittavissa laajalle levinneitä erimielisyyksiä arvoista ja moraalista. Uskonnot ovat ratkaisevassa asemassa tässä hajautumisen ja polarisoitumisen prosessissa. Muun muassa tätä ilmiötä tutkii moraalipsykologinen uskonnontutkimus, joka on hiljattain syntynyt uusi tutkimusala.
Some turmelee ihmisyyden – voiko hyve-etiikka pelastaa sen?
Elinympäristömme muuttuu radikaalisti ja nopeasti taskuun mahtuvien tietokoneiden, digitaalisten valvontajärjestelmien, sota- ja hoivarobottien, geenimanipulaation ja 3D-tulostuksen kaltaisten innovaatioiden seurauksena. Älyteknologisissa ympäristöissä kukoistaminen edellyttää teknomoraalisia hyveitä, väittää teknologianfilosofi Shannon Vallor. Vallorin vinkit ovat relevantteja etenkin korona-aikana, jolloin työ ja ihmissuhteet rakentuvat entistä enemmän teknologian varaan.
Usko, järki ja vapauden ideaali
Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.
Areiopagin podcast #31: Teknologiset hyveet, osa 2
Lari Launonen ja Aku Visala jatkavat pohdintaa hyveellisyyden ja teknologian välisestä suhteesta. Onko oikein, että robotit hoitavat vanhuksemme? Moni mittailee askeliaan ja sykettään, mutta kuinka moni tarkkailee moraalista vaellustaan?
Areiopagin podcast #30: Teknologiset hyveet, osa 1
Tässä jaksossa Areiopagin podcastia Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat hyveiden ja teknologian välisestä suhteesta. Kuinka teknologia saattaa auttaa, vahingoittaa tai muuttaa meitä?Lue koko artikkeli
Vastaako tiede erityisesti ateistin perimmäiseen huoleen? Mahdollisesti, mutta luottamus tutkimukseen on merkittävää myös monelle uskonnolliselle ihmiselle
Tutkimusten mukaan luottamus tieteelliseen tutkimukseen voi täyttää tarpeita, jotka osa tutkijoista on aiemmin liittänyt uskontoon. Tieteeseen nojaaminen voi tuottaa ihmisen elämään esimerkiksi tarkoitusta tai torjua kuolevaisuuden uhkaa. Tieteen arvostus liitetään usein ateismiin. Onkin oletettu, että luottamus tieteeseen on tärkeää erityisesti uskonnottomien katsomuksille.
Oma tutkimukseni tukee jossain määrin käsitystä, jonka mukaan usko tieteeseen on erityisen merkittävää ateisteille. Kuitenkin ihmiset yhdistävät tieteen arvostusta niin sanottuihin yliluonnollisiin uskomuksiin, ja luottamus tieteeseen on tärkeää myös uskonnollisille. Myös moni Jumalaan uskova kokee tieteen esimerkiksi lisäävän merkityksellisyyttä tai auttavan moraalisissa pohdinnoissa.Lue koko artikkeli
Anteeksiantamisen etiikkaa
Joitakin vuosia sitten minua pyydettiin puhumaan Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen. Ehdotin aiheeksi anteeksiantamisen etiikkaa. Aihe oli mieleni päällä, koska kuten niin moni tutkija, halusin tehdä henkilökohtaisesta ongelmastani pienen tutkimusprojektin.
Olin näihin aikoihin nimittäin kokenut tulleeni petetyksi ja loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Hylätyksi ja loukatuksi tulemisen kokemus oli äärimmäisen voimakas. Yritin ankarasti ponnistella kohti anteeksiantoa, tämän henkilön kohtaamista ja anteeksipyynnön vaatimista. En kuitenkaan pystynyt ja prosessi jäi kesken. Lue koko artikkeli
Hedelmöityshoidot ja kristillinen etiikka – vaikea aihe, josta on pakko puhua
Tahaton lapsettomuus koskettaa arviolta noin joka viidettä suomalaista naista. Hedelmöityshoidoista on muutamassa kymmenessä vuodessa tullut osa lääketieteen arkea. Loppuvuodesta uutisoitiin ensimmäisten julkisen puolen lahjasukusoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten syntymästä.
Kaikesta huolimatta tasokasta eettistä keskustelua aiheesta näkee julkisuudessa suhteellisen vähän. Suomenkielistä keskustelua etenkin kristillisen etiikan näkökulmasta on vieläkin vaikeampi löytää.Lue koko artikkeli