”Mitä uskonnollisempi, sitä suvaitsemattomampi”, väittää sosiaalipsykologi C. Daniel Batson. Uskoa ja ennakkoluuloja on kuitenkin monenlaista. Siksi yleistykset voivat johtaa harhaan.

George Floydin kuolema on ollut monille muistutus siitä, että rasismi elää ja voi hyvin niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin länsimaissa.Lue koko artikkeli

Palkitun brittiläisen historioitsija Tom Hollandin kirja Dominion: The Making of Western Mind (2019) on herättänyt laajan keskustelun kristinuskon vaikutuksesta länsimaiseen ajatteluun. Kirjassaan Holland puolustaa teesiä, jonka mukaan läntinen maailma, jopa sen kristillisyyden vastaisissa muodoissaan, on mitä syvimmissä määrin riippuvainen kristinuskosta.

Holland lähtee liikkeelle omaelämänkerrallisesta avautumisesta. Hän osallistui lapsena aktiivisesti anglikaanikirkon toimintaan, mutta pyhäkoulun opetusmateriaali, jossa Adam ja Eeva kuvattiin eläneenä yhtä aikaa dinosaurusten kanssa, kylvi epäilyksen siemenet. Tutustuminen historiaan sai nuoren Hollandin kokemaan vetoa kristinuskon tarinan pahiksiin: keisareihin ja muihin tämän maailman ruhtinaisiin. Toogaan pukeutuneet filosofit ja kuninkaat vaikuttivat paljon siistimmiltä kuin ristiinnaulittu epäonnistunut messiaskokelas, jonka oman aikamme opetuslapset silmää räpäyttämättä opettivat silkkaa hölynpölyä.Lue koko artikkeli

Kuopion hiippakunnan piispa, dosentti Jari Jolkkonen, on julkaissut monipuolisen kokoelman tekstejään viime vuosilta. Ikävä vanhoja ateisteja on todella lukemisen arvoinen taskuteos.

Jolkkosen kirjoitukset ottavat kantaa moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Hän tarjoaa katsauksen ateismiin ja tieteen historiaan, pohtii monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä valaisee luterilaisuuden historiaa ja luonnetta. Piispa puolustaa lepoa, yhteiskunnan huono-osaisia ja kirkon edustamaa klassista avioliittokäsitystä. Esineellistävää seksuaalisuutta, eutanasiaa ja vastuutonta puhetta hän vastustaa hyvin perustein.

Lue koko artikkeli

Tekopyhiä moraaliposeeraajia, kansakunnan kivijalkoja vai jotain siltä väliltä? Areiopagin podcastin jaksossa pohditaan tutkimusten valossa, minkälaisia vaikutuksia uskonnolla on sen harjoittajien moraaliseen käytökseen.

Aku Visala ja Lari Launonen jatkavat keskustelua moraalista ja hyveellisyydestä uskonnon kontekstissa. He tarkastelevat tutkimuksia, joissa selvitellään uskonnon negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia moraaliin. Keskustelussa mukana esimerkiksi ennakkoluulot ateisteja kohtaan sekä ryhmäytymisen hyveet ja paheet.Lue koko artikkeli

Miksi on niin vaikea toimia ihanteidemme mukaisesti? Mitä hyvyys edes on, ja miksi hyveellisyyttä pitäisi tavoitella?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat hyveitä ja paheita koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta Christian Millerin kirjan The Character Gap pohjalta sekä yrittävät muodostaa realistisen kuvan ihmisen moraalisen kehittymisen mahdollisuuksista.Lue koko artikkeli

Katolinen, ortodoksi, luterilainen ja helluntailainen astuivat ravintolaan, missä he alkoivat keskustella tekoälyn merkityksestä teologialle.

Keskustelu käytiin Areiopagin 9.–10.5. 2019 järjestämän ”New Issues in Theology, Science and Technology” -seminaarin lounastauolla, ja siihen osallistuivat katolinen munkki ja professori Lluis Oviedo Rooman paavillisesta yliopistosta, tohtorikoulutettava Marius Dorobantu Strasbourgin yliopistosta sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistosta. Tässä keskustelun parhaita paloja kirjallisessa muodossa. Lue koko artikkeli

Onko viha aina pahasta, jos kerran jopa itse Jumala vihaa jotain? Vai onko se peräti hyödyllistä ja hyveellistä? Entä milloin viha on epäoikeutettua?

Varsinkin vaalien yhteydessä vihaiset tunteet tuppaavat nousemaan pintaan itse kullakin, kuten Olli-Pekka Vainio ja Aku Visala saivat todeta vierailullaan Yhdysvalloissa presidentinvaalin aikaan. Areiopagin podcastin tässä jaksossa Vainio ja Visala keskustelevat muun muassa siitä, voiko hyveellistä vihaa olla olemassa, vihaako jopa itse Jumala jotain ja mitä se oikein tarkoittaa.Lue koko artikkeli

Psykologi Steven Pinkerin mukaan tilastolliset tosiasiat osoittavat, että elämme parhaillaan ihmiskunnan historian rauhallisinta aikaa. 1900-luvun kansanmurhista ja iltauutisissa toistuvista huonoista uutisista huolimatta ihmiskunta on kulkenut jatkuvasti parempaan suuntaan. Pitääkö tämä kuitenkaan paikkansa?

Yhdysvaltain 16. presidentti Abraham Lincoln astui virkaansa maaliskuussa 1861 sisällissodan kynnyksellä, muutaman osavaltion jo lähdettyä unionista. Kuuluisassa virkaanastujaispuheessaan Lincoln päätti vetoamalla kansallisen yhtenäisyyden puolesta, toivoen, että “luontomme paremmat enkelit” (“better angels of our nature”) pääsisivät vallalle, ja sovinto saavutettaisiin. Lue koko artikkeli

Sanomalehti Ilkan mukaan erään potilaan omainen kiitteli lääkäriä eutanasiasta onnistuneen saattohoidon jälkeen. Näyttää siltä, että monesti saattohoito ja eutanasia termeinä sekoitetaan kiivaana vellovassa keskustelussa. Dosentti Reino Pöyhiän kirjoitus käsittelee näiden eroa, eutanasian historiaa ja sitä, mitä eutanasian hyväksymisestä hänen mukaansa seuraisi.

Erityisesti tämän päivän Suomessa on syytä kysyä, mitä on hyvä kuolema tai voiko kuolema ylipäätään olla hyvä. Vanhat kreikkalaiset nimikkeet, eudaimonia, hyvä elämä ja eutanasia, hyvä kuolema on saaneet uusia sisältöjä – sekä aiheesta että aiheetta. Tuntuukin siltä, että kiireen kyllästämä ja tehokkuuteen tottunut ihminen tyytyy liian usein aidon kyselyn sijasta toteamaan: hyvä, kuolema!Lue koko artikkeli

Lari Launonen istahti alas lokakuisen seminaarimme jälkeen filosofi Jeroen de Ridderin kanssa ja kysyi tältä visaisia kysymyksiä tiedeuskosta, moraalista ja uskonnosta. Ai niin, lisäksi pyydämme palautetta lukijoiltamme Areiopagin toiminnasta.

Tiedeuskoseminaarimme toinen ulkomainen puhuja, professori Jeroen de Ridder vastailee neljällä videolla muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin ”Mitä on tiedeusko ja miksi se on ongelma?”, ”Ketä tulisi uskoa silloin, kun tieteilijät ovat eri mieltä?” ja ”Voiko luonnontiede vastata kysymyksiin moraalista?”Lue koko artikkeli

“Etiikka … on geenien synnyttämä illuusio, jonka tarkoitus on saada meidät tekemään niiden kanssa yhteistyötä”. Onko todella näin? Väitettä kritisoi Kirjapajan julkaiseman uuden kirjan otteessa professori Mikael Stenmark.

Pohdimme nyt toista seikkaa, jonka biologit ajattelevat ihmisen käyttäytymiseen sovelletusta luonnontieteestä seuraavan: seuraako evoluutioteorian omaksumisesta väistämättä se, että objektiivinen moraali on illuusio? Rusen ja Wilsonin mukaan “evolutiivinen selitys tekee objektiivisen moraalin tarpeettomaksi” (Ruse ja Wilson 1986: 187).Lue koko artikkeli

Miten ihmisistä päädytään puhumaan metsästettävinä kalkkunoina? Mikä selittää vihan syttymisen entisiä naapureita kohtaan, joiden kanssa oli tapana elää kaikessa rauhassa? Jonathan Gloverin mukaan ainut moraalisesti vakavasti otettava reaktio 1900-luvun julmuuksiin on huudahdus ”Ei koskaan enää”. Mutta millä perusteella voidaan uskoa moraalilain olemassaoloon saati moraalin voittoon, jos usko Jumalaan moraalin perustana on laajasti hylätty?

Brittiläinen filosofi ja eetikko Jonathan Glover pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen teoksessaan Humanity – A Moral History of the Twentieth Century (suomennettu nimellä Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria). Glover selvittää ihmisyyden luonnetta analysoimalla 1900-luvun historiaa yhtäältä ihmisten tekemien julmuuksien ja toisaalta moraalin pilkahtelevuuden avulla. Näin Glover pyrkii selvittämään, millä perusteella voi uskoa sekä moraalilain olemassaoloon että sen noudattamisen tärkeyteen maailmassa, jossa ei ole mielekästä vedota Jumalaan moraalilain perustana. Lue koko artikkeli

Ihmisoikeuksiin vedotaan usein kuin Jumalan tahtoon. Niiden avulla saatetaan sekä vastustaa että puolustaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja tai Jehovan todistajien karttamiskäytäntöä.

Viime joulun alla pöyristyttiin ja huvituttiin perussuomalaisten kansanedustajan Laura Huhtasaaren ihmisoikeuksia koskevista lausunnoista. Ilmeisesti oli uutisoitu virheellisesti, että Huhtasaaren mielestä ihmisoikeudet eivät kuuluisi kaikille.

Sosiaalisessa mediassa ilkuttiin, että ”meinasi sitten Huhtasaari määritellä ihmisoikeudet uudelleen” ja järkytyttiin siitä, miten ”tällaisia typeryksiä on kansanedustajina”. Pöyristyminen ja huvittuminen näytti nojaavan käsitykseen, jonka mukaan ihmisoikeudet ovat itsestäänselvyyksiä, jotka lapsikin ymmärtää. Ihmisoikeuksien käsitteellisten ongelmien kanssa sekaantuvaa pidetään tyhmänä ja ihmisoikeuksien uudelleenmäärittelijää koskemattomuuden loukkaajana.Lue koko artikkeli