Ihmisoikeuksiin vedotaan usein kuin Jumalan tahtoon. Niiden avulla saatetaan sekä vastustaa että puolustaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja tai Jehovan todistajien karttamiskäytäntöä.

Viime joulun alla pöyristyttiin ja huvituttiin perussuomalaisten kansanedustajan Laura Huhtasaaren ihmisoikeuksia koskevista lausunnoista. Ilmeisesti oli uutisoitu virheellisesti, että Huhtasaaren mielestä ihmisoikeudet eivät kuuluisi kaikille.

Sosiaalisessa mediassa ilkuttiin, että ”meinasi sitten Huhtasaari määritellä ihmisoikeudet uudelleen” ja järkytyttiin siitä, miten ”tällaisia typeryksiä on kansanedustajina”. Pöyristyminen ja huvittuminen näytti nojaavan käsitykseen, jonka mukaan ihmisoikeudet ovat itsestäänselvyyksiä, jotka lapsikin ymmärtää. Ihmisoikeuksien käsitteellisten ongelmien kanssa sekaantuvaa pidetään tyhmänä ja ihmisoikeuksien uudelleenmäärittelijää koskemattomuuden loukkaajana.Lue koko artikkeli

Viime päivinä esimerkiksi The Guardian, Helsingin Sanomat ja YLE ovat uutisoineet tutkimuksesta, jonka tulkitaan väittävän jopa, että ”Uskonnollisten perheiden lapset ovat muita ilkeämpiä” (YLEX). Coventryn yliopiston tutkija Jonathan Jongin mukaan tutkimus on kiinnostava, mutta monet siitä vedetyt johtopäätökset ennenaikaisia. Areiopagi julkaisee Jongin kommenttikirjoituksen aiheesta.

On varmasti totta, etteivät ihmiset tarvitse uskontoa ollakseen moraalisia. Mutta se, vähentääkö tai estääkö uskonnollisuus hyväsydämisyyttä, on vähemmän selvää, sillä uskonnollisuuden ja moraalin suhdetta on tunnetusti vaikeaa selvittää. Vaikka useat tutkijat ovat yrittäneet tarjota empiirisiä vastauksia, nämä vastaukset usein tuppaavat sopimaan tutkimusta tekevän osapuolen odotuksiin.Lue koko artikkeli

Tiedettä ja tieteellistä tiedonhankintaa pidetään usein arvoneutraalina tai ainakin toimintana, joka ei sitoudu mihinkään maailmankatsomukseen. Tällä näkemyksellä on kuitenkin vastustajansa: heidän mukaansa tiede on usein ongelmallisella tavalla arvosidonnainen. Aku Visala tarkastelee tieteen – myös luonnontieteen – arvovapauden ongelmaa ja ehdottaa siihen maltillista ratkaisua.

Tieteen arvovapauden ongelmaan on kolme perusvastausta ja niiden taustalla on eri käsityksiä tieteellisen toiminnan luonteesta:Lue koko artikkeli

Viattoman ihmisen kiduttaminen huvin vuoksi on väärin aina ja kaikkialla. Suurin osa ihmisistä on samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Mutta mitä tekemistä sillä on Jumala-uskon kanssa?

”Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua”. Kosmologian professori Kari Enqvist kommentoi tätä Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten kuuluisaa ajatusta Vanhan kirjallisuuden päivillä viime kesänä.Lue koko artikkeli

Jos Jumalaa ei ole, onko kaikki sallittua? Vai onko kaikki sallittua, jos Jumala on?

Kysymys uskonnon ja moraalin suhteesta on hyvin monitahoinen ja se on herättänyt paljon keskustelua jo Platonin ajoista alkaen. Kysymystä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Ensinnäkin voidaan kysyä tekeekö uskonnollisuus tai uskonnottomuus ihmisistä jotenkin parempia (motivaatiota koskeva kysymys).

Lue koko artikkeli