Avainsana: luonnontieteen ja uskonnon suhde

7.1.2020 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 3: Hiili

Ilmastonmuutos on nostanut hiilen – ja varsinkin sen yhdisteen hiilidioksidin – päivän polttavaksi puheenaiheeksi. Lähes kaikkien eloperäisten energialähteiden hyödyntäminen vapauttaa hiiltä ilmakehään. Tämä kuvastaa hiilen asemaa elämän perusedellytyksenä: hiili on kaiken elävän pääasiallinen rakennusaine.

Elämän perusedellyksiä käsittelevän artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan hienosäätöä jälleen yhden elämän perusedellytyksen, hiilen, näkökulmasta. Elävien organismien solukoneistot ja lähes kaikki elintärkeät rakenteet molekyylitasolta lähtien muodostuvat hiilen yhdisteistä.Lue koko artikkeli

10.12.2019 Podcast,

Areiopagin podcast #21: Näkökulmia piispojen puheenvuorosta käytyyn keskusteluun

Areiopagin podcastin tässä jaksossa tarkastellaan, millaista keskustelua piispojen julkaisema Tieteiden lahja -kannanotto on herättänyt. Tarvittiinko tällaista kannanottoa? Siloitteleeko kannanotto liikaa tieteen ja kristinuskon välisiä ristiriitoja?

Areiopagi julkaisi viime viikolla eri alojen tieteentekijöiden kommentteja evankelis-luterilaisen kirkon piispojen puheenvuoroon Tieteiden Lahja. Kommenteissa kiitettiin piispojen tapaa korostaa tieteen ja uskon yhteensopivuutta. Toisten mielestä uskon ja tieteen erillisyyttä olisi kuitenkin saanut korostaa enemmän, kun taas toisten mielestä piispojen olisi ollut syytä haastaa tieteen nimissä esitettyjä väitteitä rohkeammin. Tässä podcastissa TT Aku Visala ja TT Rope Kojonen keskustelevat kannanotosta ja sitä seuranneesta keskustelusta.Lue koko artikkeli

29.11.2019 Dialogi,

Tieteiden lahja osa 2: Kommentoijina Syksy Räsänen, Matti Leisola, Leo Näreaho, Tarja Kallio-Tamminen ja Sammeli Juntunen

Tukeeko tiede oikein ymmärrettynä jumala-uskoa vai ateismia? Vai voisiko tiede olla neutraali asiassa? Entäpä tieteen, moraalin ja uskonnon suhde – miten se olisi parasta ymmärtää? Tässä evankelis-luterilaisen kirkon piispojen Tieteiden lahja -kannanottoa käsittelevässä toisessa osassa julkaisemme loput viisi kommenttia kannanottoon.

Tieteiden lahja- kannanotto on luettavissa täältä. Kannanottoa käsittelevissä kommettipuheenvuoroissa eri näkökulmia edustavat tällä kertaa ovat kosmologi Syksy Räsänen, biokemisti Matti Leisola, filosofi Leo Näreaho, filosofi Tarja Kallio-Tamminen ja teologi Sammeli Juntunen.

Lue koko artikkeli

28.11.2019 Dialogi,

Tieteiden lahja osa 1: Kommentoijina Eero Junkkaala, Leila Haaparanta, Mikael Fortelius, Jaakko Tahkokallio ja Laura Riuttanen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat eilen, 27.11. julkaisseet kannanoton tieteen ja uskon suhteesta. Areiopagi sai luvan pyytää eri aloja edustavilta tieteilijöiltä, teologeilta ja filosofeilta kommentteja kannanottoon jo ennen sen ilmestymistä. Saimme kaikkiaan kymmenen kommenttia, joista tässä ensimmäisessä osassa esittelemme viisi.

Kommentoijat edustavat hyvin erilaisia kantoja, ja olemme tarkoituksella kutsuneet mukaan myös sellaisia ääniä, joiden arvelimme etukäteen suhtautuvan kriittisesti kannanoton sisältöön. Kukin kirjoittaja on vastuussa vain omasta kannanotostaan.Lue koko artikkeli

5.11.2019 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 2: Valo

Valo on elämän yksi perusedellytyksistä. Ilman valoa meillä ei voisi olla näköaistia, eivätkä kasvit voisi tuottaa energiaa yhteyttämällä. Näkyvä valo on kuitenkin vain yksi pieni osa sähkömagneettisen säteilyn spektriä. Elämän kannalta välttämätöntä sähkömagneettista säteilyä on myös esimerkiksi infrapunasäteily, joka pitää maapallon lämpimänä. Kun sähkömagneettista säteilyä tarkastellaan kokonaisuutena, havaitaan sen elämälle välttämättömien ominaisuuksien olevan niin hienovaraiset, että ne vaikuttavat hienosäädetyiltä.

Se, mitä tunnemme näkyvänä valona, on vain yksi alue sähkömagneettisen säteilyn laajalla spektrillä. Sähkömagneettisen säteilyn spektrillä on seitsemän aluetta: gammasäteily, röntgensäteily, ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapunasäteily, mikroaaltosäteily ja radioaaltosäteily. Mitä lyhyempi on säteilyn aallonpituus, sitä korkeamman energiatason säteilyä se on. Gamma-aallot ovat siis kaikkein korkeimman energiatason sähkömagneettista säteilyä ja radioaallot kaikkein matalimman energiatason sähkömagneettista säteilyä. Sähkömagneettisen säteilyn spektri on todella laaja: sen pisin aallon pituus on 1025 kertaa pidempi kuin sen lyhyin aallonpituus.Lue koko artikkeli

8.10.2019 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 1: Vesi

Vedestä sanotaan usein, että se on elämän perusedellytys. Mikä tekee vedestä niin ihmeellisen, että sitä voidaan pitää biologisen elämän mahdollistajana? Mitä veden ominaisuudet kertovat meille Jumalan olemassaolosta?

Hienosäädöllä (engl. fine-tuning) tarkoitetaan sitä luonnontieteellistä havaintoa, että mutkikkaan, älyllisen elämän olemassaolo riippuu tarkasti sopivista luonnon olosuhteista. Kuten fyysikot Stephen Hawking ja Leonard Mlodinow kirjoittavat teoksessaan Grand Design (2010), “Luonnonlait muodostavat järjestelmän, joka on äärimmäisen hienosäädetty ja fysiikan lakeja voidaan muuttaa vain hyvin vähän tuhoamatta tuntemamme elämän kehittymisen mahdollisuutta.” Hienosäädölle tyypillisinä selityksinä on esitetty joko luomista tai multiversumia, ja asiaan liittyvistä tarkoista todennäköisyyksistä käydään myös kriittistä keskustelua. Asiaan liittyvistä argumenteista on Areiopagilla julkaistu artikkelit kosmisesta hienosäädöstä (tässä ja tässä) sekä luomista ja multiuniversumia käsittelevästä keskustelusta.Lue koko artikkeli

30.10.2018 Vieraskynä,

Helluntailainen teologia pyrkii osaksi kansainvälistä tiede-teologia keskustelua

Fullerin teologisen seminaarin professori Amos Yong kirjoittaa uutta helluntailaista teologiaa Yhdysvalloissa. Erityisesti luomisen ja ihmisen olemuksen teologian selitysmalleissa on taustalla prosessifilosofia ja sen avulla rakennettu ajattelu. Yong pyrkii näillä konstruktioilla osaksi kansainvälistä tiede-teologiakeskustelua. Yong käyttää prosessiajattelun filosofista viitekehystä, vaikka myöntää sen sisältävän myös arveluttavia aineksia, joita hän pyrkii korjaamaan muun muassa kirkkoisien ajatuksilla.

Klassisen helluntailaisuuden syntykoti löytyy Yhdysvalloista Azusa-kadun herätyksen jälkeen perustetuissa kirkkokunnissa. Alkuajan vapaa ja ekumeeninen liikehdintä muuttui pian erilaisiksi kirkkokunniksi oppeineen ja tunnuksineen. Yhdysvaltalainen helluntailaisuus omaksui ympäristönsä evankelikaalisuudesta lähes kirjaimellisen raamatunlukutavan sekä kielteisen suhtautumisen opilliseen ajatteluun ja siten myös teologian opiskeluun, ja erityisesti yliopistoteologiaan. Tie pois tästä lukkiutumasta on ollut pitkä, ja pisimmälle siinä ovat edenneet Yhdysvalloissa uuden sukupolven helluntailaiset. Muu globaali helluntailaisuus joko seuraa perässä, tai ei ole edes valinnut lähteä tälle polulle. Eräs näitä uuden polven teologisia ääniä on Fullerin teologisen seminaarin professori Amos Yong. Hän on myös Assemblies of God -kirkkokunnan ordinoitu pastori.Lue koko artikkeli

19.6.2018 Ajankohtaista,

Areiopagin uusi julkaisuaikataulu

Areiopagi on toiminut nyt jo viiden vuoden ajan, ja on tullut aika uudistua hieman. Kerromme tässä, miltä lehden julkaisuaikataulu tulevaisuudessa näyttää, ja millainen tausta tällä on.

Aloitimme Areiopagi -verkkolehden toiminnan vuonna 2013 uudistaaksemme suomenkielistä keskustelua uskosta ja tieteestä popularisoimalla aiheesta tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Lehden vakituisen toimituksen jäsenet ovat pysyneet suurelta osin samoina, osin vaihtuneet. Pääsääntöisesti olemme kuitenkin pystyneet tuottamaan joka viikolle uuden tutkimukseen perustuvan artikkelin. Tätä kirjoittaessa artikkeleita on kaikkiaan 260! Kun artikkelien keskipituus lasketaan yhteen, tulee tästä jo yli tuhannen A4-sivun verran tasokasta tekstiä. Lisäksi Areiopagi on järjestänyt tapahtumia, käännättänyt suomeksi neljä laadukasta kirjaa sekä julkaissut podcastia ja videoita.Lue koko artikkeli

20.3.2018 Dialogi,

”Voidaanko Jumalan olemassaoloa todistaa tieteen avulla?” Keskustelu lukiolaisten uskoa ja tietoa koskevista kysymyksistä

Usko ja tieto nähdään usein toisensa poissulkevina asioita. Onko kuitenkaan näin? Aihetta käsiteltiin Myyrmäen kirkolla 7.3.2018 järjestetyssä paneelikeskustelussa “Mahtuvatko usko ja tieto samaan päähän?” Tapahtumaan osallistui noin 200 vantaalaista lukiolaista, ja lukiolaisten kysymyksistä oli keskustelemassa kolme eri taustaa edustavaa panelistia. Julkaisemme panelistien vastaukset kysymyksiin.

“Mahtuvatko usko ja tieto samaan päähän” -keskustelutilaisuus sai alkunsa alkunsa, kun nuoriso-ja koulutyön pappi Jere Hämäläinen huomasi aiheen kiinnostavan nuoria sosiaalisessa mediassa. Yhteistyössä lukion uskonnonopettajien kanssa Hämäläinen järjesti Myyrmäen kirkolle paneelikeskustelun aiheesta.Lue koko artikkeli

6.3.2018 Kirja-arvio,

Kosmologin ja papin dialogi – miten maailmankaikkeus nähdään uskossa ja tieteessä?

Mitä tapahtuu, kun kosmologi ja teologi ryhtyvät keskustelemaan uskosta ja tieteestä? Onko molemminpuolinen toisen ohi puhuminen väistämätön lopputulema? Vai voiko keskustelun kautta syntyä uutta ymmärrystä sekä uskon että tieteen luonteesta?

Suomenkielisessä kirjallisuudessa on ilmestynyt joitakin uskon ja tieteen suhdetta käsitteleviä keskustelukirjoja. Näistä tunnetuimpia lienevät Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan kaksi kirjaa Nurkkaan ajettu Jumala ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Hieman vastaavanlainen teos on Iiro Viljan ja Risto Heikkilän kirja Kosmologia (Perussanoma, 2009).Lue koko artikkeli

31.10.2017 Pääkirjoitus,

Kun päätoimittaja luopuu tehtävästään, on välitilinpäätöksen aika

Toinen Areiopagin päätoimittajista, Miikka Niiranen, lopettaa tehtävässään tänään. Päätoimittajana jatkaa edelleen Rope Kojonen. Tässä kirjoituksessa Niiranen kertoo, missä lehti on hänestä onnistunut neljän ensimmäisen vuoden aikana, ja mikä on mennyt penkin alle. Lopuksi lukijat kutsutaan kertomaan omista kokemuksistaan lehden parissa.

Niille, keissä otsikko herätti kutkuttavia mielikuvia lehtemme kulisseissa muhivista riidoista, joudun tuottamaan pettymyksen. Lopettamispäätökseeni ei liity mehevää dramatiikkaa, ja jatkan kirjoittamista vakituisen avustajan roolissa.

Mutta mitä näihin Areiopagin ensimmäiseen neljään ja puoleen vuoteen on oikein mahtunut? Kurkistan seuraavaksi menneeseen ja koetan sanoa samalla jotain toimintamme onnistumisesta.Lue koko artikkeli

19.9.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ex nihilo – miltä kristillinen luomisoppi näytti vuosisatoina ennen luonnontieteellistä vallankumousta tai valistusta?

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

13.6.2017 Kirja-arvio,

Kuinka moderni tiede syntyi Euroopassa Paolo Rossin mukaan

Tieteellinen vallankumous on sen opiskelijalle kuin sipuli. Mitä enemmän sitä kuorii, sitä useampi kerros siitä paljastuu. Vuosi vuodelta ja nero nerolta, yhä useampia historiallisia edellytyksiä valkenee niille tutuille tieteellisille käytännöille ja teoreettisille oletuksille, joita nykyajan insinööri pitää itsestäänselvinä.

Samalla paljastuu tietenkin yhä lukuisampia kummallisia ja epäonnistuneita, mutta omana aikanaan luonnollisia ja vaikutusvaltaisiakin ajatuksia, joita historian suuret ajattelijat ovat päässään pitäneet heti neronleimaustensa vieressä. Firenzen yliopiston tieteenhistorian professorin Paolo Rossin (1923-2012) teos Modernin tieteen synty Euroopassa (Suom. Lena Talvio, Vastapaino 2010) valottaa runsaudensarven tavoin näitä tieteenhistorian erilaisia puolia 1500- ja 1600-luvun eurooppalaisessa ajattelussa.Lue koko artikkeli

Ylös