Avainsana: luonnontieteen ja uskonnon suhde

19.9.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ex nihilo – miltä kristillinen luomisoppi näytti vuosisatoina ennen luonnontieteellistä vallankumousta tai valistusta?

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

13.6.2017 Kirja-arvio,

Kuinka moderni tiede syntyi Euroopassa Paolo Rossin mukaan

Tieteellinen vallankumous on sen opiskelijalle kuin sipuli. Mitä enemmän sitä kuorii, sitä useampi kerros siitä paljastuu. Vuosi vuodelta ja nero nerolta, yhä useampia historiallisia edellytyksiä valkenee niille tutuille tieteellisille käytännöille ja teoreettisille oletuksille, joita nykyajan insinööri pitää itsestäänselvinä.

Samalla paljastuu tietenkin yhä lukuisampia kummallisia ja epäonnistuneita, mutta omana aikanaan luonnollisia ja vaikutusvaltaisiakin ajatuksia, joita historian suuret ajattelijat ovat päässään pitäneet heti neronleimaustensa vieressä. Firenzen yliopiston tieteenhistorian professorin Paolo Rossin (1923-2012) teos Modernin tieteen synty Euroopassa (Suom. Lena Talvio, Vastapaino 2010) valottaa runsaudensarven tavoin näitä tieteenhistorian erilaisia puolia 1500- ja 1600-luvun eurooppalaisessa ajattelussa.Lue koko artikkeli

9.5.2017 Artikkeli,

Kuinka Jumala vaikuttaa maailman tapahtumiin?

Kristinuskon mukaan Jumala vaikuttaa aktiivisesti maailmankaikkeuden kehitykseen. Mutta kuinka tämä oikein tapahtuu? Voidaanko Jumalan toiminta sovittaa yhteen modernin luonnontieteen tutkimustulosten kanssa?

Onko Jumala olemassa – ja jos on, toimiiko hän maailmassa? Vaikuttaako Jumala joihinkin (tai kaikkiin) maailmassa tapahtuviin tapahtumiin vai antaako hän maailmankaikkeuden kehittyä itsekseen? Monien mielestä ajatus Jumalasta on modernin tieteen aikakaudella tarpeeton. Ajatellaan, että koska Jumalan toiminnasta ei ole olemassa tieteellisiä todisteita, ei ole järkevää olettaa, että hän olisi olemassa. Yhä useampi on valmis yhtymään astronomi Carl Saganin sanoihin, joiden mukaan ”kosmos on kaikki mitä on, kaikki mitä koskaan on ollut tai tulee olemaan”.Lue koko artikkeli

28.3.2017 Kirja-arvio,

Keskiajalla luonnontiede ja uskonto eivät olleet konfliktissa, koska kumpaakaan ei ollut olemassa

Populaarikulttuurissa yhä suositun sotamyytin mukaan tiede ja uskonto ovat olleet konfliktissa aina ja tulevat aina olemaan. Tieteenhistorioitsija Peter Harrisonin mukaan tämä on sekä väärä että mahdoton ajatus. Hänen mukaansa “uskonto” nykyisenä käsitteenä alkoi syntyä vasta 1600-luvulla. “Luonnontiede” puolestaan on peruja vasta 1800-luvun lopulta.

Kirjassaan The Territories of Science and Religion (The University of Chicago Press, 2015) Peter Harrison (s. 1955) asettuu osaksi sitä ammattihistorioitsijoiden joukkoa, joka on jo vuosikymmeniä tiennyt, että tieteen ja uskonnon historiallisia suhteita kuvaava sotamyytti on myytti juuri sanan pejoratiivisessa, keksittyyn epätotuuteen viittaavassa mielessä: kyseinen käsitys on syntynyt 1800-luvun lopun akateemisen ja yhteiskunnallisen murroskauden yhteydessä erityisesti englanninkielisen maailman tiedepoliittisten kahnausten tuloksena.Lue koko artikkeli

13.12.2016 Vieraskynä,

Onko maailmankaikkeudella päämäärä?

Missä mielessä aika on olemassa? Osoittavatko fysiikan “nuolet” jotain päämäärää kohti? Tässä on kolmas ja viimeinen osa fyysikko Robert Mannin artikkelista teologian ja fysiikan suhteesta.

Ikuisuus

Kaikki yritykset ymmärtää painovoimaa kvanttimekaanisin termein ovat tähän mennessä epäonnistuneet. Vaikka enemmistö teoreettisista fyysikoista yhä pitää säieteoriaa lupaavimpana lähtökohtana ongelman kohtaamiseen, on esitetty lukuisia kilpaileviakin ideoita. Itse asiassa kvantti-informaation ymmärryksestä painovoiman kontekstissa on tullut oma koulukuntansa, joilla on omat käsityksensä oikeasta. Vaikka tällä hetkellä ollaan kaukana kokeellisuudesta, tällaiset ideat herättävät kysymyksiä siitä, mihin todellisuus perustuu, mikä asiana ei koskaan ole kaukana teologisesta maailmankuvasta. Vaikuttaisi siltä, että luomisen ja Luojan suhde on erittäin hienovarainen ja monimutkainen.Lue koko artikkeli

8.12.2016 Vieraskynä,

Onko fysiikan reduktionismi teologian arkkivihollinen vai sydänystävä?

Fysiikassa harvoilla syillä pyritään selittämään lukuisia ilmiöitä, eli redusoimaan niitä. Onko tämä teologialle uhka vai mahdollisuus? Entä mitä yllättäviä yhtäläisyyksiä todellisuuden kvanttilomittuneella luonteella voi olla kolminaisuusopin perikoreesin kanssa? Robert Mannin artikkeli fysiikan ja teologian rajapinnasta jatkuu, ja tässä on sen toinen osa.

Reduktionismi

Keskeinen motivaattori kaiken tieteellisen ajattelun taustalla on yhdistäminen: havainto, että erilaisilta näyttävät ilmiöt voidaan ymmärtää saman ilmiön erilaisina puolina jollain syvemmällä tasolla. Historiaa tarkastellessa voidaan huomata, että tieteen kannalta yhdistämispyrkimykset ovat olleet  varsin hedelmällisiä, ja erityisesti näin on ollut fysiikassa, vaikka kyseisen strategian toimivuus ei olekaan taattua.Lue koko artikkeli

6.12.2016 Vieraskynä,

Fysiikkaa teologian reunalla

Minkälaisia liittymäkohtia kvanttilomittumisella voi olla teologian kanssa? Entä useilla maailmankaikkeuksilla tai ajan olemuksella? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii kanadalainen fyysikko Robert Mann kolmiosaisessa artikkelisarjassa.

Yksi hienoista puolista tutkijana olemisessa on se, että jatkuvasti löytyy jotain uutta. Yleensä uudet löydökset tehdään varsin erityisin tavoin, kun eri tieteenalojen parissa otetaan pieniä edistysaskelia. Kuitenkin silloin tällöin tutkijat pysähtyvät miettimään tieteenalansa laajempaa kuvaa kokonaisuutena ja arvioivat sen seurauksia ja etenemissuuntia laajemmassakin mielessä. Kokonaiskuvia muodostetaan yhä tiheämpään, etenkin sen vuoksi, että tiede kehittyy monilla aloilla niin nopeasti.Lue koko artikkeli

23.8.2016 Kirja-arvio,

Ihmisluontoa ei saada syntymälahjana

Synnynnäisyyden käsite, dawkinslainen geeninäkökulma ja nature/nurture -erottelu ovat vanhentuneita tapoja tarkastella ihmisluontoa, väitetään Aku Visalan ja Agustín Fuentesin kirjassa Conversations on Human Nature.

”Rasismi on opittua, ei luonnollista.” ”Nyt se on tieteellisesti todistettu: ihmiset syntyvät homoiksi.”

Facebook tulvii meemejä ja uutisia, jotka tekevät karkean yksinkertaistavia väitteitä siitä, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat.

Mutkia vedetään suoriksi myös populaareissa tiedejulkaisuissa. Geneetikko Dean Hamer julkaisi vuonna 2004 kirjan The God Gene (Jumalageeni). Nimi oli sen verran vetävä, että Time-lehti nosti sen kanteensa. ”Pakottaako DNA meidät etsimään korkeampaa voimaa?” kannessa kysyttiin.Lue koko artikkeli

5.4.2016 Vieraskynä,

Usko, tieto, arvot, elämän mieli

Ihminen on läpi koko olemassaolonsa etsinyt omien ajallisten ja paikallisten rajojensa ulkopuolelta elämän mieltä ja merkitystä. Hän on kurkottanut tuonpuoleisuuteen, josta hän on aavistellut tämän elämän syvimpien tarkoitusten avautuvan.

Kaikki se, mitä ihmisen ja ihmiskunnan vaiheista tiedetään, viittaa siihen, että uskonnollisuus – missä muodossa se sitten ilmeneekin – kuuluu lajimme luontoon.  Mutta ihminen on myös halunnut tietää, ymmärtää, laatia selityksiä siitä, mitä on näiden rajojen sisäpuolella. Hän on toisin sanoen halunnut harjoittaa sitä toimintaa, jota nykyisin kutsutaan tieteeksi. Lue koko artikkeli

8.3.2016 Ajankohtaista,

Professori Alister McGrath Areiopagin videohaastattelussa

Tammikuisen seminaarimme yhteydessä haastattelimme pääpuhujaa, Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon tutkimuksen professori Alister McGrathia. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi, suomeksi tekstitettynä.

Professori McGrath on yksi tämän hetken tunnetuimmista teologeista maailmassa, ja toimii luonnontieteen ja teologian suhteeseen erikoistuneena Andreas Idreos-professorina Oxfordin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

McGrath on vieraillut Suomessa useaan otteeseen, nyt viimeksi Areiopagin kutsumana. Vierailun yhteydessä haastattelimme McGrathia ja kysyimme hänen näkemystään 16 tieteen ja uskon alaan liittyvään kysymykseen.Lue koko artikkeli

16.2.2016 Ajankohtaista,

Piispa Tapio Luoma Areiopagin videohaastattelussa

Tammikuussa haastattelimme Espoon piispaa Tapio Luomaa tieteen ja uskon suhteesta. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi.

Tapio Luoma on niitä harvoja suomalaisia, jotka ovat ehtineet opiskella tohtoriksi tieteen ja uskonnon suhteesta. Hänen väitöskirjansa Incarnation and Physics (Oxford University Press, 2002) aiheena oli skotlantilaisen professorin Thomas F. Torrancen näkemys teologian ja luonnontieteiden suhteista. Lisäksi hän on kirjoittanut aihepiiristä artikkeleita eri julkaisuihin, viimeksi kirjaan The Blackwell Companion to Science and Christianity (Wiley-Blackwell, 2012).

Piispaa voi siis suurella syyllä kutsua aihepiirimme kannalta asiantuntijaksi. Lue koko artikkeli

2.2.2016 Ajankohtaista,

Usko ja tiede dialogissa: raportti Areiopagin seminaarista, sekä tilastoja

Teologia ja tieteellinen maailmankuva -seminaari täytti Helsingin yliopiston pienen juhlasalin väellä pari viikkoa sitten. Tässä kirjoituksessa kerromme hieman tapahtuman annista ja julkaisemme seminaarin luennoista kootut videot.

Akateeminen tutkimus uskon ja luonnontieteen suhteesta on mielenkiintoinen ala, joka on vasta nousussa Suomessa. Edistääksemme suomenkielistä keskustelua halusimme käännättää suomeksi erään teologian alan kansainvälisen tähden, Alister McGrathin kirjan Tieteen ja uskonnon dialogi (Kirjapaja). McGrath on aiemminkin vieraillut Suomessa, ja esimerkiksi hänen kirjoittamaansa oppikirjaa Kristillisen uskon perusteet (Kirjapaja, 1999) on käytetty laajasti teologisessa koulutuksessa.Lue koko artikkeli

Ylös