Avainsana: luominen

7.4.2022 Kirja-arvio,

E. Kojonen: Luominen ja evoluutio – Miten usko ja tiede kohtaavat

Yksi tärkeimpiä aiheita uskon ja tieteen vuorovaikutuksessa on luominen ja evoluutio. Käsitys elämän ja ihmisen alkuperästä vaikuttaa olennaisesti siihen, miten ymmärrämme ihmisyyden, eläinkunnan ja ihmisen arvon, ja hyvän elämän. Aiheesta on suomeksikin joitain hyviä kirjoja ja Kojosen kirja tuo mukavan ja melko kattavan lisän keskusteluun erityisesti teologian ja filosofian puolelta.

Lue koko artikkeli

8.12.2021 Artikkeli,

Sopiiko populaatiogenetiikka yhteen historiallisen Aadamin ja Eevan kanssa?

Olisiko toisaan mahdollista, että polveudumme ainoastaan kahdesta esi-isästä? Ehtisikö sivilisaatio ja miljardit ihmiset jakamaan yhteiset kantavanhemmat alle 10 000 vuodessa? Aiheesta kertoo Otto Pellinen.

Parin kuluneen vuoden aikana Professori Joshua Swamidass on vaikuttanut melkoisesti historiallisesta Aadamista ja Eevasta käytyyn keskusteluun. Hänen kirjoittamansa kirja The Genealogical Adam and Eve – The Surprising Science of Universal Ancestry (InterVarsity, 2019) on siitä erikoinen, että hän esittää siinä nykytieteen kanssa yhteensopivan hypoteesin, johon ei edes itse usko. 

Lue koko artikkeli

13.10.2021 Artikkeli,

Tekijöitä evoluutioteorian epäilemisen taustalla – Ote Luominen ja evoluutio-kirjasta

Ovatko ihminen ja maailma Jumalan aikaansaannoksia, vai onko elämä kehitellyt vähitellen ja omalakisesti? Voisiko evoluution ja
luomisnäkemyksen vastakkainasettelun purkaa? Kysymykset herättävät jatkuvaa kiistaa. Areiopagi julkaisee tässä otteen E. V. Rope Kojosen uutuuskirjasta Luominen ja Evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat (Gaudeamus 2021).

Tiedeyhteisön valtavirran näkemykset eivät vakuuta kaikkia  ihmisiä. Esimerkiksi nuoren Maan kreationistien näkemys  maapallon ja kaikkien eläinlajien luomisesta vain 6000–10000  vuotta sitten on ristiriidassa tiedeyhteisön suuren enemmistön  näkemyksen kanssa. Nuoren Maan kreationistit suhtautuvat hyvin  epäilevästi muinaishistoriaa käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja ylipäänsä tiedeyhteisön auktoriteettiin näissä kysymyksissä.

Lue koko artikkeli

20.8.2019 Kirja-arvio,

Sopiiko evoluutio yhteen kristillisen luomiskäsityksen kanssa ja mitä tieteen avulla voidaan sanoa todellisuuden perimmäisestä olemuksesta?

Keskustelussa evoluution ja luomisen suhteesta väitetään joskus, että ajatus luomisesta evoluution kautta edustaa kristillisen luomisopin vääristämistä ajan hengen vaatimusten mukaiseksi; onko asia kuitenkaan näin? Voidaanko luonnontieteen perusteella perustellusti väittää, että vain materiaalinen todellisuus on olemassa? Tässä kirja-arviossa esitellään kaksi kristinuskon ja luonnontieteen välistä suhdetta käsittelevää artikkelikokoelmaa, joissa näitä kysymyksiä pohditaan: Knowing Creation ja Christ and the Created Order.

Luomisesta keskusteleminen typistyy yleensä väittelyksi, jossa asetetaan vastakkain kreationismi, jonka mukaan maailma on ihmeen omaisesti Jumalan tyhjästä luoma, ja evoluutioteoria, jonka mukaan maailma on kehittynyt prosessimaisesti. Prosessimainen kehitys samaistetaan useimmiten naturalistiseen evoluutioteoriaan, jonka mukaan kehitys on ollut satunnaisiin geenimutaatioihin ja luonnonvalintaan perustuvaa. Lue koko artikkeli

28.8.2018 Podcast,

Areiopagin podcast #12: ”Evoluutio ei ole pelkkä tieteellinen teoria”

Evoluutiota ja luomista koskevissa kiistoissa on harvoin kyse kuivasti vain tieteestä. Usein pelissä on lisäksi sivistys, moraali, edistys, taantumus, ihmiskunnan kohtalo ja muita suuria asioita. Areiopagin podcastin jaksossa kartoitetaan, miksi näin on.

Podcastin 12. jaksossa äänessä ovat päätoimittaja Rope Kojonen ja podcastin juontaja Lari Launonen. Sen kuuntelemalla tiedät muun muassa, minkälainen oli kuuluisa Scopesin ”apinaoikeudenkäynti” ja onko evoluutiolla perusteltu jotain teorian ulkopuolista maailmankatsomusta. Kuuntele jakso alta.Lue koko artikkeli

20.2.2018 Artikkeli,

Eugeniikkaa ja fundamentalismia: mitä Scopesin apinaoikeudenkäynnistä pitäisi ajatella?

Evoluution opettamisen moraaliset seuraukset ovat olleet eräs teorian kriitikoiden keskeinen huoli. Ehkä tunnetuin esimerkki evolutionismin moraalisesta kritiikistä on ollut Yhdysvaltain demokraattipuoleen kolminkertaisen presidenttiehdokkaan William Jennings Bryanin (1860-1925) johtama kampanja evoluutio-opetuksen kieltämiseksi 1920-luvun Yhdysvalloissa. Kampanja johti lopulta kuuluisaan Scopesin oikeudenkäyntiin vuonna 1925.

Jalkapallovalmentaja ja sijaisopettaja John Thomas Scopes uhmasi Tennesseen osavaltion säätämiä evoluutio-opetuksen rajoituksia, mistä syystä hänet haastettiin maailmanlaajuista huomiota saaneeseen oikeudenkäyntiin. Molemmille osapuolille kyseessä oli hyvän ja pahan välinen taistelu. Yllättäen nykyajan näkökulmasta arvioituna kummallakin osapuolella oli kuitenkin sekä hyviä että huonoja perusteluja.Lue koko artikkeli

6.2.2018 Kirja-arvio,

Onko evoluution ja luomisen välillä ristiriitaa? Arvio teistisen evoluution kritiikkikirjasta, osa 2

Suomessa esitettävät väitteet uskon ja tieteen (tai evoluution ja luomisen) välttämättömästä ristiriidasta ovat usein toistoa kansainvälisestä keskustelusta. Rope Kojonen ja Juuso Loikkanen arvioivat kansainvälistä keskustelua kirjan Theistic Evolution: A Scientific, Philosophical and Theological Critique kautta. Tässä arvion toisessa osassa pohditaan, miten filosofia ja teologia vaikuttavat evoluutioteoriasta käytyyn väittelyyn ja onko evoluutioteoria ristiriidassa Raamatun kanssa.Lue koko artikkeli

30.1.2018 Kirja-arvio,

Onko evoluution ja luomisen välillä ristiriitaa? Arvio teistisen evoluution kritiikkikirjasta, osa 1

Teistinen evoluutio on vallitseva näkemys myös suomalaisten teologien ja evankelis-luterilaisen kirkon piirissä, ja sitä ovat puolustaneet sekä ”konservatiivit” että ”liberaalit”, esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkinen ja edesmennyt dogmaatikko Osmo TiililäEvoluution ja luomisen yhteensopivuus on kuitenkin myös kyseenalaistettu, suomalaisessa keskustelussa esimerkiksi fyysikko Kari Enqvistin ja lääkäri Pekka Reinikaisen toimesta. Arvioimme aihetta koskevan 1007-sivuisen teoksen.

Suurten perinteisten kirkkojen (kuten roomalaiskatolisen kirkon) virallisen opetuksen mukaan evoluutioteoria on perusteltu luonnontieteellinen teoria, joka ei ilman ideologisia tulkintoja ole ristiriidassa luomisuskon kanssa. Teoriasta kyllä tehdään usein ateistisia tulkintoja (esimerkiksi se, että prosessilla ei ole mitään jumalallista tarkoitusta), mutta nämä eivät kirkkojen kannanottojen mukaan kuulu evoluutioteoriaan tieteenä. Lue koko artikkeli

14.11.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ovatko evoluutio ja syntiinlankeemus mahdoton yhdistelmä?

Onko perinteinen kristillinen oppi syntiinlankeemuksesta kestämätön nykytieteen valossa? Voiko evoluutioteoriaa ja syntiinlankeemusta yhteensovittaa? Kuinka pitkälle tätä oppia voidaan uudelleentulkita niin että pysytään uskollisena kristinuskon olennaiselle uskonsisällölle? Pitääkö kristinuskon edes aina mukautua vallitsevaan tieteelliseen konsensukseen?

Evoluutioteoria on mietityttänyt kristittyjä pitkään ja paljon. Sen nauttiman laajan luonnontieteellisen konsensuksen vuoksi teologien on ollut suorastaan välttämätöntä pohtia, kuinka ajatus eri lajien kehittymisestä alkeellisemmista elämänmuodoista miljoonien vuosien kuluessa luonnonvalinnan ja mutaatioiden ohjaamina suhteutuu kristinuskon perustaviin ilmoitustotuuksiin.Lue koko artikkeli

19.9.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ex nihilo – miltä kristillinen luomisoppi näytti vuosisatoina ennen luonnontieteellistä vallankumousta tai valistusta?

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

30.8.2016 Vieraskynä,

Jumalan kartano: Basileioksen ja Augustinuksen kaunis ja ihmeteltävä kosmos

Myöhäisantiikin kristityille oppi luomisesta oli yhdistelmä Raamatun tekstien tulkintaa ja (enimmäkseen) uusplatonistista maailmankuvaa.

Aiemmin Areiopagilla varhaisen kirkon luomiskäsityksestä ja sen eri teemoista on kirjoittanut Jussi Junni. Tässä esseessä tarkastellaan lähemmin kahden kristityn kirjoittajan, Basileios Suuren (329/330-379) ja Augustinuksen (354-430) käsitystä luomisuskon perusaksioomista ja luomiskertomusten hermeneutiikasta: mitkä uskomukset universumin synnystä ovat keskeisiä? Miten Genesiksen luomispäivien kertomusta on luettava? Entä mitä Basileios sanoo biodiversiteetistä ja miten Augustinus suhtautuu luonnonilmiöiden ja luonnonlakien tutkimukseen?Lue koko artikkeli

2.12.2014 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Neljä näkemystä siitä, oliko Aadam oikeasti olemassa

Kristinusko on nykyään haastettuna länsimaissa monessa suhteessa. Etenkin luomiskertomukset ovat olleet kritiikin kärjessä. Osa kristityistä onkin panostanut sen pohtimiseen, mitä meidän tulisi ajatella luomiskertomusten historiallisuudesta.

Sinänsä luomiskertomusten puolustamisessa ei ole mitään uutta. Jo varhaisessa kirkossa kristityt joutuivat suojelemaan luomiskertomuksia syytöksiltä, joiden mukaan ne ovat ennemminkin satuja kuin tositapahtumia (esim. puhuvan käärmeen osalta).

Nykyinen lähtökohta on kuitenkin haastavampi, koska maailmankuva on muuttunut radikaalilla tavalla viime vuosisatojen ajan. Maapallon iäksi on esimerkiksi nykyisin määritetty noin 4,5 miljardia vuotta, ja nykyihmisen kehittymiseen apinasta on mennyt evoluutioteorian mukaan miljoonia vuosia. On selvää, että tällaiset tutkimustulosten pohjalta tehdyt teoriat haastavat kristityt ja teologit, jotka kokevat luomiskertomusten kertovan jotain olennaista maailman ja ihmiskunnan synnystä.Lue koko artikkeli

20.11.2014 Artikkeli,

Kiista älykkään suunnittelun liikkeestä, osa 2

Tämä on tiistaina julkaistun kirjoituksen toinen osa. Siinä Rope Kojonen esittelee väitöskirjansa aihetta, älykkään suunnittelun liikkeen teologista ja filosofista analyysia.

Kiista evoluutiosta ja kreationismista hyvän ja pahan taisteluna

Kiista älykkäästä suunnittelusta esitetään tyypillisesti eeppisenä hyvän ja pahan välisenä taisteluna. Kuten ID-kriitikko, tieteenhistorioitsija Nathaniel C. Comfort toteaa, ”antidarwinistit ja antikreationistit ovat samaa mieltä siitä, että käymme ankaraa taistelua dogmaattisten uskonnollisten fanaatikkojen ja tarkkojen, rehellisten tiedemiesten välillä.” Riippuu vain keneltä kysyy, kummat ovat niitä fanaatikkoja.Lue koko artikkeli

Ylös