Avainsana: kristinusko
Helvetti on oma valinta
Perinteisen kristillisen teologian mukaan osa ihmiskunnasta päätyy helvetin liekkeihin kärsimään ikuista ja oikeudenmukaista rangaistusta pahoista teoistaan. Oppi vaikuttaa moraalisesti vastenmieliseltä: jos Jumala on kaikkivoipa ja täydellisen rakastava, miksi hän ei pelasta kaikkia? Filosofi Jerry L. Walls väittää, että vaikka Jumala haluaisi kaikille parasta, jotkut ihmiset haluavat vapaasta tahdostaan mennä – ja jäädä – helvettiin.
”Helvetti katosi. Kukaan ei huomannut.” Näin väitti uskonnontutkija Martin Marty Harvard Theological Review:ssä vuonna 1985. Artikkelin mukaan helvetillä oli aiemmin ollut keskeinen rooli amerikkalaisen koululaitoksen moraalikasvatuksessa. Ajan myötä teema oli kuitenkin hävinnyt jopa kirkkojen julistuksesta.Lue koko artikkeli
Psykologian ja kristinuskon kohtaamisesta syntyy älyllinen kriisi
Miten kristitty voi suhtautua psykologiaan, joka on yhtäältä keskustelukumppani ihmiskäsitystä koskevissa pohdinnoissa ja toisaalta saattaa olla paikoitellen ristiriidassa joidenkin kristillisestä uskosta nousevien käsitysten kanssa? Näkökulmia kristinuskon ja psykologian suhteeseen tarjoaa teos Psychology & Christianity – Five Views.
Kristityt suhtautuvat psykologiaan keskenään eri tavoilla, ja Psychology & Christianity -teos auttaakin jäsentämään tätä kristillisten suhtautumistapojen moninaisuutta (etenkin amerikkalaisen evankelikaalisen kristillisyyden sisällä). Siinä, missä joku kristitty vastustaa modernia ja sekulaaria psykologiaa henkeen ja vereen, toinen hyödyntää sitä kritiikittömästi ihmiskäsityksensä rakentamisessa.Lue koko artikkeli
Ortopraksiaa ja kosmista huimausta – ortodoksia ja tiede
Ortodoksisen teologian ja modernin tieteen välistä suhdetta kysyttäessä on tavanomaista, että ortodoksien puolelta keskustelu kääntyy nopeasti eettisiin kysymyksiin.
On totta, että vain harvoin ortodoksisessa ajattelussa käydään dialogia uskonnon ja tieteen välillä muutoin kuin ortopraksian, eli uskonharjoituksen tai uskonkäytänteiden, hengessä. Tämä johtuu nähdäkseni ortodoksisen teologian muutamasta keskeisestä temaattisesta painotuserosta verrattuna läntiseen teologiaan. Onko tämä ajatuksellinen autopilotti ortodoksisen ajattelun heikkous vai vahvuus – se riippuu tulkitsijasta.Lue koko artikkeli
Onko usko tiedon puutetta?
Usko on tekosyy olla ajattelematta, sanoo Richard Dawkins. Arkikielessä usko esitetäänkin usein tiedon puutteena: jos sinulla ei ole tietoa, sinulla on vain uskoa. Olli-Pekka Vainio kuitenkin väittää, että käsitteet ovat paljon monimutkaisempia.
Richard Dawkinsin useissa eri yhteyksissä esittämän määritelmän mukaan ”usko on suuri väistöliike, tekosyy olla ajattelematta ja arvioimatta todistusaineistoa. Usko on jonkin pitämistä totena todisteiden puuttumisesta huolimatta, tai peräti juuri tästä syystä, ettei todisteita ole.” Dawkinsin määritelmä on retorisesti iskevä ja se saattaa kuulostaa intuitiivisesti oikean suuntaiselta. Tuleehan määritelmä vielä arvovaltaiselta ja oppineelta taholta. Lue koko artikkeli
Polttivatko kristityt Aleksandrian kirjaston?
Suhtautuiko varhainen kristillinen kirkko vihamielisesti ei-kristilliseen filosofiaan? Tuhosivatko kristityt mittaamattoman arvokkaan Aleksandrian kirjaston? David Bentley Hart valottaa tapahtumaa eri kanteilta ja kritisoi siihen liittyviä myyttejä.
Yhteen tämän ”nykymaailman tarinan” arvostetummista versioista kuuluu se, että ”usko”, jonka nykyaikainen ”järki” syrjäytti, oli ainutlaatuisen irrationaalinen ja ennenkuulumattoman vihamielinen järjen vetoomuksia kohtaan. Tämä usko oli puhdistanut länsimaisen kulttuurin raaoin keinoin klassisen maailman suurista saavutuksista – polttanut sen kirjat, hylännyt sen tieteen, luopunut sen ”moniarvoisuudesta” – ja syössyt läntisen maailman vuosituhannen mittaiseen henkiseen kurjuuteen.Lue koko artikkeli
Uskon, koska se on järjetöntä?
Näkivätkö ensimmäiset kristityt järjen uskon vihollisena? Olivatko menneisyyden ihmiset jotenkin lapsellisia uskomuksiensa suhteen? Dosentti Olli-Pekka Vainio valottaa kristinuskon syntyaikojen filosofista kontekstia.
Jo varhaisimmat tuntemamme antiikin filosofit laittoivat alulle myyteistäriisumisprojektin, jossa muinaisiin jumaluuksiin kohdistettiin terävää kritiikkiä. Esisokraatikoista erityisesti Anaksimandros (n. 610–546 eKr.) ja Ksenofanes (n. 570–475 eKr.) esittivät ajatuksia, joissa filosofiset käsitteet korvasivat yksittäisten jumaluuksien piirteet.Lue koko artikkeli
Mistä ristiretkissä oli kyse?
Nykypäivän uskonto- ja kirkkokritiikin perusaiheita ovat keskiajan ristiretket. Ei voi kieltää, että meidän aikamme näkökulmasta instituutio näyttäytyy helposti länsimaisen kirkkohistorian vähemmän ylevänä lukuna. Kirkko ei vain asettunut tukemaan väkivaltaa toisuskoisia vastaan, vaan oli vastuussa siitä. Miten näin pääsi käymään?
Jotta kysymykseen voi vastata, täytyy lähteä liikkeelle varhaiskeskiajan historiasta. 600-luvun alussa Arabian niemimaalla käynnistyi ennen näkemättömän nopeasti ja laajalle edennyt valloitussotien aalto, jota elähdytti uusi monoteistinen uskonto, islam. Itä-Rooman keisarikunta, Bysantti, joutui näiden kohteeksi Lähi-idässä ensimmäisen kerran jo profeetta Muhammedin eläessä, vuonna 629. Parissa kymmenessä vuodessa muslimien onnistui vallata Lähi-itä Bysantilta itselleen.Lue koko artikkeli
Mitä katolinen kirkko oikeasti ajattelee tieteestä?
Vatikaanin II kirkolliskokous, maailmanhistorian suurin ja katolisen kirkon viimeisin ekumeeninen konsiili, pidettiin Vatikaanissa vuosina 1962-1965. Siihen osallistui yhteensä lähes 3000 piispaa joka puolelta maailmaa. ”Vatikaani kakkonen” uudisti katolisen kirkon suhteen itseensä, toisiin kristittyihin, muihin uskontoihin ja koko moderniin maailmaan, myös moderniin tieteeseen.
Kuten Helsingin edesmennyt katolinen piispa Paul Verschuren sanoi, ”ei voida oikein järkevästi selittää mitään kirkon nykyisestä tilanteesta ilman, että otetaan huomioon Vatikaanin 2. kirkolliskokous” (Verschuren 2006: 10).Lue koko artikkeli
Ihmisten maa — näkökulmia maallistumiseen
Mitä on maallistuminen? Miten se ilmenee? Mistä se johtuu? Mitkä asiat siihen vaikuttavat? Seuraako maallistumista koskeva kehitys kaikkialla maailmassa samanlaisia kehityspolkuja? Ari Koponen ja Tuomas Savolainen ovat toimittaneet kirjan ”Ihmisten maa — esseitä sekularisaatiosta”, jossa käsitellään muun muassa edellä mainittuja kysymyksiä.
Kirjan on kustantanut hiljattain perustettu pienkustantamo Osuuskunta Sivuosa, jonka taustalta löytyvät kirjan toimittajat. Kirjan takakannessa teoksen luvataan olevan ”yleistajuisen johdatuksen maallistumisilmiöön ja sekularisaatiokeskustelujen kirjoon”. Jotain tällaista kirja sisältääkin. Kirja koostuu kuudesta esseestä, joiden kirjoittajakunnasta löytyy niin seemiläisten kielten ja kulttuurien asiantuntijaa, filosofia, valtiotieteilijää kuin teologian ja uskontotieteen edustajiakin. Kirjoittajakunta edustaa monenlaisia maailmankatsomuksia. Tämän kirjan esseet ovat siinä määrin erilaisia paitsi sisällöltään, myös luonteeltaan, että käsittelen niitä yksi kerrallaan.Lue koko artikkeli
Auttamisesta ateismiin: syrjäyttävätkö turvaverkot kristinuskon?
Eräät tutkimukset viittaavat siihen, että taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten epävarmuustekijöiden väheneminen saattaa olla yhteydessä ateismin yleistymistrendiin. Kristinuskon on vastaavasti katsottu vetoavan erityisesti epävarmuuden keskellä eläviin ihmisiin.
Keskimääräisen elintason noustua on monessa länsimaisessa yhteiskunnassa kristinuskon merkitys ja kannatus alentunut. Tässä kirjoituksessa tarkastelen eräitä turvallisuuteen ja elämän epävarmuuteen liittyviä kysymyksiä historiassa ja nykyhetkessä.Lue koko artikkeli
John Lennox: Tähtäimessä Jumala – Miksi uusateistit osuvat harhaan?
Suomeen tässä kuussa saapuva Oxfordin matematiikan professori John Lennox on myös vakaumuksellinen kristitty ja tunnettu uskon puolustaja. Uusi Tie julkaisee suomeksi Lennoxin uuden kirjan, ja Areiopagi.fi julkaisee siitä nyt ensimmäisen suomenkielisen esittelyn.
John Lennox on Oxfordin yliopiston matematiikan professori, joka on käynyt paljon julkista keskustelua uusateistien kanssa uskonnon ja tieteen sekä teismin (tarkemmin kristinuskon) ja ateismin suhteesta. Kirja on hänen laajempi vastineensa käymiinsä debatteihin Richard Dawkinsin ja Christopher Hitchensin kanssa. Kirjan suomenkielisessä nimessä (engl. Gunning for God: Why the New Atheists are Missing the Target) on hyödynnetty hauskasti Dawkinsin kirjan Jumalharha nimeä. Tämän kirjan pääargumentti on nimittäin juuri se, että uusateistit tekevät ensin Jumalasta harhan, jota sitten tähtäilevät.Lue koko artikkeli
Robert Boyle: ”Antakaa luonnolle, mikä luonnolle kuuluu”
”Kemian isäksi” tituleerattu Robert Boyle (1627-1691) esitti muun muassa teologisista syistä, että tieteen tuli etsiä luonnosta lakeja, ei päämääriä. Ajatus oli uusi ja radikaali omana aikanaan. Mistä oikein oli kyse?
1600-luvun Englannissa oli alkanut erityisesti Francis Baconin tieteenfilosofian edistämänä luonnontieteiden kukoistuskausi, jonka eturintamassa myös Boyle työskenteli.Lue koko artikkeli
Kari Kuula: Kotona kristinuskossa
Kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa (Ursa 2001) professori Esko Valtaoja heitti haasteen: kirjoittakoon joku uskovainen kirjan nimeltä Kotona kristinuskossa! Mainitsematta suoraan Valtaojaa tai hänen ehdotustaan dosentti Kari Kuula on vastannut haasteeseen ja kirjoittanut juuri tämännimisen kirjan (Kirjapaja 2012). Teoksessa käsitellään muun muassa monia mielenkiintoisia uskon ja tieteen yhteensopivuuteen liittyviä kysymyksiä.
Takakannen mukaan kirja pyrkii muun muassa vastaamaan seuraavaan kysymykseen: ”Voiko älyllinen ihminen ollenkaan kokea oloaan kotoisaksi kristinuskossa?”Lue koko artikkeli