Uskonnolliset kokemukset, mutta myös moraaliset ja esteettiset kokemukset osoittavat johonkin muuhun kuin naturalistiseen selitykseen. Maikki Aakko esittää, että teistinen maailmankuva selittää näitä paremmin, sillä siihen kuuluu ei-luonnollisia normatiivisia ominaisuuksia kuten kauneus ja hyvyys.

Lue koko artikkeli

Joidenkin tutkijoiden mukaan mielenhäiriö ja uskonnollinen kokemus voivat olla päällekkäisiä. Aku Visala pohtii depression ja hengellisten kokemusten suhdetta.

Lue koko artikkeli

Suru ei ole vain luonnollinen reaktio läheisen ihmisen kuolemaan. Se on myös moraalinen velvollisuus. Viileätunteisellakin on velvollisuus viljellä surun siementä sielussaan, kirjoittaa Lari Launonen.

Lue koko artikkeli

Usein uskonnollisten uskomusten rationaalisuutta puolustetaan ja arvioidaan esimerkiksi jumalatodistusten avulla. Toisten mielestä taas uskonnolliset uskomukset ovat oma uskomusten luokka, jota ei tarvitse tiedollisesti oikeuttaa. Näkemysten väliin jää reformoituna epistemologiana tunnettu kanta, jonka kannattajien mukaan ainakin jotkin uskonnolliset uskomukset voidaan tiedollisesti oikeuttaa ilman erityisiä argumentteja. Nykyisen reformoidun epistemologian kentällä on pyritty määrittelemään tällaisten uskonnollisten perususkomusten oikeutus useiden tieto-opin kantojen mukaan. Voiko uskonnollinen uskomus olla rationaalinen ilman erityisiä perusteluita? Voiko ei-päätellylle uskonnolliselle uskomukselle olla jopa evidenssiä ilman jumalatodistuksia?

Lue koko artikkeli

Kognitiivinen uskontotiede (cognitive science of religion) selittää uskonnon yleismaailmallisia peruspiirteitä ihmismielen syvärakenteiden ja niiden evoluution avulla. Tässä tekstissä luodaan valikoiva katsaus tieteenalan erityispiirteisiin, tutkimuksen perusoletuksiin, metodeihin ja lähivuosien teoreettisiin muutoksiin. Esimerkiksi siinä missä jumalauskoa on alunperin pidetty kognitiivisten mekanismien evolutiivisena sivutuotteena, viime vuosina Big Gods -kulttuurievoluutioteoria on korostanut myös sosiaalisen oppimisen ja yhteisöjen roolia jumalauskon leviämisessä.

Minulla on suojelusenkeli nimeltään Elieser. Näin ainakin kerran alakouluikäisenä ajattelin. Eräänä iltana Vanhaa testamenttia lukiessani törmäsin Elieser-nimeen (”Jumala on apuni”). Nimi oli minusta niin hieno, että halusin keksiä sille käyttökohteen. Sehän voisi olla vaikka suojelusenkelini nimi! Samalla hetkellä kun aloin ajatella, että minulla voisi olla suojelusenkeli, uskoin myös sellaisen läsnäoloon huoneessani.Lue koko artikkeli

Debunkkausargumenttiin vetoavien uskontokriitikkojen mukaan uskonnolliset uskomukset voidaan selittää pois vetoamalla ihmisen yliherkkyyteen laittaa tapahtumia tietoisten toimijoiden syyksi. Miten argumenttiin voidaan vastata?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat debunkkausargumentista, jolla uskonnollisia uskomuksia voidaan yrittää selittää pois. Debunkkausargumentti perustuu väitteeseen, että ihmisillä on hyperaktiivinen agentintunnistusjärjestelmä, joka tunnistaa toimijoita usein väärin perustein. Voivatko uskonnolliset uskomukset olla seurausta yliluonnollisten agenttien virheellisestä tunnistamisesta?

Lue koko artikkeli

Monitieteisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Vieraskynässä yliopistonlehtori Risto Uro kertoo, miten teologisessa tutkimuksessa voidaan hyötyä rituaalitutkimuksesta.

Joukko yhtenäiseen uniformuun pukeutuneita nuoria kiipeää pekkaniskan avustamana merenneitoa kuvaavan patsaan kylkeä pitkin ylös. Patsas saa lopulta valkoisen lakin päähänsä valtaisan väkijoukon hurratessa. Jotkut osallistujista pulikoivat patsasta ympäröivässä suihkualtaassa Helsingin koleassa kevätsäässä.Lue koko artikkeli

Julkisessa keskustelussa väitellään usein siitä, ovatko jotkut käyttäytymismuodot luonnollisia. Jotkut psykologit ja biologit korostavat mielellään jonkinlaisen kulttuurista riippumattoman ihmisluonnon olemassaoloa. Toiset taas ankarasti kieltävät koko ihmisluonnon idean.

Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin saattanut nämä kysymykset uuteen valoon. Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat Areiopagin podcastin kuudennessa jaksossa ihmisluonnon käsitteestä ja sen poikkitieteellisestä tutkimuksesta. Inspiraation lähteenä toimii Visalan ja Agustín Fuentesin kirja Conversations on Human Nature (Routledge, 2016). Lue aiheesta myös Visalan kirjoitus Onko ihmisluontoa olemassa?Lue koko artikkeli

Vuonna 2012 mediassa levisi uutinen tutkimuksesta, jonka mukaan huolellinen harkinta saa ihmiset suhtautumaan skeptisemmin uskonnollisiin väitteisiin. Harvempi huomasi, että tänä vuonna kyseinen tutkimus käytännössä kumottiin. Tapaus tarjoaa oppitunnin tiedeuutisoinnista.

Analyyttinen ajattelu saa ihmiset epäilemään uskonnollisia väitteitä. Näin esitti viitisen vuotta sitten arvovaltaisessa Science-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus, joka sai mukavasti palstatilaa eri medioissa, myös Suomessa. Tutkimustuloksesta oli helppo vetää myös johtopäätöksiä siitä, ettei uskonnollinen usko ei ole järkevää, eivätkä uskovaiset ole yleensä ottaen kovin kriittisiä ajattelijoita.

Mutta miten tutkimus oikein tehtiin? Mitä analyyttisella ajattelulla ylipäätään tarkoitetaan?Lue koko artikkeli

Kognitiivisen uskonnontutkimuksen edustajat väittävät, että uskonto on luonnollista. Ihmislajin peruspsykologia ja ihmismielen evoluutiohistoria selittävät, miksi meillä on taipumus uskoa esimerkiksi Jumalaan, sieluihin ja kuolemanjälkeiseen elämään.

Apostoli Paavalia seuraten myös monet teologit ovat esittäneet, että ihminen luonnostaan tiedostaa Jumalan olevan olemassa. Tekeekö kognitiotiede uskomisesta irrationaalista vai tukeeko se teologista käsitystä jumalauskon luonnollisuudesta? Näitä kysymyksiä pohtivat podcastissamme tänään Lari Launonen ja Aku Visala.Lue koko artikkeli

“Elämän suurimmat arvoitukset” kiinnostavat. Niitä ei käsitellä vain filosofien ja teologien keskiajalta tuoksuvissa keskusteluissa. Ne askarruttavat myös tieteellisesti koulutettuja ihmisiä ympäri maailman. Suomessa Tiede-lehti onkin helmikuun numerossa tarttunut muun muassa vapaan tahdon, tietoisuuden, ja Jumalan olemassaolon visaisiin pulmiin. Analysoimme tekstin lukijan pyynnöstä. Rohkeasta avauksesta huolimatta aiheiden käsittely jättää monin paikoin toivomisen varaa.

Lehti on varannut sivuistaan peräti viiden aukeaman verran lähes jokaista ihmistä askarruttaville perustaville kysymyksille. Kustakin haastatellaan aihepiiriä miettineitä filosofeja ja tieteentekijöitä. Pyrkimys käsitellä näitä kysymyksiä on sinänsä erittäin kannatettava, ja luin suurella mielenkiinnolla eri nykytieteen huippujen näkemyksiä vaikkapa tietoisuudesta ja aivojen toiminnasta.Lue koko artikkeli

Tieteellisten ja yliluonnollisten selitysten havaitaan usein kilpailevan keskenään. Käsitys pohjautuu niin sanottuun konfliktiteesiin, jonka mukaan uskonto ja tiede ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. Psykologisesta näkökulmasta näin ei välttämättä ole. Sama ihminen voi selittää esimerkiksi luonnonkatastrofeja sekä naturalistisesti että yliluonnollisesti.

Tutkimusten mukaan sama ihminen voi tilanteesta riippuen selittää samaa ilmiötä naturalistisesti, yliluonnollisesti tai molemmilla selitysmalleilla. Tieteelliset ja yliluonnolliset käsitykset eivät siis välttämättä ole ristiriidassa keskenään psykologisesta näkökulmasta katsottuna. Seuraavaksi esitän uskontotieteellisen näkökulman aiheeseen. Yliluonnollisella selityksellä viittaan selitykseen, joka ei nykytieteen näkökulmasta ole luonnonlakien mukainen tai joka ulottuu empiirisesti havaittavan maailman ulkopuolelle. Naturalistisen selityksen määrittelen sellaiseksi, joka selittää ilmiön (ainakin periaatteessa) havaittavilla ja todennettavilla fyysisillä mekanismeilla. (Ks. esim. Legare ym. 2012.)Lue koko artikkeli

Synnynnäisyyden käsite, dawkinslainen geeninäkökulma ja nature/nurture -erottelu ovat vanhentuneita tapoja tarkastella ihmisluontoa, väitetään Aku Visalan ja Agustín Fuentesin kirjassa Conversations on Human Nature.

”Rasismi on opittua, ei luonnollista.” ”Nyt se on tieteellisesti todistettu: ihmiset syntyvät homoiksi.”

Facebook tulvii meemejä ja uutisia, jotka tekevät karkean yksinkertaistavia väitteitä siitä, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat.

Mutkia vedetään suoriksi myös populaareissa tiedejulkaisuissa. Geneetikko Dean Hamer julkaisi vuonna 2004 kirjan The God Gene (Jumalageeni). Nimi oli sen verran vetävä, että Time-lehti nosti sen kanteensa. ”Pakottaako DNA meidät etsimään korkeampaa voimaa?” kannessa kysyttiin.Lue koko artikkeli