Avainsana: kognitiivinen uskontotiede

11.12.2018 Vieraskynä,

Mitä annettavaa rituaalitutkimuksella on teologialle?

Monitieteisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Vieraskynässä yliopistonlehtori Risto Uro kertoo, miten teologisessa tutkimuksessa voidaan hyötyä rituaalitutkimuksesta.

Joukko yhtenäiseen uniformuun pukeutuneita nuoria kiipeää pekkaniskan avustamana merenneitoa kuvaavan patsaan kylkeä pitkin ylös. Patsas saa lopulta valkoisen lakin päähänsä valtaisan väkijoukon hurratessa. Jotkut osallistujista pulikoivat patsasta ympäröivässä suihkualtaassa Helsingin koleassa kevätsäässä.Lue koko artikkeli

28.11.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 06: Onko mitään järkeä puhua ihmisluonnosta?

Julkisessa keskustelussa väitellään usein siitä, ovatko jotkut käyttäytymismuodot luonnollisia. Jotkut psykologit ja biologit korostavat mielellään jonkinlaisen kulttuurista riippumattoman ihmisluonnon olemassaoloa. Toiset taas ankarasti kieltävät koko ihmisluonnon idean.

Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin saattanut nämä kysymykset uuteen valoon. Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat Areiopagin podcastin kuudennessa jaksossa ihmisluonnon käsitteestä ja sen poikkitieteellisestä tutkimuksesta. Inspiraation lähteenä toimii Visalan ja Agustín Fuentesin kirja Conversations on Human Nature (Routledge, 2016). Lue aiheesta myös Visalan kirjoitus Onko ihmisluontoa olemassa?Lue koko artikkeli

21.11.2017 Artikkeli,

Edistääkö analyyttinen ajattelu epäuskoa?

Vuonna 2012 mediassa levisi uutinen tutkimuksesta, jonka mukaan huolellinen harkinta saa ihmiset suhtautumaan skeptisemmin uskonnollisiin väitteisiin. Harvempi huomasi, että tänä vuonna kyseinen tutkimus käytännössä kumottiin. Tapaus tarjoaa oppitunnin tiedeuutisoinnista.

Analyyttinen ajattelu saa ihmiset epäilemään uskonnollisia väitteitä. Näin esitti viitisen vuotta sitten arvovaltaisessa Science-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus, joka sai mukavasti palstatilaa eri medioissa, myös Suomessa. Tutkimustuloksesta oli helppo vetää myös johtopäätöksiä siitä, ettei uskonnollinen usko ei ole järkevää, eivätkä uskovaiset ole yleensä ottaen kovin kriittisiä ajattelijoita.

Mutta miten tutkimus oikein tehtiin? Mitä analyyttisella ajattelulla ylipäätään tarkoitetaan?Lue koko artikkeli

22.9.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 02: ”Uskonto on luonnollista”

Kognitiivisen uskonnontutkimuksen edustajat väittävät, että uskonto on luonnollista. Ihmislajin peruspsykologia ja ihmismielen evoluutiohistoria selittävät, miksi meillä on taipumus uskoa esimerkiksi Jumalaan, sieluihin ja kuolemanjälkeiseen elämään.

Apostoli Paavalia seuraten myös monet teologit ovat esittäneet, että ihminen luonnostaan tiedostaa Jumalan olevan olemassa. Tekeekö kognitiotiede uskomisesta irrationaalista vai tukeeko se teologista käsitystä jumalauskon luonnollisuudesta? Näitä kysymyksiä pohtivat podcastissamme tänään Lari Launonen ja Aku Visala.Lue koko artikkeli

21.2.2017 Ajankohtaista, Artikkeli,

Tiede-lehti julkaisi viisi aukeamaa pitkän artikkelin Jumalan olemassaolosta ja muista “elämän suurimmista arvoituksista”. Arvioimme, miten juttu suoriutui tehtävästään

“Elämän suurimmat arvoitukset” kiinnostavat. Niitä ei käsitellä vain filosofien ja teologien keskiajalta tuoksuvissa keskusteluissa. Ne askarruttavat myös tieteellisesti koulutettuja ihmisiä ympäri maailman. Suomessa Tiede-lehti onkin helmikuun numerossa tarttunut muun muassa vapaan tahdon, tietoisuuden, ja Jumalan olemassaolon visaisiin pulmiin. Analysoimme tekstin lukijan pyynnöstä. Rohkeasta avauksesta huolimatta aiheiden käsittely jättää monin paikoin toivomisen varaa.

Lehti on varannut sivuistaan peräti viiden aukeaman verran lähes jokaista ihmistä askarruttaville perustaville kysymyksille. Kustakin haastatellaan aihepiiriä miettineitä filosofeja ja tieteentekijöitä. Pyrkimys käsitellä näitä kysymyksiä on sinänsä erittäin kannatettava, ja luin suurella mielenkiinnolla eri nykytieteen huippujen näkemyksiä vaikkapa tietoisuudesta ja aivojen toiminnasta.Lue koko artikkeli

6.9.2016 Vieraskynä,

Katastrofin tieteelliset ja yliluonnolliset selitykset elävät rinnakkain

Tieteellisten ja yliluonnollisten selitysten havaitaan usein kilpailevan keskenään. Käsitys pohjautuu niin sanottuun konfliktiteesiin, jonka mukaan uskonto ja tiede ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. Psykologisesta näkökulmasta näin ei välttämättä ole. Sama ihminen voi selittää esimerkiksi luonnonkatastrofeja sekä naturalistisesti että yliluonnollisesti.

Tutkimusten mukaan sama ihminen voi tilanteesta riippuen selittää samaa ilmiötä naturalistisesti, yliluonnollisesti tai molemmilla selitysmalleilla. Tieteelliset ja yliluonnolliset käsitykset eivät siis välttämättä ole ristiriidassa keskenään psykologisesta näkökulmasta katsottuna. Seuraavaksi esitän uskontotieteellisen näkökulman aiheeseen. Yliluonnollisella selityksellä viittaan selitykseen, joka ei nykytieteen näkökulmasta ole luonnonlakien mukainen tai joka ulottuu empiirisesti havaittavan maailman ulkopuolelle. Naturalistisen selityksen määrittelen sellaiseksi, joka selittää ilmiön (ainakin periaatteessa) havaittavilla ja todennettavilla fyysisillä mekanismeilla. (Ks. esim. Legare ym. 2012.)Lue koko artikkeli

23.8.2016 Kirja-arvio,

Ihmisluontoa ei saada syntymälahjana

Synnynnäisyyden käsite, dawkinslainen geeninäkökulma ja nature/nurture -erottelu ovat vanhentuneita tapoja tarkastella ihmisluontoa, väitetään Aku Visalan ja Agustín Fuentesin kirjassa Conversations on Human Nature.

”Rasismi on opittua, ei luonnollista.” ”Nyt se on tieteellisesti todistettu: ihmiset syntyvät homoiksi.”

Facebook tulvii meemejä ja uutisia, jotka tekevät karkean yksinkertaistavia väitteitä siitä, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat.

Mutkia vedetään suoriksi myös populaareissa tiedejulkaisuissa. Geneetikko Dean Hamer julkaisi vuonna 2004 kirjan The God Gene (Jumalageeni). Nimi oli sen verran vetävä, että Time-lehti nosti sen kanteensa. ”Pakottaako DNA meidät etsimään korkeampaa voimaa?” kannessa kysyttiin.Lue koko artikkeli

10.5.2016 Artikkeli,

Autisteista harva uskoo persoonalliseen Jumalaan

Mielen teorialla tarkoitetaan ihmisen luontaista kykyä mentalisoida eli “lukea ajatuksia”. Kyky mahdollistaa sujuvat suhteet toisiin ihmisiin, mielikuvitusystäviin ja Jumalaankin. Autisteilla mentalisointikyvyt ovat normaalia heikommat. Siksi he uskovat muita harvemmin persoonalliseen Jumalaan.

”Mitä ihmeellistä minussa on, kun huomioit minut?

Miksi kuulet, kun kutsun?

Onko totta, että ajattelet minua?

Kuinka rakastatkaan minua, se on ihmeellistä!

Olen Jumalan ystävä

Olen Jumalan ystävä

Olen Jumalan ystävä

Hän kutsuu minua ystäväksi.”Lue koko artikkeli

12.1.2016 Ajankohtaista,

Järki ja tunteet jumala-argumenttien pohjalla

Pitävätkö uskonnonfilosofit jumalatodistuksia pätevinä osittain siksi, että he pitävät jo ennalta Jumalan olemassaoloa todennäköisenä? Selittääkö evoluutio Jumalaa paremmin sen, miksi pidämme moraaliarvoja sitovina? Lari Launonen haastatteli Helsinki Analytical Theology (HEAT) -seminaariin perjantaina saapuvaa filosofi Helen De Cruzia.

Uskontoa ei esiinny vain alkukantaisten heimojen tai sorretun työväen parissa, vaan myös yliopistoissa, filosofien ja tiedemiesten keskuudessa. Tätä ihmisen ainaista taipumusta uskonnollisuuteen on valottanut viime vuosina kognitiivinen uskontotiede, joka etsii vastauksia ihmismielen psykologisista prosesseista ja sen evoluutiohistoriasta.Lue koko artikkeli

10.11.2015 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Ovatko uskonnollisten perheiden lapset muita itsekkäämpiä?

Viime päivinä esimerkiksi The Guardian, Helsingin Sanomat ja YLE ovat uutisoineet tutkimuksesta, jonka tulkitaan väittävän jopa, että ”Uskonnollisten perheiden lapset ovat muita ilkeämpiä” (YLEX). Coventryn yliopiston tutkija Jonathan Jongin mukaan tutkimus on kiinnostava, mutta monet siitä vedetyt johtopäätökset ennenaikaisia. Areiopagi julkaisee Jongin kommenttikirjoituksen aiheesta.

On varmasti totta, etteivät ihmiset tarvitse uskontoa ollakseen moraalisia. Mutta se, vähentääkö tai estääkö uskonnollisuus hyväsydämisyyttä, on vähemmän selvää, sillä uskonnollisuuden ja moraalin suhdetta on tunnetusti vaikeaa selvittää. Vaikka useat tutkijat ovat yrittäneet tarjota empiirisiä vastauksia, nämä vastaukset usein tuppaavat sopimaan tutkimusta tekevän osapuolen odotuksiin.Lue koko artikkeli

24.9.2015 Vieraskynä,

Ihminen – uskonnollinen eläin, osa 2

Artikkelinsa toisessa osassa Christian Smith kertoo, miksi uskonnollisuus on hänen mukaansa tukahduttamatonta, vaikkei olekaan kaikille ihmisille väistämätöntä.

Miten nämä näkökohdat auttavat vastaamaan kysymykseen, ovatko ihmiset luonnostaan uskonnollisia? Aloitan vastaamisen ilmaisemalla kantani kielteisen puolen: ihmiset eivät ole luonnostaan uskonnollisia, jos käytämme ilmausta ”luonnostaan” sen positivistisessa merkityksessä. Positivistisen merkityksen mukaan luonnollinen uskonnollisuus tarkoittaa sitä, että ihmisellä olisi jokin luonnollinen ja tukahduttamaton tarve, vietti, vaisto tai halu, joka pakottaisi hänet olemaan uskonnollinen. Yksinkertainen havainnointi osoittaa, että jotkut ovat uskonnollisia, jotkut taas eivät. Useimmat ovat tyytyväisiä omaan elämäänsä ja selviävät sen toiminnoista riippumatta siitä, ovatko he uskonnollisia.Lue koko artikkeli

22.9.2015 Vieraskynä,

Ihminen – uskonnollinen eläin

Christian Smith väittää, että olemme luonnostamme uskonnollisia. Uskominen ei silti ole väistämätöntä.

Ovatko ihmiset luonnostaan uskonnollisia? Onko ihmisillä synnynnäinen, vaistonvarainen tai muuten väistämätön taipumus omaksua jokin uskonto? Vai ovatko uskonnot syntyneet inhimillisessä historiassa satunnaisesti, ilman olennaista liittymistä ihmisluontoon?Lue koko artikkeli

28.4.2015 Vieraskynä,

Onko kokemus Jumalan läsnäolosta hyvä syy uskoa?

”Uskon Jumalaan, koska minulla on henkilökohtainen suhde hänen kanssaan. Voinko nähdä hänet? En. Voinko koskettaa häntä? En. Mutta voin puhua hänelle ja paistatella hänen läsnäolossaan. Kun olet kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolossa, voit tuntea sen.”

Tämä internetistä löytämäni blogitekstin katkelma voi kuulostaa tutulta. Moni kristitty perustelee uskoaan Jumalan olemassaoloon kokemuksella Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta arkisessa elämässään.

Yhdysvaltain skeptikkojen yhdistyksen perustaja Michael Shermer kollegoineen tiedustelivat 10 000  amerikkalaiselta miksi nämä uskovat Jumalaan. Kaikkein yleisin vastaus liittyi luonnossa esiintyvään suunnitelmallisuuteen, kompleksisuuteen, kauneuteen ja täydellisyyteen (28.6%). Toiseksi yleisin vastaus liittyi jokapäiväisessä elämässä koettuun Jumalan läsnäoloon (20,6%). (Shermer 2003.)Lue koko artikkeli

Ylös