Avainsana: ajankohtaista

29.10.2019 Vieraskynä,

Voiko teologia pelastaa maapallon hukkumasta muovijätteeseen?

Ympäristökriisit, kuten muovijätteen valtava määrä vesistöissä, haastavat jokaisen ihmisen miettimään uudelleen suhdettaan luontoon. Näyttää siltä, että ihmiskunta on epäonnistunut tehtävässään viljellä ja varjella maapalloa. Teologit ovat erityisen haasteen edessä, sillä heidän tehtävänään on määritellä uudelleen, mitä “viljeleminen ja varjeleminen” tarkoittaa ympäristökriisien aikakaudella.

Pari yötä sitten jokin merilintu pääsi roskakoriini. Kaikki likaiset roskani ja kertakäyttöiset muovijätteeni oli levitetty puutarhaan naapureiden nähtäviksi. Nyt he tietävät, että olen muovin suhteen syntisistä suurimpia. Tällainen paljastuminen on nykyisessä ajassamme erityisen kiusallista. Meitä ympäröi epäaitoa materiaalia käsittelevien uutisten tulva. Tarkoitan tällä todellisia uutisia kaikista jäljitelmistä, joiden olemme antaneet paeta yksityiselämistämme meitä ympäröiviin meriin. Lukuisista syistä (Sir David Attenborough ja hänen tiiminsä ansaitsevat tästä erityisen kiitoksen), maailma on yhtäkkiä havahtunut muovisen saasteen ongelmaan. Olen ajatellut muovia enemmän viimeisen kuuden kuukauden aikana kuin koko aiemman elämäni aikana.Lue koko artikkeli

2.10.2019 Kirja-arvio,

Ikävä asiallista keskustelua

Kuopion hiippakunnan piispa, dosentti Jari Jolkkonen, on julkaissut monipuolisen kokoelman tekstejään viime vuosilta. Ikävä vanhoja ateisteja on todella lukemisen arvoinen taskuteos.

Jolkkosen kirjoitukset ottavat kantaa moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Hän tarjoaa katsauksen ateismiin ja tieteen historiaan, pohtii monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä valaisee luterilaisuuden historiaa ja luonnetta. Piispa puolustaa lepoa, yhteiskunnan huono-osaisia ja kirkon edustamaa klassista avioliittokäsitystä. Esineellistävää seksuaalisuutta, eutanasiaa ja vastuutonta puhetta hän vastustaa hyvin perustein.

Lue koko artikkeli

19.3.2019 Vieraskynä,

Uskonnot eivät ole katoamassa

Voittaako maallistuminen ja ateismi? Häviääkö kristinusko? Millainen on vuoden 2019 maailma uskontojen kannattajamäärien ja erityisesti kristinuskon suhteen?

Tammikuussa 2019 ilmestynyt International Bulletin of Mission Research on päivittänyt maailmanlaajuisen kristinuskon tilanteen [1]. Julkaisu on aiemmalta nimeltään International Bulletin of Missionary Research ja se on päivittänyt maailman uskontotilanteen vuodesta 1985 saakka.Lue koko artikkeli

19.6.2018 Ajankohtaista,

Areiopagin uusi julkaisuaikataulu

Areiopagi on toiminut nyt jo viiden vuoden ajan, ja on tullut aika uudistua hieman. Kerromme tässä, miltä lehden julkaisuaikataulu tulevaisuudessa näyttää, ja millainen tausta tällä on.

Aloitimme Areiopagi -verkkolehden toiminnan vuonna 2013 uudistaaksemme suomenkielistä keskustelua uskosta ja tieteestä popularisoimalla aiheesta tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Lehden vakituisen toimituksen jäsenet ovat pysyneet suurelta osin samoina, osin vaihtuneet. Pääsääntöisesti olemme kuitenkin pystyneet tuottamaan joka viikolle uuden tutkimukseen perustuvan artikkelin. Tätä kirjoittaessa artikkeleita on kaikkiaan 260! Kun artikkelien keskipituus lasketaan yhteen, tulee tästä jo yli tuhannen A4-sivun verran tasokasta tekstiä. Lisäksi Areiopagi on järjestänyt tapahtumia, käännättänyt suomeksi neljä laadukasta kirjaa sekä julkaissut podcastia ja videoita.Lue koko artikkeli

2.5.2017 Ajankohtaista, Artikkeli,

Totuuden jälkeistä aikaa ei ole ollut eikä tule

Helsinki oli 22.4.2017 niiden kaupunkien joukossa, jossa järjestettiin Tiedemarssi (engl. march for science). Marssin tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnassa ja politiikassa näkyvää trendiä, jossa tutkimustiedon rooli päätöksenteossa vähenee vähenemistään. Marssilla myös haluttiin edistää ihmisten luottamusta tieteeseen tiedon lähteenä.

Tiedemarssin kaltaiset tapahtumat voidaan nähdä vastareaktiona väitteeseen, jonka mukaan olisimme siirtymässä totuuden tai faktojen jälkeiseen aikaan. ”Post-truth” lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten. Lisäksi se valittiin vuoden 2016 sanaksi.Lue koko artikkeli

16.2.2016 Ajankohtaista,

Piispa Tapio Luoma Areiopagin videohaastattelussa

Tammikuussa haastattelimme Espoon piispaa Tapio Luomaa tieteen ja uskon suhteesta. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi.

Tapio Luoma on niitä harvoja suomalaisia, jotka ovat ehtineet opiskella tohtoriksi tieteen ja uskonnon suhteesta. Hänen väitöskirjansa Incarnation and Physics (Oxford University Press, 2002) aiheena oli skotlantilaisen professorin Thomas F. Torrancen näkemys teologian ja luonnontieteiden suhteista. Lisäksi hän on kirjoittanut aihepiiristä artikkeleita eri julkaisuihin, viimeksi kirjaan The Blackwell Companion to Science and Christianity (Wiley-Blackwell, 2012).

Piispaa voi siis suurella syyllä kutsua aihepiirimme kannalta asiantuntijaksi. Lue koko artikkeli

12.1.2016 Ajankohtaista,

Järki ja tunteet jumala-argumenttien pohjalla

Pitävätkö uskonnonfilosofit jumalatodistuksia pätevinä osittain siksi, että he pitävät jo ennalta Jumalan olemassaoloa todennäköisenä? Selittääkö evoluutio Jumalaa paremmin sen, miksi pidämme moraaliarvoja sitovina? Lari Launonen haastatteli Helsinki Analytical Theology (HEAT) -seminaariin perjantaina saapuvaa filosofi Helen De Cruzia.

Uskontoa ei esiinny vain alkukantaisten heimojen tai sorretun työväen parissa, vaan myös yliopistoissa, filosofien ja tiedemiesten keskuudessa. Tätä ihmisen ainaista taipumusta uskonnollisuuteen on valottanut viime vuosina kognitiivinen uskontotiede, joka etsii vastauksia ihmismielen psykologisista prosesseista ja sen evoluutiohistoriasta.Lue koko artikkeli

10.11.2015 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Ovatko uskonnollisten perheiden lapset muita itsekkäämpiä?

Viime päivinä esimerkiksi The Guardian, Helsingin Sanomat ja YLE ovat uutisoineet tutkimuksesta, jonka tulkitaan väittävän jopa, että ”Uskonnollisten perheiden lapset ovat muita ilkeämpiä” (YLEX). Coventryn yliopiston tutkija Jonathan Jongin mukaan tutkimus on kiinnostava, mutta monet siitä vedetyt johtopäätökset ennenaikaisia. Areiopagi julkaisee Jongin kommenttikirjoituksen aiheesta.

On varmasti totta, etteivät ihmiset tarvitse uskontoa ollakseen moraalisia. Mutta se, vähentääkö tai estääkö uskonnollisuus hyväsydämisyyttä, on vähemmän selvää, sillä uskonnollisuuden ja moraalin suhdetta on tunnetusti vaikeaa selvittää. Vaikka useat tutkijat ovat yrittäneet tarjota empiirisiä vastauksia, nämä vastaukset usein tuppaavat sopimaan tutkimusta tekevän osapuolen odotuksiin.Lue koko artikkeli

1.5.2015 Ajankohtaista,

Areiopagin seminaarin tallenteet ja videohaastattelut julki

Areiopagin maaliskuinen seminaari ”Luonnontiede, maallistuminen ja teologia” tallennettiin ja nyt tuotokset ovat lehtemme YouTube-kanavalla. Lisäksi tässä artikkelissa esitellään noin puolen tunnin filmatut erikoishaastattelut professori John Hedley Brookesta, dosentti Aku Visalasta sekä professori Simo Knuuttilasta.

Maaliskuisen seminaarimme videoita on ehditty jonkin verran jo kysellä, ja nyt ne ovat vihdoin valmiit. YouTube-kanavaltamme löytyy seminaarin torstaipäivä videoituna kokonaan ja perjantai äänitettynä. Erikoishaastattelujen lisäksi artikkelin lopusta löytyy myös bonusvideo, jonka syntyä emme itsekään osanneet ennakoida. Ota ja lue (sekä katso ja kuuntele)!Lue koko artikkeli

17.3.2015 Artikkeli,

Miksi ylipäätään keskustella tieteen ja uskonnon suhteesta?

Uskonto ja luonnontiede vaikuttavat äkkiseltään varsin erilaisilta. Viimeisten 60 vuoden aikana on kuitenkin syntynyt kansainvälinen tutkimussuuntaus ”Religion and Science”, jossa pyritään keskusteluun niiden välillä. Mutta mitkä ovat keskustelun taustalla olevat motivaatiot?

Kuten teologisen tiedekunnan varadekaani Risto Saarinen totesi äskettäisen ”Luonnontiede, teologia ja maallistuminen” -seminaarin avauspuheessa, Suomessa keskustelu uskonnon ja luonnontieteen suhteesta ei ole ollut perinteisesti vahva tutkimusala, vaikka meillä onkin ollut monia yksittäisiä aiheesta kiinnostuneita teologeja ja luonnontieteilijöitä, kuten K.V. Laurikainen, Juha Pihkala ja Eeva Martikainen. Osaksi tämä saattaa johtua kantilaisen uusprotestantismin perinnöstä, jossa uskonnon alueeksi jäivät arvot ja eksistentiaaliset kysymykset (kuten kysymys elämän tarkoituksesta), kun taas luonnontieteen alueeksi jäi todellisuuden tutkiminen.Lue koko artikkeli

24.11.2014 Ajankohtaista,

Areiopagin seminaarin ohjelma julki, ilmoittaudu nyt

Areiopagi järjestää maaliskuussa 2015 seminaarin ”Luonnontiede, maallistuminen ja teologia”, jonka pääpuhujana on Oxfordin yliopiston emeritusprofessori John Hedley Brooke.

Päivitys 25.2.: Seminaari on täynnä ja ilmoittautuminen on päättynyt. Seminaari kuitenkin tallennetaan ja jaetaan julkisesti mahdollisimman pian Areiopagi.fi-sivuston kautta.

Seminaari järjestetään 5.-6. maaliskuuta 2015 Helsingin yliopiston päärakennuksella, salissa 13. Seminaarin teemana on länsimainen aatehistoria ja sekularisaatio. Sen yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomenkielisen käännöskirjan Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta (Toim. Ronald Numbers, kääntänyt Kirsi Nisula, alkuteos Harvard University Press, 2010).

Suomeksi ei ole aiemmin ollut saatavilla yhtään uskonnon ja luonnontieteen historialliseen suhteeseen keskittyvää kirjaa. Galileo tyrmässä on artikkelikokoelma tieteenhistorian saralta, jossa 25 alan tutkijaa haastavat kukin yhden myytiksi katsomansa käsityksen tieteen ja uskonnon historiasta. Artikkelit ovat akateemisesti tasokkaita, mutta populaaristi luettavia ja kiinnostavia.

Lue koko artikkeli

9.9.2014 Ajankohtaista,

Areiopagin kolmivuotinen hanke käynnistyy

Areiopagi laajentaa toimintaansa. Kustannamme seuraavan kolmen vuoden aikana kirjoja, järjestämme seminaareja ja kutsumme Suomeen alamme akateemisia kärkinimiä. Tässä esittelemme hankkeen pääpiirteet.

Areiopagi-verkkolehti on aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jonka tarkoitus on edistää suomalaista teologian, filosofian ja luonnontieteen välistä vuorovaikutusta. Suomessa on jo jonkin verran hyvää keskustelua aiheesta, mutta silti esimerkiksi Tiedebarometrin 2013 mukaan (s. 74-76) 47% suomalaisista uskoo, että “tieteeseen perustuva maailmankuva” ja uskonto ovat jollain tapaa ristiriidassa keskenään.Lue koko artikkeli

Ylös