Avainsana: psykologia

18.1.2022 Ajankohtaista,

Katso tästä suorat lähetykset ”Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys”-seminaarista

Keskiviikkona 19.1. Areiopagin YouTube-kanavan ja Tiedekulman nettisivujen kautta voi seurata seminaarimme suoria lähetyksiä aamukymmenestä iltaseitsemään. Tässä suorat linkit luentoihin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluun.

Päivän aloittaa klo 10.00 TT Matti Kankaanniemen esitys ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Sitä seuraa dos. Rope Kojosen esitelmä ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää” ja keskustelu, jonka juontaa tohtorikoulutettava Miikka Niiranen.Lue koko artikkeli

27.12.2021 Ajankohtaista,

Areiopagin seminaari tammikuussa: Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys

Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?

Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.Lue koko artikkeli

1.12.2021 Kirja-arvio,

Ääriliikkeiden äärellä

Ihmisellä on luontainen taipumus lähteä mukaan erilaisiin massaliikkeisiin, väittää Eric Hoffer. Massaliikkeet, jotka voivat olla sekä uskonnollisia että sekulaareja, ovat lopulta ytimeltään samanlaisia, ja niiden jälki voi olla yhtä tuhoisaa. Kuinka siis tunnistaa varhaiset radikalismin oireet? 

Joskus suuri viisaus karttaa hienoja oppiarvoja tai asemaa huippuyliopistoissa. Yhdysvaltalainen Eric Hoffer (1902–1983) oli kouluja käymätön kulkuri, joka teki erilaisia hanttihommia ja vapaa-aikanaan lueskeli historiaa ja filosofiaa. Hoffer nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun presidentti Eisenhower siteerasi eräässä puheessaan hänen ääriliikkeitä käsittelevää tutkielmaansa The True Believer (1951). Hoffer palkittiin 1983 Presidentillisellä Vapauden Mitalilla yhteiskunnallisesti merkittävästä kirjallisesta tuotannostaan ja hän sai myös useita kunniatohtorin arvoja. Lue koko artikkeli

17.11.2021 Vieraskynä,

Kukoistusta kivikautisilla aivoilla

Esi-isämme muokkasivat ympäristöään nopeammin kuin heidän mielensä kehittyi vastaamaan uuden ympäristön haasteisiin. Tästä seurasi epätasapaino psykologisen luontomme ja ekologisen lokeromme välillä. Niinkuin kehomme ei ole sopeutunut pikaruokaan, ei mielemmekään ole sopeutunut moderneihin sosiaalisen median kaltaisiin ympäristöihin. Siksi moni ihminen kokee kukoistavan ihmisluonnon kaukaisena ajatuksena. Tuo kuilu valitettavasti kasvaa edelleen ja koitamme pysyä kyydissä kivikautisilla aivoillamme. Onko jotain vielä tehtävissä? Mistä koostuu kukoistava ihmisluonto?

Lue koko artikkeli

17.9.2021 Artikkeli,

Itsehillinnästä itsehallintaan – itsehallinnan psykologiaa ja filosofiaa

Emme tee mitä tahdomme, vaan sitä mitä vihaamme. Miksi emme kykene tekemään sitä mitä haluamme tehdä, vaan lankeamme muiden virikkeiden houkutuksiin? Asiasta meitä valaisee uskonnonfilosofian dosentti ja Helsingin yliopiston tutkija Aku Visala.

Olen jo useamman vuoden tehnyt tutkimusta tahdonvapaudesta. Olen pyrkinyt tunnistamaan niitä psykologisia mekanismeja ja ilmiöitä, jotka todellisuudessa mahdollistavat sen, että ihmiset kykenevät hallitsemaan tekojaan tietoisten perusteiden nojalla. Eräs näistä psykologisista ilmiöistä on itsehallinta – tai itsehillintä, kuten sitä on perinteisesti kutsuttu. Avaan tässä kirjoituksessa hieman viimeaikaista itsehallinnan tutkimusta sekä tarkastelen itsehallinnan ja tahdonvapauden yhteyttä. 

Lue koko artikkeli

1.6.2021 Vieraskynä,

Vastaako tiede erityisesti ateistin perimmäiseen huoleen? Mahdollisesti, mutta luottamus tutkimukseen on merkittävää myös monelle uskonnolliselle ihmiselle

Tutkimusten mukaan luottamus tieteelliseen tutkimukseen voi täyttää tarpeita, jotka osa tutkijoista on aiemmin liittänyt uskontoon. Tieteeseen nojaaminen voi tuottaa ihmisen elämään esimerkiksi tarkoitusta tai torjua kuolevaisuuden uhkaa. Tieteen arvostus liitetään usein ateismiin. Onkin oletettu, että luottamus tieteeseen on tärkeää erityisesti uskonnottomien katsomuksille.

Oma tutkimukseni tukee jossain määrin käsitystä, jonka mukaan usko tieteeseen on erityisen merkittävää ateisteille. Kuitenkin ihmiset yhdistävät tieteen arvostusta niin sanottuihin yliluonnollisiin uskomuksiin, ja luottamus tieteeseen on tärkeää myös uskonnollisille. Myös moni Jumalaan uskova kokee tieteen esimerkiksi lisäävän merkityksellisyyttä tai auttavan moraalisissa pohdinnoissa.Lue koko artikkeli

25.5.2021 Artikkeli,

Mitä on kognitiivinen uskontotiede ja miksi se ihastuttaa tai vihastuttaa?

Kognitiivinen uskontotiede (cognitive science of religion) selittää uskonnon yleismaailmallisia peruspiirteitä ihmismielen syvärakenteiden ja niiden evoluution avulla. Tässä tekstissä luodaan valikoiva katsaus tieteenalan erityispiirteisiin, tutkimuksen perusoletuksiin, metodeihin ja lähivuosien teoreettisiin muutoksiin. Esimerkiksi siinä missä jumalauskoa on alunperin pidetty kognitiivisten mekanismien evolutiivisena sivutuotteena, viime vuosina Big Gods -kulttuurievoluutioteoria on korostanut myös sosiaalisen oppimisen ja yhteisöjen roolia jumalauskon leviämisessä.

Minulla on suojelusenkeli nimeltään Elieser. Näin ainakin kerran alakouluikäisenä ajattelin. Eräänä iltana Vanhaa testamenttia lukiessani törmäsin Elieser-nimeen (”Jumala on apuni”). Nimi oli minusta niin hieno, että halusin keksiä sille käyttökohteen. Sehän voisi olla vaikka suojelusenkelini nimi! Samalla hetkellä kun aloin ajatella, että minulla voisi olla suojelusenkeli, uskoin myös sellaisen läsnäoloon huoneessani.Lue koko artikkeli

11.5.2021 Kirja-arvio,

Ovatko ihmiset hyväuskoisia hölmöjä?

”Massojen typeryyttä ei voi aliarvioida.” ”Joukossa tyhmyys tiivistyy.” ”Hehän nyt uskovat kaiken mitä heille sanotaan.” Yleisen käsityksen mukaan ihmiset ovat luonnostaan herkkäuskoisia. Kognitiotieteilijä Hugo Mercier väittää vastaan ja sanoo, että ihmiset ovat päinvastoin liian varovaisia uskomuksissaan. Dosentti Olli-Pekka Vainio arvioi Mercierin uutta kirjaa.

Jokin vuosi sitten kirjoitin tällä sivustolla Hugo Mercierin ja Dan Sperberin oivallisesta teoksesta The Enigma of Reason. Nyt Mercier on kirjoittanut oman itsenäisen jatko-osansa Not Born Yesterday (Princeton 2020), jossa hän haluaa haastaa käsityksen ihmisten luontaisesta hyväuskoisuudesta.Lue koko artikkeli

13.4.2021 Vieraskynä,

Onko viisaus mystistä vai mitattavaa – ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut keskellä koronapandemiaa?

Viisauden yllä on tavoittamattomuuden ja salaperäisyyden huntu. Mutta voiko se olla vain mitattava suure muiden joukossa? Ja onko koronapandemian kanssa kamppailevalla maailmalla sille käyttöä?

Viisauden määritelmiä on monia. Eräs syy tähän on, että viisautta tutkivat ja määrittelevät ihmiset tulevat keskenään eri tieteenaloilta ja nojaavat monenlaisiin tutkimusperinteisiin. Joidenkin määritelmissä korostuu se, mitä viisaus itsessään, ihanteena on. Usein viisauden nähdään olevan jotakin arkea korkeampaa ja ihmistä suurempaa, melkein saavuttamatonta.Lue koko artikkeli

1.4.2021 Artikkeli,

Anteeksiantamisen etiikkaa

Joitakin vuosia sitten minua pyydettiin puhumaan Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen. Ehdotin aiheeksi anteeksiantamisen etiikkaa. Aihe oli mieleni päällä, koska kuten niin moni tutkija, halusin tehdä henkilökohtaisesta ongelmastani pienen tutkimusprojektin. 

Olin näihin aikoihin nimittäin kokenut tulleeni petetyksi ja loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Hylätyksi ja loukatuksi tulemisen kokemus oli äärimmäisen voimakas. Yritin ankarasti ponnistella kohti anteeksiantoa, tämän henkilön kohtaamista ja anteeksipyynnön vaatimista. En kuitenkaan pystynyt ja prosessi jäi kesken. Lue koko artikkeli

4.12.2018 Artikkeli,

Miksi ihmiset ovat tyhmiä?

Oletko joskus miettinyt miksi joku ei vakuutu, vaikka tarjoat kuinka hyviä perusteluja jonkin näkemyksen puolesta? Miksi erimielisyys näyttää olevan lähtemätön osa ihmiskulttuurien eloa? Dosentti Olli-Pekka Vainio arvioi Hugo Mercierin ja Dan Sperberin uutta kirjaa, jossa vastataan muun muassa näihin kysymyksiin.

Psykologien ja kognitiotieteilijöiden keskuudessa on vallinnut pitkään kahakka, joka on saanut dramaattisen nimen ”rationality war” (Samuels et al. 2002). Ongelman ytimessä on ollut kiista siitä, mitä inhimillinen järkevyys oikeastaan on ja kuinka tyhmiä tai viisaita me loppujen lopuksi olemme.Lue koko artikkeli

21.6.2016 Kirja-arvio,

Psykologian ja kristinuskon kohtaamisesta syntyy älyllinen kriisi

Miten kristitty voi suhtautua psykologiaan, joka on yhtäältä keskustelukumppani ihmiskäsitystä koskevissa pohdinnoissa ja toisaalta saattaa olla paikoitellen ristiriidassa joidenkin kristillisestä uskosta nousevien käsitysten kanssa? Näkökulmia kristinuskon ja psykologian suhteeseen tarjoaa teos Psychology & Christianity – Five Views.

Kristityt suhtautuvat psykologiaan keskenään eri tavoilla, ja Psychology & Christianity -teos auttaakin jäsentämään tätä kristillisten suhtautumistapojen moninaisuutta (etenkin amerikkalaisen evankelikaalisen kristillisyyden sisällä). Siinä, missä joku kristitty vastustaa modernia ja sekulaaria psykologiaa henkeen ja vereen, toinen hyödyntää sitä kritiikittömästi ihmiskäsityksensä rakentamisessa.Lue koko artikkeli

Ylös