Avainsana: psykologia

21.6.2016 Kirja-arvio,

Psykologian ja kristinuskon kohtaamisesta syntyy älyllinen kriisi

Miten kristitty voi suhtautua psykologiaan, joka on yhtäältä keskustelukumppani ihmiskäsitystä koskevissa pohdinnoissa ja toisaalta saattaa olla paikoitellen ristiriidassa joidenkin kristillisestä uskosta nousevien käsitysten kanssa? Näkökulmia kristinuskon ja psykologian suhteeseen tarjoaa teos Psychology & Christianity – Five Views.

Kristityt suhtautuvat psykologiaan keskenään eri tavoilla, ja Psychology & Christianity -teos auttaakin jäsentämään tätä kristillisten suhtautumistapojen moninaisuutta (etenkin amerikkalaisen evankelikaalisen kristillisyyden sisällä). Siinä, missä joku kristitty vastustaa modernia ja sekulaaria psykologiaa henkeen ja vereen, toinen hyödyntää sitä kritiikittömästi ihmiskäsityksensä rakentamisessa.Lue koko artikkeli

14.6.2016 Vieraskynä,

Tieteen taantumus

Vertaisarviointi vuotaa kuin seula. Suurta osaa tuloksista eivät toistokokeet vahvista. Jopa suora huijaus on hälyttävän yleistä. Samaan aikaan tiedettä ylistetään miltei kaikkien kysymystemme ratkaisijana. Luotamme yhä enemmän yhä huonompaan tieteeseen ja tämä on suuri ongelma, väittää vieraskynässä William A. Wilson.

Tieteen ongelma on, että suuri osa siitä ei yksinkertaisesti ole tiedettä. Viime kesänä Open Science Collaboration -projekti ilmoitti yrittäneensä toistaa sata psykologian koetta, jotka oli julkaistu kolmessa alan arvovaltaisimmassa julkaisusarjassa. Tieteellisten väitteiden perustana on ajatus, että kun kokeet toistetaan likimain identtisissä oloissa, myös tulosten tulisi olla suunnilleen samoja. Viime aikoja lukuun ottamatta hyvin harva on kuitenkaan vaivautunut tarkistamaan järjestelmällisesti, onko asia todella näin.Lue koko artikkeli

3.3.2015 Vieraskynä,

Minäkö ennakkoluuloinen?

Kuinka hyvin tunnet itsesi? Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että et todennäköisesti tunne itseäsi niin hyvin kuin luulet. Harva nykyään myöntää olevansa ennakkoluuloinen, mutta moni meistä silti sellaiseen lankeaa.

Käsitys, että ihmisen käyttäytyminen olisi kokonaan tietoisesti kontrolloitua, on ajasta riippuen ollut joko muodikasta tai epämuodikasta. 1900-luvulla Sigmund Freudin näkemykset tiedostamattomasta tunnetusti haastoivat ajatuksen, että tuntisimme oman mielemme. Mutta hänen teoriansa ei koskaan saavuttanut kannatusta luonnontieteilijöiden keskuudessa: yritykset testata sitä kokeellisesti eivät vakuuttaneet.Lue koko artikkeli

Ylös