Ajatus sielusta kuuluu kristinuskon ohella myös moneen muuhun uskontoon, mutta monet nykyajattelijat uskovat ihmisen olevan pelkästään aineellinen. Voiko tieteeseen uskova kuitenkin hyväksyä myös aineettoman sielun olemassaolon? Onko kartesiolaisuus ruma sana, ja mitä sielulla ylipäätään tarkoitetaan? Teologi-filosofi Joshua R. Farris avaa kysymyksiä Areiopagin Rope Kojosen haastattelussa.Lue koko artikkeli

Joidenkin tutkijoiden mukaan mielenhäiriö ja uskonnollinen kokemus voivat olla päällekkäisiä. Aku Visala pohtii depression ja hengellisten kokemusten suhdetta.

Lue koko artikkeli

Yksi visaisimpia ja sitkeimpiä ongelmia filosofiassa on niin sanottu mieli-keho-ongelma, joka on askarruttanut filosofeja jo Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen ajoista lähtien. Olemme selvästikin tietoisia kokijoita mutta mikä näiden kokemusten suhde aineelliseen kehoon ja aivoihin on?

Historiallisesti valtaosa filosofeista ovat olleet dualisteja, eli ajatelleet ihmisen koostuvan aineellisesta kehosta ja aineettomasta mielestä. Näin ajatteli esimerkiksi ranskalaissyntyinen filosofi René Descartes (1596–1650), jonka monet muistavat lauseesta ”Ajattelen, siis olen”.Lue koko artikkeli

Kysymystä vapaasta tahdosta on käsitelty scifissä jo pitkään. Tekoäly ja suurten datamassojen käsittely ovat nostaneet kysymyksen esiin aivan uudella tavalla viime vuosina. Tämä näkyy myös viihteessä. Keväällä 2020 ilmestyneet Devs ja Westworldin kolmas esityskausi käyvät teeman kimppuun täysillä. Aku Visala analysoi kumpaakin sarjaa ja paljastaa niiden determinismiä ja tahdonvapautta koskevat filosofiset pohjavirrat.

Kun päätin tutkia vapaan tahdon ongelmaa, ajattelin olevani vähän outo. Onhan kysymyksessä muinainen filosofinen ja teologinen ongelma. Hyväksyin jo, että se tuskin kiinnostaa ketään. Todellisuus osoittautui lopulta aivan päinvastaiseksi. Mitä pidemmälle asiaa selvittelin, sitä enemmän huomasin ympärilläni kiinnostusta aiheeseen. Yhtäkkiä obskuuria filosofista kysymystä käsiteltiinkin jo Hesarissa (täällä ja täällä), siitä puhuttiin telkkarissa, jopa sarjakuvissa. Yhtenä syynä on varmasti yhä kasvava keskustelu tekoälystä ja siihen liittyvistä teknologioista.Lue koko artikkeli

Ovatko valintamme aidosti itse tekemiämme, vai ovatko ne geenien tai Jumalan määräämiä? Tässä kirja-arvion toisessa osassa kysymystä tarkastellaan Denis Alexanderin teoksen Genes, Determinism, and God sekä John Lennoxin teoksen Determined to Believe valossa.

Biologi Denis Alexander esittää kirjassaan Genes, Determinism, and God vahvoja tieteellisiä perusteita geneettistä determinismiä vastaan. Vaikka kirjan otsikkoon sisältyvät sanat ”determinismi” ja ”Jumala”, teos käsittelee lähinnä “geenejä”. Kirjan ensimmäisissä luvuissa tarkastellaan geneettisten ja kasvatuksellisten tekijöiden välisestä suhteesta käytyä keskustelua lähtien antiikin Kreikan filosofiasta nykyaikaiseen genetiikkaan asti. Sitten seuraa useita lukuja, joissa esitetään yleiskuvaus uusimmasta genetiikasta. Sen jälkeen Alexander tutkii sosiaalisen elämän ja käyttäytymisen erityisiä alueita, joilla genetiikkaa on sovellettu. Näitä ovat esimerkiksi sukupuolierot, poliittinen käyttäytyminen ja oikeusjärjestelmä. Teoksen 12 luvusta vain kaksi viimeistä käsittelee filosofisia ja teologisia kysymyksiä.Lue koko artikkeli

Onko meillä kyky tehdä aidosti vapaita valintoja, kuten yleensä ajattelemme? Mitä mieltä tästä valinnanvapaudesta ovat tutkijat eri aloilta? Tässä kirja-arvion ensimmäisessä osassa kysymystä pohditaan vapaan tahdon filosofi Christian Listin teoksen Why Free Will is Real valossa.

Vapaaseen tahtoon ja vastuuseen liittyvistä aiheista käydään kuumaa keskustelua tieteessä, teologiassa ja filosofiassa. Jotkut viimeaikaisista neurotieteen ja psykologian tuloksista ovat herättäneet vaikeita kysymyksiä vapaasta tahdosta. Ne nimittäin näyttäisivät viittaavan siihen, että ihmiset hallitsevat mielentilojaan ja toimintaansa vähemmässä määrin kuin usein ajatellaan. Tämä herättää haastavia kysymyksiä siitä, missä määrin ihmiset todella tietoisesti hallitsevat käyttäytymistään. Lisäksi klassinen vapaan tahdon teologinen ja filosofinen ongelma tuottaa edelleen paljon kitkaa teologien ja filosofien keskuudessa, epäilemättä siksi, koska sillä on keskeinen rooli eri kristillisten tunnustuskuntien identiteetin muodostamisessa. Vapaalla tahdolla on keskeinen rooli monissa kristillisissä opinkappaleissa, mukaan lukien opit synnistä, pelastuksesta ja pyhityksestä.

Lue koko artikkeli

Birminghamin yliopiston filosofian professori Yujin Nagasawa vieraili Helsingin yliopistolla helmikuussa järjestetyssä HEAT-seminaarissa. Areiopagin haastattelussa kysyimme häneltä, voiko tietoisuus muodostua vain materian pohjalta ja onko järkevää uskoa ihmeisiin.

Viidennessä vuosittain järjestettävässä Helsinki Analytical Theology Workshop -seminaarissa aiheena oli klassinen teismi. Seminaarin aloituspuheenvuoron piti filosofian professori Yujin Nagasawa Birminghamin yliopistosta Englannista. Esityksessään Nagasawa puolusti täydellisen olennon teismin ristiriidattomuutta kehittämällään maksimaalisen Jumalan käsitteellä ja Jumalan olemassaoloa modaalisella ontologisella jumalatodistuksella.Lue koko artikkeli

Nyt se on vihdoin täällä. Areiopagin podcastin ensimmäisessä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala porautuvat vapaan tahdon ongelmaan.

Kuten itse verkkolehtemmekin, niin myös Areiopagin podcast on yhdistelmä teologiaa, filosofiaa ja tieteitä. Se käsittelee ihmiskunnan ikuisia ”suuria kysymyksiä”, kuten Jumalan olemassaoloa, moraalin perustaa, vapaata tahtoa, maailman syntyä ja kehitystä sekä uskonnon hyviä ja pahoja puolia. Toisaalta aiheet koskevat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin tutkimus on lähivuosina tuonut uusia näkökulmia.Lue koko artikkeli

Voidaanko tieteellisen tutkimuksen perusteella päätellä, ettei vapaata tahtoa ole? Filosofian professori Alfred Mele käsittelee kysymystä juuri suomennetussa kirjassaan eikä ole vakuuttunut.

Areiopagilla on viime aikoina käsitelty tahdonvapautta usean eri kirjoituksen voimin, muun muassa täällä. Viisas elämä Oy on julkaissut Alfred Melen kirjan Onko vapaa tahto illuusio? Dialogi vapaasta tahdosta ja tieteestä suomeksi viime syksynä. Kirja on ensimmäinen suomennos eräältä maailman johtavista tahdonvapautta tutkivista filosofeista.Lue koko artikkeli

Keskustelu ihmisen vapaudesta ja vapaan tahdon luonteesta velloo vilkkaana erityisesti englanninkielisessä filosofiassa ja tieteessä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Oxford University Press julkaisi muutama vuosi sitten uuden painoksen suositusta kirjastaan The Oxford Handbook of Free Will (OUP, 2011). Kyseinen teos on yksi mittavimpia (melkein 700 sivua pientä pränttiä!) kustantamon varsin suositussa käsikirjojen sarjassa. Käsikirjan lisäksi pelkästään Oxford University Press julkaisee kymmeniä kirjoja tahdonvapaudesta joka vuosi.

Vaikka tätä filosofisen ja tieteellisen tutkimuksen haaraa on Suomessa harjoitettu hyvin vähän, ovat pienet laineet alkaneet iskeä tännekin. Tästä esimerkkinä toimikoon Helsingin sanomien tiedetoimittajan Susanne Björkholmin viime syksyinen artikkeli (HS 3.8.2015), jonka mukaan kaikki tekomme ovat tulosta aivojemme toiminnasta. Hän vihjaa tämän sulkevan vapaiden tekojen mahdollisuuden pois. Käsittelin tämän näkemyksen ongelmia jo lyhyessä vastineessani. Lue koko artikkeli

Ei, jos Alfred Meleltä kysytään.

Olemmeko me vapaita? Olemmeko vastuussa teoistamme? Nämä kysymykset ovat keskeisiä itseymmärryksemme kannalta. Arkikäsityksemme mukaan meillä on vapaa tahto eli pystymme ohjaamaan toimintaamme. Tahdonvapaus liittyy moraaliseen vastuuseen. Olemme vastuussa teoistamme, koska ohjaamme toimintaamme. Uskolla tahdonvapauteen on useita myönteisiä vaikutuksia ihmisen elämään. Psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tahdonvapauteen uskovat ihmiset elävät onnellisemmin. He myös ottavat toiset enemmän huomioon, koska he uskovat hallitsevansa toimintaansa ja olevansa vastuussa teoistaan.Lue koko artikkeli

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat periaatteessa rajoittamattoman oikeuden oman pään sisältöön. Tällainen rajoittamaton oikeus on kuitenkin eettisesti kyseenalainen, eikä sitä käytännössä edes ole.

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan jokaisella ihmisellä on absoluuttinen oikeus mielipiteisiinsä ja uskomuksiinsa. Vaikka mielipiteiden ja uskomusten ilmaisemista voidaan rajoittaa toisten ihmisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi, ihmisoikeusteoreetikot ovat kuitenkin määritelleet, että ihmisellä täytyy olla täysin rajoittamaton lupa ajatella hiljaisesti omassa mielessään aivan mitä tahansa.Lue koko artikkeli

Minä olen vain aivojen sähkökemiallista toimintaa, sanoo Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Susanne Björkholm (HS 3.8.2015). Aivoni luovat minulle illuusion omasta olemassaolostani mutta sieluun tai minuuteen uskominen on uskomista yliluonnolliseen. Todellisuudessa minua ei oikeastaan ole olemassa. Tämän osoittaa tiede ja kaikkien rationaalisen maailmankuvan kannattajien pitäisi ajatella näin. Aku Visala on eri mieltä.

Björkholmin mukaan voimme olla varmoja, että aivojen toimintaan ei liity mitään yliluonnollista. Aivojen toiminta seuraa normaaleja fysiikan, kemian ja biologian säännönmukaisuuksia. Tästä voimme hänen mukaansa päätellä, että esimerkiksi ”minuutta”, joka tekee päätöksiä, kokee ja tuntee, ei oikeastaan ole missään syvässä mielessä olemassa.

Samoin käy myös vapaudelle. Jos on tosiaan niin, että kaikki toimintani voidaan selittää fysiikan ja kemian lainalaisuuksilla, ei minulla ole mitään vapauttakaan. Enhän ole oman käyttäytymiseni herra!Lue koko artikkeli