Millaisia salaliittoteorioita katoliseen kirkkoon liittyy, ja mitä niistä kannattaisi ajatella? Tässä artikkelissa tehdään katsaus Franciscuksen paavikauden aikaisiin Vatikaaniin liittyviin salaliittoväitteisiin ja -teorioihin sekä paavin reagointiin niihin. Tarkoituksena on valottaa nykyisia salaliittoteorioita erityisesti paavista ja millaisia ongelmia näihin teorioihin mahdollisesti sisältyy.

Lue koko artikkeli

Keskiajalla kirkko kontrolloi ihmisten elämää, noitia poltettiin liukuhihnalta ja maapallo oli litteä. Kaikki oli kaikin puolin synkkää ja sivistymätöntä. Vai oliko sittenkään? FT Jaakko Tahkokallion uutuuskirja Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019) oikoo taitavasti näitä ja muita keskiaikaan liitettyjä virheellisiä käsityksiä.

Tahkokallio taustoittaa myytinmurtamisprojektiaan seuraavasti: ”Tiede etsii yleistyksiä ja abstraktioita, mutta inhimillinen maailma on loputtoman monimutkainen paikka. […] Mitä suurempia kehityslinjoja historian tutkija syleilee, sitä karkeammaksi kuva muuttuu ja sitä epätarkemmin yleistys vastaa sen taakse jäävää todellisuutta. Pahimmillaan yleistys irtautuu tiedollisesta pohjastaan ja alkaa elää omaa elämäänsä maailmankuvaamme muovaavana historiallisena myyttinä.”Lue koko artikkeli

Voittaako maallistuminen ja ateismi? Häviääkö kristinusko? Millainen on vuoden 2019 maailma uskontojen kannattajamäärien ja erityisesti kristinuskon suhteen?

Tammikuussa 2019 ilmestynyt International Bulletin of Mission Research on päivittänyt maailmanlaajuisen kristinuskon tilanteen [1]. Julkaisu on aiemmalta nimeltään International Bulletin of Missionary Research ja se on päivittänyt maailman uskontotilanteen vuodesta 1985 saakka.Lue koko artikkeli

On aika kirjoittaa viimeinen artikkelini Areiopagin vakiokolumnistina. Kuluneen vuoden aikana olen nimittäin vakuuttunut ristiriitamallista. En sentään uskon ja tieteellisen maailmankuvan, vaan väitöskirjatyön ja liian monen muun sitoumuksen ristiriitamallista. Ennen lähtöäni haluaisin kuitenkin tutustuttaa lukijat kahteen harvinaislaatuiseen mieheen.

Reilun kahden vuoden aikana olen nähdäkseni saanut lähes kaiken sanottavani sanotuksi ja tehtäväni tehdyksi Areiopagin hienossa tiimissä. Olen ollut mukana kristillisen apologetiikan ja katolisen ajattelun tuntijana, teologina ja taikurina. Olen ehtinyt esitellä pari kotimaista kirjaa (Kuulan ja Järvilehdon) ja pari ulkomaista debatoijaa (Craigin ja Dawkinsin), apologian alkeita ja emerituspaavin aatteita.Lue koko artikkeli

Käsitys uskonnon ja tieteen välisestä konfliktista putkahtaa esille yllättävän usein yleisönosaston kirjoituksissa ja junan ravintolavaunujen keskusteluissa. Sodankäyntiteesin mukaan tiede ja uskonto ovat vastakkaisia tapoja jäsentää maailmankuvaa ja maailmankatsomusta.

Naturalistisen käsityksen mukaan ”uskonto” perustuu jumalallisille ilmestyksille  ja epävarmoille uskomuksille, kun taas ”tiede” perustuu empiirisille havainnoille ja varmoille faktoille. Näin viritettyjen alkuehtojen jälkeen päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan tiede tulee vääjäämättä voittamaan tämän kilpailun ja ajamaan uskonnon romukoppaan. Viimeksi tällaista näkemystä puolustettiin tiukasti esimerkiksi kuopiolaisen ilmaisjakeluna ilmestyvän Kaupunkilehden yleisönosastossa. Kirjoituksista ei käynyt ilmi, että kirjoittajilla olisi itsellään tieteellistä koulutusta.Lue koko artikkeli

Vatikaanin II kirkolliskokous, maailmanhistorian suurin ja katolisen kirkon viimeisin ekumeeninen konsiili, pidettiin Vatikaanissa vuosina 1962-1965. Siihen osallistui yhteensä lähes 3000 piispaa joka puolelta maailmaa. ”Vatikaani kakkonen” uudisti katolisen kirkon suhteen itseensä, toisiin kristittyihin, muihin uskontoihin ja koko moderniin maailmaan, myös moderniin tieteeseen.

Kuten Helsingin edesmennyt katolinen piispa Paul Verschuren sanoi, ”ei voida oikein järkevästi selittää mitään kirkon nykyisestä tilanteesta ilman, että otetaan huomioon Vatikaanin 2. kirkolliskokous” (Verschuren 2006: 10).Lue koko artikkeli

Monty Pythonin kuuluisassa Nobody expects the Spanish Inquisition-sketsissä hirmuiset inkvisiittorit kiduttavat herttaista mummelia tarjoamalla hänelle kahvia ja istuttamalla hänet lepotuoliin. Vitsi on meistä hauska, koska mehän tiedämme että inkvisiittorit olivat oikeasti verenhimoisia sadisteja, jotka olivat vastuussa satojen tuhansien ihmisten kiduttamisesta ja teloittamisesta. Todellisuus on kuitenkin yllättäen lähempänä Monty Pythonin tarjoamaa kuin kansanomaista kuvaa.

Inkvisitio kuuluu yhdessä ristiretkien kanssa kristinuskon tarinan synkkiin lukuihin, jotka nostetaan esiin aina, kun halutaan muistuttaa uskonnollisen fanatismin epähumaaneista seurauksista. Julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovatkin erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa.Lue koko artikkeli

Yleisen käsityksen mukaan keskiajan Eurooppa uskoi Maan olevan muodoltaan litteä. Harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Niinpä Kolumbuksen miehistökin oli nousta kapinaan, kun viikot Atlantilla kuluivat, eikä maata näkynyt. Kohtahan alukset syöksyisivät alas maailman reunalta!

Nämä tarinat tuntee meistä jokainen. Jotkut ovat saattaneet lukea ne totena jopa koulukirjoistaan.

Vastoin monien luuloa kertomukset keskiajan litteästä Maasta ovat puhtaita myyttejä: väärinkäsityksiä ja fantasiaa. Todellisuudessa eurooppalaiset oppineet eivät kadottaneet eivätkä sensuroineet antiikin filosofien tietoa Maan pallomaisesta muodosta.Lue koko artikkeli

Nykykäsityksen mukaan tieteen ja uskonnon välillä tapahtuneet kiistat ovat moninaisia eikä esimerkiksi Galileo Galilein (1564–1642) ja inkvisition keskinäistä välienselvittelyä voida pitää yleisenä merkkinä 1600-luvun tieteen ja uskonnon vastakkainasettelusta.Lue koko artikkeli