William Lane Craigin debatit
On kulunut tasan vuosi siitä, kun tunnettu yhdysvaltalainen teologi ja filosofi William Lane Craig vieraili Suomessa.
Vierailun kohokohta oli debatti kosmologi Kari Enqvistin kanssa siitä, voiko maailmankaikkeus olla olemassa ilman Jumalaa. Väittelyssä kohtasivat yksi maailman tunnetuimmista kristinuskon puolustajista eli apologeetoista ja yksi Suomen tunnetuimmista uskonnottomista tiedemiehistä. Molemmat ovat ansioituneet akateemisen tutkimuksen lisäksi ajatustensa kansantajuistamisessa. Craigin vierailun alla ilmestyi suomeksi hänen kirjansa On Guard eli Valveilla – uskon perusteltu puolustaminen (Uusi Tie, 2012). Enqvistin uusin kirja puolestaan kantaa nimeä Uskomaton matka uskovien maailmaan (WSOY, 2012).
Kuuluisia väittelyitä
Craigin ja Enqvistin väittely on jo lähes legendaarinen. Yli sata innokasta kuulijaa jätettiin tylysti täpötäyden Helsingin yliopiston luentosalin ulkopuolelle. Onneksi debatti tuli myöhemmin kokonaisuudessaan katsottavaksi Youtubeen jossa sitä on tätä kirjoittaessani katsottu yli 18 000 kertaa. Blogosfäärissä filosofis-kosmologista kädenvääntöä kommentoitiin laajasti. Arvioita ja analyyseja voi lukea ainakin seuraavilta blogeilta: Uskon puolesta, Usko, järki ja filosofia, Teologisella veitsenterällä, Hyviä uutisia, Patmosblogi, Filosofian puutarhassa ja Mielen puolikkaat.Viimeinen näistä kirjoittaa: ”Vaikka olenkin ateisti, niin on pakko tunnustaa, että Lane Craig suorastaan murskasi Enqvistin tässä väittelyssä.”
Debatin jälkipyykkiin on luettava myös Craigin Question of the Week -vastaus #266, jossa hän paljastaa yksityiskohtia Enqvistin kanssa käymästään lounaskeskustelusta ja haastaa tarkemmin Enqvistin pääargumentin. Koko debatti oli siitä herkullinen, että siinä oli vastakkain nimenomaan kosmologian professori Enqvist ja Craig, joka on tullut kuuluisaksi juuri kosmologisesta argumentistaan Jumalan olemassaolon puolesta.
Craig on itse nimennyt oman versionsa argumentista kalam kosmologiseksi argumentiksi erotuksena kosmologisen argumentin muista (esimerkiksi leibnitzilaisesta) versioista. Arabiankielinen nimi viittaa siihen, että argumenttia puolustivat keskiajan muslimifilosofit kuten Al-Ghazali.
Itse törmäsin ensimmäistä kertaa Craigin kalam-argumenttiin hänen todella tunnetussa debatissaan ateisti Frank Zindlerin kanssa vuodelta 1993. Debatin isäntä Lee Strobel kertoo esipuheessaan Valveilla-kirjaan, että äänestystulosten mukaan ”82 prosenttia ateisteista, agnostikoista ja muista ei-kristityistä teki sen johtopäätöksen, että kristinuskon puolesta esitetyt todisteet olivat vakuuttavammat”.[1]
Lisäksi 47 ihmistä ”tuli tuohon tilaisuuteen epäilevinä, kuunteli kumpaakin osapuolta ja lähti tilaisuudesta uskovina”.[2] Nämä faktat eivät tietenkään sinänsä kerro mitään totuuskysymyksestä, mutta ainakin niiden pitäisi häivyttää kaksi ennakkoluuloa: että usko olisi järjen vastakohta ja ettei debateilla kenenkään mielipidettä saataisi muuttumaan suuntaan eikä toiseen.
Kalamin uusi muotoilu
Craig on vuosien varrella hionut debattitaktiikkaansa ja argumenttejaan. Vanhemmissa debateissa ja julkaisuissaan hän muotoilee kalam kosmologisen argumentin Al-Ghazalia seuraillen näin:
1. Kaikella, mikä on saanut alkunsa, on alkusyy.
2. Maailmankaikkeus on saanut alkunsa.
3. Siksi maailmankaikkeudella on alkusyy.
Tästä hän sitten jatkaa tuon ”alkusyyn” kuvailemista (sen on oltava riippumaton ajasta ja paikasta, siis ikuinen henki, sillä aika ja paikka/materia saivat alkunsa alkuräjähdyksessä) ja pääsee jopa niin pitkälle, että kyseessä on oltava äärimmäisen voimallinen persoonallinen olento.
Argumentti on tietysti moniulotteinen, ja molempia premissejä vastaan on esitetty useita vasta-argumentteja, joihin Craig on ahkerasti julkaisuissaan ja debateissaan vastaillut. Yksi on nähtävästi kuitenkin noussut ylitse muiden, nimittäin kysymys kvanttifysiikasta/-mekaniikasta/-tyhjiöstä. Craig käsittelee tätä Valveilla-kirjan sivulla 84 eikä siihen pystytä tässä kirjoituksessa perehtymään, mutta debattitaktiikan hiomisen kannalta kiinnostavaa on lähinnä se, miten Craig on viimeisimmissä väittelyissään muotoillut argumenttinsa uudestaan:
1. Jos universumilla oli alku, sillä on oltava transsendentti syy.
2. Universumilla oli alku.
3. Siispä universumilla on oltava transsendentti syy.
Sekä Enqvist että Craigin tuorein debattikumppani Alex Rosenberg menivät tässä halpaan. He debatoivat ikään kuin Craig olisi puolustanut argumenttinsa vanhaa muotoa, mutta Craig olikin rajannut väitteensä koskemaan vain universumin alkusyytä, ei ”minkä tahansa alkusyytä”. Enqvist-debatissa ei ollut virallisia tuomareita, Rosenberg-debatissa heitä oli kuusi, ja äänet menivät Craigille 4-2.
Kalam-argumentin lisäksi Craigin perinteiseen debattiin on kuulunut neljä muuta argumenttia Jumala-uskon puolesta: hienosäätöargumentti, moraalinen argumentti, Jeesuksen ylösnousemus ja henkilökohtainen uskonnollinen kokemus.
Uusimmissa debateissaan Craig on kuitenkin virkistävästi ottanut uusia ”aseita” käyttöönsä. Enqvist-debatissa hän puolusti Alvin Plantingan muotoilemaa ontologista argumenttia, Rosenberg-debatissa hän esitteli jopa kaksi uutta argumenttia. Nämä olivat argumentit intentionaalisuudesta ja matematiikan soveltuvuudesta luontoon. Näitä on äskettäin analysoitu blogilla Usko, järki ja filosofia.
Valikoituja väittelyitä
Craigin lukuisista ”Does God exist?” -debateista nostaisin esille kaksi. Viihteen ja historiallisuuden näkökulmasta on mainittava väittely edesmenneen uusateisti Christopher Hitchensin kanssa. Väittelyn tasosta tosin kertoo erään ateistitoimittajan lausunto: ”Rehellisesti sanottuna Craig läimäytti Hitchensiä kuin tyhmyyksiä tehnyttä lasta.” [3] Jos halutaan etsiä mahdollisimman korkeatasoinen ja tasapuolinen väittely, niin suosittelen Birminghamin yliopistossa pidettyä debattia David Humeen erikoistuneen oxfordilaisen Peter Millicanin kanssa.
Vaikka Jumalan olemassaolo lienee yleisin aihe Craigin debateissa, hän on väitellyt yllättävänkin erilaisista teologisista ja filosofisista aiheista. Jos Craigin ensimmäinen väitöskirja koski kosmologista argumenttia ja Jumalan olemassaoloa, hänen toinen väitöskirjansa käsitteli Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisuutta. Tämä onkin luonnollisesti ollut toinen suuri teema Craigin debateissa, ja hän on vääntänyt siitä kättä niinkin suurten nimien kuin Gerd Lüdemannin, Bart Ehrmanin, Marcus Borgin, John Dominic Crossanin ja John Shelby Spongin kanssa.
Näiden skeptikoiden lisäksi Craig on väitellyt Jeesuksen ylösnousemuksesta muslimiapologeetta Shabir Allyn kanssa, jolla on historiallis-kriitikoihin nähden aivan eri lähtökohdat.
Jumalan olemassaolon ja Jeesuksen ylösnousemuksen lisäksi Craig on väitellyt muun muassa islamin jumalakäsityksestä, älykkään suunnitelman ideasta, moraalin perusteista, pahuuden ongelmasta ja helvettiopista. Kirjallisesti Craig on osallistunut veljelliseen “seinien sisäiseen” ajatustenvaihtoon Jumalan kaitselmuksesta ja puolustanut molinismia avointa teismiä ja kalvinismia vastaan.
William Lane Craigia on kiittäminen uskonnonfilosofian kansantajuistamisesta ja uuden sukupolven innostamisesta älylliseen pohdintaan Jumala-uskon suurista kysymyksistä. Siinä missä Craig on todennut, että on etuoikeus saada olla elossa yhtä aikaa Alvin Plantingan kanssa, voi nuori sukupolvi sanoa samaa Craigista, joka pitää jatkuvasti yhteyttä koko kyselevään maailmaan internetsivujensa www.reasonablefaith.org välityksellä. Siellä hän vastaa yhä kasvavan joukon kysymyksiin niin kirjallisesti kuin podcasteissaankin. Reasonable Faith on yksi nykymaailman uusista areiopageista.
[1] s. 18-19.
[2] Ibid. s. 19.
[3] Ibid. s. 17.