Evoluutioteorian sanotaan tavallisesti kumonneen sen ajatuksen, että esimerkiksi silmän monimutkaisuuden taustalla tarvitsisi olla mitään suunnittelua. Viimeaikaisessa keskustelussa on kuitenkin puolustettu evoluutioteorian ja suunnittelunäkemyksen yhteensopivuutta uusilla argumenteilla.

Evoluution ja luomisnäkemyksen yhteensopivuudesta voidaan esittää monenlaisia argumentteja puolesta ja vastaan. Näkemys evoluution ja luomisnäkemyksen ristiriidasta on yllättävän yleinen, ja toistuu jopa tiedeasenteita selvittävässä Tiedebarometri-tutkimuksessa. Suurin osa teologeista ja kristityistä maallikoista pitää evoluutioteoriaa ja luomisuskoa yhteensopivina. Yleinen tulkinta on esimerkiksi ymmärtää luominen ja evoluutio eri tasoilla toimiviksi selityksiksi. Kristillisessä teologiassa Jumalan ymmärretään luoneen säännönmukaisen maailmankaikkeuden, ja hän voi siis selvästi toimia luonnollisten mekanismien kautta.Lue koko artikkeli

Voiko älykkäästä suunnittelusta kirjoittaa kiihkottomasti, leimautumatta uskonnolliseksi tai uskonnonvastaiseksi fundamentalistiksi? Kyllä voi, osoittaa Rope Kojonen tuoreessa kirjassaan.

Älykäs suunnittelu (Intelligent Design, ID) on eräs viime aikojen kiistellyimmistä ilmiöistä luonnontieteen ja teologian välisessä keskustelussa. ID:n pääväite on, että fysikaalisesta maailmasta on havaittavissa jälkiä yliluonnollisen suunnittelijan intentionaalisesta toiminnasta. ID:n puolestapuhujien mukaan luonnosta löytyy niin monimutkaisia rakenteita, etteivät evoluutioteorian kuvaamat mekanismit riitä selittämään niiden kehittymistä. Näin ollen on oltava olemassa jokin luonnon ulkopuolinen ”älykäs suunnittelija”, joka on saanut aikaan nuo rakenteet.Lue koko artikkeli

“Etiikka … on geenien synnyttämä illuusio, jonka tarkoitus on saada meidät tekemään niiden kanssa yhteistyötä”. Onko todella näin? Väitettä kritisoi Kirjapajan julkaiseman uuden kirjan otteessa professori Mikael Stenmark.

Pohdimme nyt toista seikkaa, jonka biologit ajattelevat ihmisen käyttäytymiseen sovelletusta luonnontieteestä seuraavan: seuraako evoluutioteorian omaksumisesta väistämättä se, että objektiivinen moraali on illuusio? Rusen ja Wilsonin mukaan “evolutiivinen selitys tekee objektiivisen moraalin tarpeettomaksi” (Ruse ja Wilson 1986: 187).Lue koko artikkeli

Synnynnäisyyden käsite, dawkinslainen geeninäkökulma ja nature/nurture -erottelu ovat vanhentuneita tapoja tarkastella ihmisluontoa, väitetään Aku Visalan ja Agustín Fuentesin kirjassa Conversations on Human Nature.

”Rasismi on opittua, ei luonnollista.” ”Nyt se on tieteellisesti todistettu: ihmiset syntyvät homoiksi.”

Facebook tulvii meemejä ja uutisia, jotka tekevät karkean yksinkertaistavia väitteitä siitä, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat.

Mutkia vedetään suoriksi myös populaareissa tiedejulkaisuissa. Geneetikko Dean Hamer julkaisi vuonna 2004 kirjan The God Gene (Jumalageeni). Nimi oli sen verran vetävä, että Time-lehti nosti sen kanteensa. ”Pakottaako DNA meidät etsimään korkeampaa voimaa?” kannessa kysyttiin.Lue koko artikkeli

Pitävätkö uskonnonfilosofit jumalatodistuksia pätevinä osittain siksi, että he pitävät jo ennalta Jumalan olemassaoloa todennäköisenä? Selittääkö evoluutio Jumalaa paremmin sen, miksi pidämme moraaliarvoja sitovina? Lari Launonen haastatteli Helsinki Analytical Theology (HEAT) -seminaariin perjantaina saapuvaa filosofi Helen De Cruzia.

Uskontoa ei esiinny vain alkukantaisten heimojen tai sorretun työväen parissa, vaan myös yliopistoissa, filosofien ja tiedemiesten keskuudessa. Tätä ihmisen ainaista taipumusta uskonnollisuuteen on valottanut viime vuosina kognitiivinen uskontotiede, joka etsii vastauksia ihmismielen psykologisista prosesseista ja sen evoluutiohistoriasta.Lue koko artikkeli

Mitä tiede kertoo meille uskonnon alkuperästä? Mitä filosofisia taustaoletuksia evolutiivis-psykologiset teoriat uskonnon synnystä sisältävät? Miten kristittyjen tulisi suhtautua näihin teorioihin? Entä ovatko ne ja kristinusko keskenään sovittamattomassa ristiriidassa?

Näitä kysymyksiä pohtivat biologian, filosofian ja teologian alojen huippuosaajat vuonna 2009 julkaistussa 16 artikkelia sisältävässä kokoomateoksessa The Believing Primate: Scientific, Philosophical and Theological Reflections on the Origin of Religion.

The Believing Primate on uskonnon ja tieteen välistä suhdetta käsittelevän keskustelun kannalta merkittävä teos, sillä se luo ensimmäisenä laajan katsauksen uskonnon alkuperää käsitteleviin evolutionistisiin teorioihin ja suo samalla myös filosofeille ja teologeille mahdollisuuden kommentoida niitä. Teoksessa myös pääsevät yhtälailla ääneen sekä ateistit että teistit, mikä luo siitä moniäänisen ja kiinnostavan kokonaisuuden.Lue koko artikkeli

Näemme luonnonjärjestyksen epäselvästi käsitetyt salaisuudet Jumalan, kaikkivaltiaan rakentajan, tekeminä. Meidän tulee esittää kysymyksiä pikemmin kuin väitteitä keskustellessamme niistä.

-Augustinus: De Genesi ad litteram, kirja 1.1

Tämä blogikirjoitus tarjoaa alustavan katsauksen työhöni, jossa tarkastelen uskonnon ja tieteen suhteista koskevaa nykykeskustelua augustinolaisten periaatteiden näkökulmasta. Käsittelen postauksessani useita Colossian Forumin Beyond Galileo-to Chalcedon: Re-imagining the Intersection of Evolution and the Fall-projektissa tutkimiani aiheita.Lue koko artikkeli

”Uskon Jumalaan, koska minulla on henkilökohtainen suhde hänen kanssaan. Voinko nähdä hänet? En. Voinko koskettaa häntä? En. Mutta voin puhua hänelle ja paistatella hänen läsnäolossaan. Kun olet kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolossa, voit tuntea sen.”

Tämä internetistä löytämäni blogitekstin katkelma voi kuulostaa tutulta. Moni kristitty perustelee uskoaan Jumalan olemassaoloon kokemuksella Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta arkisessa elämässään.

Yhdysvaltain skeptikkojen yhdistyksen perustaja Michael Shermer kollegoineen tiedustelivat 10 000  amerikkalaiselta miksi nämä uskovat Jumalaan. Kaikkein yleisin vastaus liittyi luonnossa esiintyvään suunnitelmallisuuteen, kompleksisuuteen, kauneuteen ja täydellisyyteen (28.6%). Toiseksi yleisin vastaus liittyi jokapäiväisessä elämässä koettuun Jumalan läsnäoloon (20,6%). (Shermer 2003.)Lue koko artikkeli

Kristinusko on nykyään haastettuna länsimaissa monessa suhteessa. Etenkin luomiskertomukset ovat olleet kritiikin kärjessä. Osa kristityistä onkin panostanut sen pohtimiseen, mitä meidän tulisi ajatella luomiskertomusten historiallisuudesta.

Sinänsä luomiskertomusten puolustamisessa ei ole mitään uutta. Jo varhaisessa kirkossa kristityt joutuivat suojelemaan luomiskertomuksia syytöksiltä, joiden mukaan ne ovat ennemminkin satuja kuin tositapahtumia (esim. puhuvan käärmeen osalta).

Nykyinen lähtökohta on kuitenkin haastavampi, koska maailmankuva on muuttunut radikaalilla tavalla viime vuosisatojen ajan. Maapallon iäksi on esimerkiksi nykyisin määritetty noin 4,5 miljardia vuotta, ja nykyihmisen kehittymiseen apinasta on mennyt evoluutioteorian mukaan miljoonia vuosia. On selvää, että tällaiset tutkimustulosten pohjalta tehdyt teoriat haastavat kristityt ja teologit, jotka kokevat luomiskertomusten kertovan jotain olennaista maailman ja ihmiskunnan synnystä.Lue koko artikkeli

Tämä on tiistaina julkaistun kirjoituksen toinen osa. Siinä Rope Kojonen esittelee väitöskirjansa aihetta, älykkään suunnittelun liikkeen teologista ja filosofista analyysia.

Kiista evoluutiosta ja kreationismista hyvän ja pahan taisteluna

Kiista älykkäästä suunnittelusta esitetään tyypillisesti eeppisenä hyvän ja pahan välisenä taisteluna. Kuten ID-kriitikko, tieteenhistorioitsija Nathaniel C. Comfort toteaa, ”antidarwinistit ja antikreationistit ovat samaa mieltä siitä, että käymme ankaraa taistelua dogmaattisten uskonnollisten fanaatikkojen ja tarkkojen, rehellisten tiedemiesten välillä.” Riippuu vain keneltä kysyy, kummat ovat niitä fanaatikkoja.Lue koko artikkeli

Älykkään suunnittelun liike (Intelligent Design, ID) puolustaa ajatusta, että luonnonjärjestys sisältää merkkejä jonkinlaisen tuntemattoman suunnittelijan olemassaolosta ja toiminnasta. Ajatus luonnon suunnitelmallisuudesta on osa monenlaisia filosofisia ja uskonnollisia perinteitä, mutta ID-liikkeen argumentit ovat kiistanalaisia, koska liike haastaa evoluutioteorian riittävyyden. Mistä ID:ssä on sitten kyse?

Tässä kirjoituksessa esittelen hieman älykkään suunnittelun liikettä koskevaa keskustelua. Kirjoitus perustuu lektioon, jonka pidin väitöstilaisuudessani 22.10. 2014 puolustaessani väitöskirjaani Intelligent Design: A Theological and Philosophical Analysis.Lue koko artikkeli

Thomas Nagel on viime vuosien kiistellyimpiä ateistisia filosofeja. Keväällä Areiopagilla arvosteltiin hänen teoksensa Mieli ja kosmos, joka on juuri ilmestynyt suomeksi. Mikä olikaan hänen ajatustensa pihvi?

Nagelin runsaasti huomiota ja keskustelua herättänyt teos Mieli ja kosmos (Basam Books, 2014) on nyt julkaistu suomeksi. Suomentamassani teoksessa Nagel arvostelee voimakkaasti materialistista maailmankuvaa, jonka mukaan fysiikan lait ovat kaiken selitys.

Lue koko artikkeli

Thomas Nagelin uusimman kirjan otsikko ei turhaan arkaile: Mind and Cosmos: Why the Materialist Neo-Darwinian Conception of Nature Is Almost Certainly False. Kirjan provosoivuutta ei lievennä se, että Nagel on jyrkkä ateisti ja maineikas filosofian professori.

Ketään ei pitäisi myöskään yllättää, että Yhdysvalloissa teos on saanut perinteisten materialistien taholta melkoista ryöpytystä, ja The Guardian nimesikin sen vuoden 2012 parjatuimmaksi tiedekirjaksi.

Monet Nagelin ateistikollegat pitävät kirjaa huonona tieteenä ja suhtautuvat siihen lähes pyhäinhäväistyksenä, kun taas kreationistit odottavat saavansa Nagelista yllättävän liittolaisen taistelussaan evoluutioteoriaa vastaan. Otsikon pohjalta muuta ei voisi odottaakaan. Myös kirjan sisältö vastaa otsikkoa, mutta eri tavalla kuin moni lukija odottaisi.Lue koko artikkeli