Avainsana: evoluutio

20.4.2022 Artikkeli,

Dinosauruksia Raamatussa? Ote E. V. Rope Kojosen kirjasta Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat

Nuoren maan kreationismi on näkemys, jonka mukaan maapallo ja kaikki eläinlajit on luotu kuuden päivän aikana alle 10 000 vuotta sitten. Tästä seuraa luonnollisesti myös ajatus, että dinosaurukset ja ihmiset olisivat eläneet samaan aikaan. Tästä pyritään löytämään todisteita myös Raamatusta. Tässä otteessa E. V. Rope Kojonen arvioi tulkintoja, joiden mukaan Jobin kirjassa puhuttaisiin dinosauruksista.

Lue koko artikkeli

7.4.2022 Kirja-arvio,

E. Kojonen: Luominen ja evoluutio – Miten usko ja tiede kohtaavat

Yksi tärkeimpiä aiheita uskon ja tieteen vuorovaikutuksessa on luominen ja evoluutio. Käsitys elämän ja ihmisen alkuperästä vaikuttaa olennaisesti siihen, miten ymmärrämme ihmisyyden, eläinkunnan ja ihmisen arvon, ja hyvän elämän. Aiheesta on suomeksikin joitain hyviä kirjoja ja Kojosen kirja tuo mukavan ja melko kattavan lisän keskusteluun erityisesti teologian ja filosofian puolelta.

Lue koko artikkeli

18.1.2022 Ajankohtaista,

Katso tästä suorat lähetykset ”Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys”-seminaarista

Keskiviikkona 19.1. Areiopagin YouTube-kanavan ja Tiedekulman nettisivujen kautta voi seurata seminaarimme suoria lähetyksiä aamukymmenestä iltaseitsemään. Tässä suorat linkit luentoihin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluun.

Päivän aloittaa klo 10.00 TT Matti Kankaanniemen esitys ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Sitä seuraa dos. Rope Kojosen esitelmä ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää” ja keskustelu, jonka juontaa tohtorikoulutettava Miikka Niiranen.Lue koko artikkeli

27.12.2021 Ajankohtaista,

Areiopagin seminaari tammikuussa: Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys

Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?

Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.Lue koko artikkeli

8.12.2021 Artikkeli,

Sopiiko populaatiogenetiikka yhteen historiallisen Aadamin ja Eevan kanssa?

Olisiko toisaan mahdollista, että polveudumme ainoastaan kahdesta esi-isästä? Ehtisikö sivilisaatio ja miljardit ihmiset jakamaan yhteiset kantavanhemmat alle 10 000 vuodessa? Aiheesta kertoo Otto Pellinen.

Parin kuluneen vuoden aikana Professori Joshua Swamidass on vaikuttanut melkoisesti historiallisesta Aadamista ja Eevasta käytyyn keskusteluun. Hänen kirjoittamansa kirja The Genealogical Adam and Eve – The Surprising Science of Universal Ancestry (InterVarsity, 2019) on siitä erikoinen, että hän esittää siinä nykytieteen kanssa yhteensopivan hypoteesin, johon ei edes itse usko. 

Lue koko artikkeli

17.11.2021 Vieraskynä,

Kukoistusta kivikautisilla aivoilla

Esi-isämme muokkasivat ympäristöään nopeammin kuin heidän mielensä kehittyi vastaamaan uuden ympäristön haasteisiin. Tästä seurasi epätasapaino psykologisen luontomme ja ekologisen lokeromme välillä. Niinkuin kehomme ei ole sopeutunut pikaruokaan, ei mielemmekään ole sopeutunut moderneihin sosiaalisen median kaltaisiin ympäristöihin. Siksi moni ihminen kokee kukoistavan ihmisluonnon kaukaisena ajatuksena. Tuo kuilu valitettavasti kasvaa edelleen ja koitamme pysyä kyydissä kivikautisilla aivoillamme. Onko jotain vielä tehtävissä? Mistä koostuu kukoistava ihmisluonto?

Lue koko artikkeli

13.10.2021 Artikkeli,

Tekijöitä evoluutioteorian epäilemisen taustalla – Ote Luominen ja evoluutio-kirjasta

Ovatko ihminen ja maailma Jumalan aikaansaannoksia, vai onko elämä kehitellyt vähitellen ja omalakisesti? Voisiko evoluution ja
luomisnäkemyksen vastakkainasettelun purkaa? Kysymykset herättävät jatkuvaa kiistaa. Areiopagi julkaisee tässä otteen E. V. Rope Kojosen uutuuskirjasta Luominen ja Evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat (Gaudeamus 2021).

Tiedeyhteisön valtavirran näkemykset eivät vakuuta kaikkia  ihmisiä. Esimerkiksi nuoren Maan kreationistien näkemys  maapallon ja kaikkien eläinlajien luomisesta vain 6000–10000  vuotta sitten on ristiriidassa tiedeyhteisön suuren enemmistön  näkemyksen kanssa. Nuoren Maan kreationistit suhtautuvat hyvin  epäilevästi muinaishistoriaa käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja ylipäänsä tiedeyhteisön auktoriteettiin näissä kysymyksissä.

Lue koko artikkeli

17.6.2021 Vieraskynä,

Ei uskonto ole katoamassa, eikä tieteen kehitys sitä tuhoa

Näkemys tieteen edistämästä maallistumisesta on osoittautunut virheelliseksi. Lisäksi kyseinen käsitys on koitunut tieteelle vahingoksi, väittää tieteenhistorian professori Peter Harrison.

Vuonna 1966, siis vain hieman yli 50 vuotta sitten, arvostettu kanadalaissyntyinen antropologi Anthony Wallace ennusti itsevarmasti, että tieteen edistys tulisi johtamaan uskonnon häviämiseen kaikkialta maailmasta: “Usko yliluonnollisiin voimiin on tuhoontuomittua joka puolella maailmaa tieteellisen tiedon riittävyyden ja leviämisen vuoksi.”Lue koko artikkeli

23.2.2021 Artikkeli,

Nuoren Maan kreationismin perusteluista, eli matka sinne ja takaisin

Miksi kukaan ottaisi nuoren Maan kreationismia vakavasti? Otto Pellinen otti, ja esittelee tässä tekstissä omaa älyllistä taivaltaan luomisen ja evoluution viidakossa, keskittyen nuoren Maan kreationismiin. Hän kuvaa matkaansa kyseisen näkemyksen kannattajaksi ja toisaalta sen kannattamisesta pois.

Esittelen ensin, kuinka päädyin nuoren Maan kreationismin (YEC, Young Earth Creationism) kannalle, pyrkien tarjoamaan suopean alustuksen nuoren Maan näkemyksistä: miksi ainakin joidenkin maallikoiden voi nykyäänkin olla subjektiivisesti oikeutettua kallistua kyseiselle kannalle. Kuvaan mahdollisimman uskottavan tavan, jolla nuoren Maan näkökulman omaksunut voi pyrkiä pitäytymään näkemyksessä haastavienkin tieteellisten ongelmien edessä, vedoten ymmärryksemme rajallisuuteen.Lue koko artikkeli

17.11.2020 Kirja-arvio,

Onko Jumalaan uskominen järkevää?

”Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan?”, kysyy teologian tohtori Eero Junkkaala samannimisessä kirjassaan (Perussanoma 2020). Junkkaalan vastaus on myönteinen.

Junkkaala jatkaa samalla linjalla kuin edellisessä uskon ja tiedon välisiä suhteita käsitelleessä teoksessaan Uskon, jotta ymmärtäisin (Päivä 2017). Hänen tavoitteenaan on taistella sitä vastaan, että kristinusko nähdään jonkinlaisena huuhaa-taikauskona, joka on ristiriidassa rationaalisen ajattelun tai nykytieteen kanssa. Junkkaala pitää selvänä, että uskoa on puolustettava myös järkisyihin vedoten, jotta kristinusko voi säilyttää uskottavuutensa alati maallistuvassa nykymaailmassa: ”On selvää, että mitä enemmän yhteiskunta vieraantuu kristinuskosta, sitä enemmän tarvitaan uskon perusteiden älyllistä pohdintaa”.Lue koko artikkeli

20.8.2019 Kirja-arvio,

Sopiiko evoluutio yhteen kristillisen luomiskäsityksen kanssa ja mitä tieteen avulla voidaan sanoa todellisuuden perimmäisestä olemuksesta?

Keskustelussa evoluution ja luomisen suhteesta väitetään joskus, että ajatus luomisesta evoluution kautta edustaa kristillisen luomisopin vääristämistä ajan hengen vaatimusten mukaiseksi; onko asia kuitenkaan näin? Voidaanko luonnontieteen perusteella perustellusti väittää, että vain materiaalinen todellisuus on olemassa? Tässä kirja-arviossa esitellään kaksi kristinuskon ja luonnontieteen välistä suhdetta käsittelevää artikkelikokoelmaa, joissa näitä kysymyksiä pohditaan: Knowing Creation ja Christ and the Created Order.

Luomisesta keskusteleminen typistyy yleensä väittelyksi, jossa asetetaan vastakkain kreationismi, jonka mukaan maailma on ihmeen omaisesti Jumalan tyhjästä luoma, ja evoluutioteoria, jonka mukaan maailma on kehittynyt prosessimaisesti. Prosessimainen kehitys samaistetaan useimmiten naturalistiseen evoluutioteoriaan, jonka mukaan kehitys on ollut satunnaisiin geenimutaatioihin ja luonnonvalintaan perustuvaa. Lue koko artikkeli

Ylös