Uusateistista liikettä sekä uskonnon ja tieteen vastakkainasettelua on jo kiusaus pitää menneen talven lumina. Tässä arvioitava teos Alkuräjähdyksistä uskomuksiin (Reuna 2023) tarjoaa kuitenkin yhdistelmän tähtitieteen popularisointia ja nostalgista uskontokritiikkiä: Teoksen mukaan tieteellinen ajattelu ja usko ovat syvässä ristiriidassa.

Lue koko artikkeli

Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisista menestysteoksistaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus. Suomessa Hararin kertomusta ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta on toistettu jopa Kansallisteatterin Sapiens-näytelmässä. Sammeli Juntunen löytää kuitenkin uutuuskirjassaan Hararin ajattelusta ansioiden lisäksi myös vakavia puutteita ja jopa sisäisiä ristiriitoja.

Lue koko artikkeli

E.V. Rope Kojosen teos ”Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat” julkaistiin vuosi sitten. Mitä luomisnäkemystä ja evoluutiota koskevassa keskustelussa on sen jälkeen tapahtunut ja mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Tässä kirjoituksessa Kojonen vastaa joihinkin kirjan saamiin kommentteihin ja kertoo tutkimustyönsä uusista käänteistä.

Lue koko artikkeli

Nuoren maan kreationismi on näkemys, jonka mukaan maapallo ja kaikki eläinlajit on luotu kuuden päivän aikana alle 10 000 vuotta sitten. Tästä seuraa luonnollisesti myös ajatus, että dinosaurukset ja ihmiset olisivat eläneet samaan aikaan. Tästä pyritään löytämään todisteita myös Raamatusta. Tässä otteessa E. V. Rope Kojonen arvioi tulkintoja, joiden mukaan Jobin kirjassa puhuttaisiin dinosauruksista.

Lue koko artikkeli

Yksi tärkeimpiä aiheita uskon ja tieteen vuorovaikutuksessa on luominen ja evoluutio. Käsitys elämän ja ihmisen alkuperästä vaikuttaa olennaisesti siihen, miten ymmärrämme ihmisyyden, eläinkunnan ja ihmisen arvon, ja hyvän elämän. Aiheesta on suomeksikin joitain hyviä kirjoja ja Kojosen kirja tuo mukavan ja melko kattavan lisän keskusteluun erityisesti teologian ja filosofian puolelta.

Lue koko artikkeli

Keskiviikkona 19.1. Areiopagin YouTube-kanavan ja Tiedekulman nettisivujen kautta voi seurata seminaarimme suoria lähetyksiä aamukymmenestä iltaseitsemään. Tässä suorat linkit luentoihin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluun.

Päivän aloittaa klo 10.00 TT Matti Kankaanniemen esitys ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Sitä seuraa dos. Rope Kojosen esitelmä ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää” ja keskustelu, jonka juontaa tohtorikoulutettava Miikka Niiranen.Lue koko artikkeli

Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?

Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.Lue koko artikkeli

Olisiko toisaan mahdollista, että polveudumme ainoastaan kahdesta esi-isästä? Ehtisikö sivilisaatio ja miljardit ihmiset jakamaan yhteiset kantavanhemmat alle 10 000 vuodessa? Aiheesta kertoo Otto Pellinen.

Parin kuluneen vuoden aikana Professori Joshua Swamidass on vaikuttanut melkoisesti historiallisesta Aadamista ja Eevasta käytyyn keskusteluun. Hänen kirjoittamansa kirja The Genealogical Adam and Eve – The Surprising Science of Universal Ancestry (InterVarsity, 2019) on siitä erikoinen, että hän esittää siinä nykytieteen kanssa yhteensopivan hypoteesin, johon ei edes itse usko. 

Lue koko artikkeli

Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa Aku Visala ja Rope Kojonen jatkavat keskusteluansa evoluutiosta ja pahan ongelmasta. Jumalan luoma luonto on kaunis mutta julma, ihmetteli jo Darwin. 

Lue koko artikkeli

Esi-isämme muokkasivat ympäristöään nopeammin kuin heidän mielensä kehittyi vastaamaan uuden ympäristön haasteisiin. Tästä seurasi epätasapaino psykologisen luontomme ja ekologisen lokeromme välillä. Niinkuin kehomme ei ole sopeutunut pikaruokaan, ei mielemmekään ole sopeutunut moderneihin sosiaalisen median kaltaisiin ympäristöihin. Siksi moni ihminen kokee kukoistavan ihmisluonnon kaukaisena ajatuksena. Tuo kuilu valitettavasti kasvaa edelleen ja koitamme pysyä kyydissä kivikautisilla aivoillamme. Onko jotain vielä tehtävissä? Mistä koostuu kukoistava ihmisluonto?

Lue koko artikkeli

Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa Aku Visala ja Rope Kojonen keskustelevat evoluutiosta ja pahan ongelmasta. Jumalan luoma luonto on kaunis mutta julma, ihmetteli jo Darwin.

Lue koko artikkeli

Ovatko ihminen ja maailma Jumalan aikaansaannoksia, vai onko elämä kehitellyt vähitellen ja omalakisesti? Voisiko evoluution ja
luomisnäkemyksen vastakkainasettelun purkaa? Kysymykset herättävät jatkuvaa kiistaa. Areiopagi julkaisee tässä otteen E. V. Rope Kojosen uutuuskirjasta Luominen ja Evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat (Gaudeamus 2021).

Tiedeyhteisön valtavirran näkemykset eivät vakuuta kaikkia  ihmisiä. Esimerkiksi nuoren Maan kreationistien näkemys  maapallon ja kaikkien eläinlajien luomisesta vain 6000–10000  vuotta sitten on ristiriidassa tiedeyhteisön suuren enemmistön  näkemyksen kanssa. Nuoren Maan kreationistit suhtautuvat hyvin  epäilevästi muinaishistoriaa käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja ylipäänsä tiedeyhteisön auktoriteettiin näissä kysymyksissä.

Lue koko artikkeli

Näkemys tieteen edistämästä maallistumisesta on osoittautunut virheelliseksi. Lisäksi kyseinen käsitys on koitunut tieteelle vahingoksi, väittää tieteenhistorian professori Peter Harrison.

Vuonna 1966, siis vain hieman yli 50 vuotta sitten, arvostettu kanadalaissyntyinen antropologi Anthony Wallace ennusti itsevarmasti, että tieteen edistys tulisi johtamaan uskonnon häviämiseen kaikkialta maailmasta: “Usko yliluonnollisiin voimiin on tuhoontuomittua joka puolella maailmaa tieteellisen tiedon riittävyyden ja leviämisen vuoksi.”Lue koko artikkeli