Avainsana: fysiikka

8.10.2019 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 1: Vesi

Vedestä sanotaan usein, että se on elämän perusedellytys. Mikä tekee vedestä niin ihmeellisen, että sitä voidaan pitää biologisen elämän mahdollistajana? Mitä veden ominaisuudet kertovat meille Jumalan olemassaolosta?

Hienosäädöllä (engl. fine-tuning) tarkoitetaan sitä luonnontieteellistä havaintoa, että mutkikkaan, älyllisen elämän olemassaolo riippuu tarkasti sopivista luonnon olosuhteista. Kuten fyysikot Stephen Hawking ja Leonard Mlodinow kirjoittavat teoksessaan Grand Design (2010), “Luonnonlait muodostavat järjestelmän, joka on äärimmäisen hienosäädetty ja fysiikan lakeja voidaan muuttaa vain hyvin vähän tuhoamatta tuntemamme elämän kehittymisen mahdollisuutta.” Hienosäädölle tyypillisinä selityksinä on esitetty joko luomista tai multiversumia, ja asiaan liittyvistä tarkoista todennäköisyyksistä käydään myös kriittistä keskustelua. Asiaan liittyvistä argumenteista on Areiopagilla julkaistu artikkelit kosmisesta hienosäädöstä (tässä ja tässä) sekä luomista ja multiuniversumia käsittelevästä keskustelusta.Lue koko artikkeli

20.8.2019 Kirja-arvio,

Sopiiko evoluutio yhteen kristillisen luomiskäsityksen kanssa ja mitä tieteen avulla voidaan sanoa todellisuuden perimmäisestä olemuksesta?

Keskustelussa evoluution ja luomisen suhteesta väitetään joskus, että ajatus luomisesta evoluution kautta edustaa kristillisen luomisopin vääristämistä ajan hengen vaatimusten mukaiseksi; onko asia kuitenkaan näin? Voidaanko luonnontieteen perusteella perustellusti väittää, että vain materiaalinen todellisuus on olemassa? Tässä kirja-arviossa esitellään kaksi kristinuskon ja luonnontieteen välistä suhdetta käsittelevää artikkelikokoelmaa, joissa näitä kysymyksiä pohditaan: Knowing Creation ja Christ and the Created Order.

Luomisesta keskusteleminen typistyy yleensä väittelyksi, jossa asetetaan vastakkain kreationismi, jonka mukaan maailma on ihmeen omaisesti Jumalan tyhjästä luoma, ja evoluutioteoria, jonka mukaan maailma on kehittynyt prosessimaisesti. Prosessimainen kehitys samaistetaan useimmiten naturalistiseen evoluutioteoriaan, jonka mukaan kehitys on ollut satunnaisiin geenimutaatioihin ja luonnonvalintaan perustuvaa. Lue koko artikkeli

4.9.2018 Artikkeli,

Joskus oli aika, jolloin suunnitteluargumentti vahvistui jokaisen uuden luonnonlain myötä

Jos Jumala loi luonnon yhtenäiseksi ja käsitettäväksi, uusien luonnonlakien jatkuvaa löytämistä voi pitää luonnon suunniteltuna ominaisuutena. Tällainen suunnittelu ei edes periaatteessa voi kompastua “aukkojen jumala”-käsitykseen, vaan päinvastoin voimistuu luonnontieteen etenemisen myötä. Näin ajateltiin laajalti brittiläisessä tieteessä laajalti vielä 1800-luvulla.

Läpi tieteen historian tieteilijät ja filosofit ovat tasapainoilleet sen välillä, keksitäänkö havaintoihin sopivia säännönmukaisuuksia, vai löydetäänkö luonnosta sen todellisen olemuksen mukaisia lakeja.Lue koko artikkeli

6.3.2018 Kirja-arvio,

Kosmologin ja papin dialogi – miten maailmankaikkeus nähdään uskossa ja tieteessä?

Mitä tapahtuu, kun kosmologi ja teologi ryhtyvät keskustelemaan uskosta ja tieteestä? Onko molemminpuolinen toisen ohi puhuminen väistämätön lopputulema? Vai voiko keskustelun kautta syntyä uutta ymmärrystä sekä uskon että tieteen luonteesta?

Suomenkielisessä kirjallisuudessa on ilmestynyt joitakin uskon ja tieteen suhdetta käsitteleviä keskustelukirjoja. Näistä tunnetuimpia lienevät Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan kaksi kirjaa Nurkkaan ajettu Jumala ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Hieman vastaavanlainen teos on Iiro Viljan ja Risto Heikkilän kirja Kosmologia (Perussanoma, 2009).Lue koko artikkeli

23.1.2018 Artikkeli,

Yksi historian suurimmista fyysikoista kertoo luennossaan, kuinka metafysiikka ja teologia kuuluvat keskelle luonnontiedettä

Eräs fysiikan historian suurmies, James Clerk Maxwell, piti ensimmäisen virkaanastujaisluentonsa 25-vuotiaana Skotlannin Aberdeenissa, Marischal Collegessa. Siinä tuore luonnonfilosofian professori teroitti oppilailleen muun muassa metafysiikan keskeistä roolia fysiikan harjoittamisessa. Tässä julkaistaan ote luennosta suomeksi.

Ensin kuitenkin muutama sana historiallisen taustan hahmottamiseksi. Professorin pesti Aberdeenissa oli Maxwellin ensimmäinen vakituinen työpaikka. Hän oli sen saadessaan ehtinyt valmistua Cambridgen yliopistosta loistavin arvosanoin ja toimia siellä osa-aikaisesti opetustehtävissä. Nyt edessä oli paluu Skotlantiin.Lue koko artikkeli

19.12.2017 Vieraskynä,

Ihmiskunta on maailmankaikkeuden mittakaavassa erityinen, ja näistä syistä tiedämme sen

Vuosi sitten kiitospäivänä amerikkalainen tähtitieteilijä Howard Smith kirjoitti kiinnostavan mielipidekirjoituksen maailmankaikkeudesta ja ihmisen asemasta siinä Washington Post -lehdessä. Areiopagi julkaisee puheenvuoron nyt suomeksi.

Osaamme olla kiitollisia monista silmiinpistävistä asioista. Mutta tarkastellaan nyt sellaista ilon aihetta, jota ihmiset tuntevat vähemmän, nimittäin lahjaa nykyaikaiselta tähtitieteeltä: sitä, miten näemme itsemme.Lue koko artikkeli

23.5.2017 Kirja-arvio,

Onnekas universumi – elämä hienosäädetyssä kosmoksessa

Fysiikan kannalta universumi ei näytä sattuman tulokselta: Useimmat perustavat fysiikan vakiot, lakien muoto, sekä universumin alkutila ovat jostain syystä elämän sallivalla alueella, ja tämä alue on erittäin pieni. Tätä havaintoa kutsutaan kosmiseksi hienosäädöksi (elämää varten). Kahden fyysikon tuore dialogikirja valottaa aihealueen nykytilaa.

Kaksi rentoa australialaista kosmologia, professori Geraint Lewis ja tutkija Luke Barnes, ovat kirjoittaneet fysiikan hienosäätöargumentista tuoreen kirjan A Fortunate Universe – Life in a Finely Tuned Cosmos (Cambridge University Press, 2016).

Lewis on alansa tunnettu professori ja Barnes yksi parhaimpia asiantuntijoita fysiikan hienosäädöstä elämää varten. Barnes on kristitty, joka selittää hienosäätöä Jumalan toiminnalla, kun taas Lewis selittää sitä multiversumilla. Kirja on heidän keskustelunsa aiheesta.Lue koko artikkeli

7.3.2017 Vieraskynä,

Oliko K. V. Laurikainen uskonnon ja tieteen keskustelun edelläkävijä?

Kalervo Vihtori (K. V.) Laurikainen (1916-1997) oli fysiikan professori, joka loi perustan suomalaiselle teoreettisen fysiikan tutkimukselle ja yliopistokoulutukselle. Elämänsä lopulla hän tuli tunnetuksi elämänkatsomuksellisena keskustelijana.

Hän oli mukana perustamassa Luonnonfilosofian seuraa ja oli kuolemaansa asti sen voimahahmo. Laurikainen käsitteli töissään, opetuksessaan ja populaariartikkeleissaan luonnontieteen todellisuuskuvaa, maailmankatsomusten perusteita, tieteen ja uskonnon sekä aineen ja hengen suhdetta.Lue koko artikkeli

13.12.2016 Vieraskynä,

Onko maailmankaikkeudella päämäärä?

Missä mielessä aika on olemassa? Osoittavatko fysiikan “nuolet” jotain päämäärää kohti? Tässä on kolmas ja viimeinen osa fyysikko Robert Mannin artikkelista teologian ja fysiikan suhteesta.

Ikuisuus

Kaikki yritykset ymmärtää painovoimaa kvanttimekaanisin termein ovat tähän mennessä epäonnistuneet. Vaikka enemmistö teoreettisista fyysikoista yhä pitää säieteoriaa lupaavimpana lähtökohtana ongelman kohtaamiseen, on esitetty lukuisia kilpaileviakin ideoita. Itse asiassa kvantti-informaation ymmärryksestä painovoiman kontekstissa on tullut oma koulukuntansa, joilla on omat käsityksensä oikeasta. Vaikka tällä hetkellä ollaan kaukana kokeellisuudesta, tällaiset ideat herättävät kysymyksiä siitä, mihin todellisuus perustuu, mikä asiana ei koskaan ole kaukana teologisesta maailmankuvasta. Vaikuttaisi siltä, että luomisen ja Luojan suhde on erittäin hienovarainen ja monimutkainen.Lue koko artikkeli

8.12.2016 Vieraskynä,

Onko fysiikan reduktionismi teologian arkkivihollinen vai sydänystävä?

Fysiikassa harvoilla syillä pyritään selittämään lukuisia ilmiöitä, eli redusoimaan niitä. Onko tämä teologialle uhka vai mahdollisuus? Entä mitä yllättäviä yhtäläisyyksiä todellisuuden kvanttilomittuneella luonteella voi olla kolminaisuusopin perikoreesin kanssa? Robert Mannin artikkeli fysiikan ja teologian rajapinnasta jatkuu, ja tässä on sen toinen osa.

Reduktionismi

Keskeinen motivaattori kaiken tieteellisen ajattelun taustalla on yhdistäminen: havainto, että erilaisilta näyttävät ilmiöt voidaan ymmärtää saman ilmiön erilaisina puolina jollain syvemmällä tasolla. Historiaa tarkastellessa voidaan huomata, että tieteen kannalta yhdistämispyrkimykset ovat olleet  varsin hedelmällisiä, ja erityisesti näin on ollut fysiikassa, vaikka kyseisen strategian toimivuus ei olekaan taattua.Lue koko artikkeli

6.12.2016 Vieraskynä,

Fysiikkaa teologian reunalla

Minkälaisia liittymäkohtia kvanttilomittumisella voi olla teologian kanssa? Entä useilla maailmankaikkeuksilla tai ajan olemuksella? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii kanadalainen fyysikko Robert Mann kolmiosaisessa artikkelisarjassa.

Yksi hienoista puolista tutkijana olemisessa on se, että jatkuvasti löytyy jotain uutta. Yleensä uudet löydökset tehdään varsin erityisin tavoin, kun eri tieteenalojen parissa otetaan pieniä edistysaskelia. Kuitenkin silloin tällöin tutkijat pysähtyvät miettimään tieteenalansa laajempaa kuvaa kokonaisuutena ja arvioivat sen seurauksia ja etenemissuuntia laajemmassakin mielessä. Kokonaiskuvia muodostetaan yhä tiheämpään, etenkin sen vuoksi, että tiede kehittyy monilla aloilla niin nopeasti.Lue koko artikkeli

14.6.2016 Vieraskynä,

Tieteen taantumus

Vertaisarviointi vuotaa kuin seula. Suurta osaa tuloksista eivät toistokokeet vahvista. Jopa suora huijaus on hälyttävän yleistä. Samaan aikaan tiedettä ylistetään miltei kaikkien kysymystemme ratkaisijana. Luotamme yhä enemmän yhä huonompaan tieteeseen ja tämä on suuri ongelma, väittää vieraskynässä William A. Wilson.

Tieteen ongelma on, että suuri osa siitä ei yksinkertaisesti ole tiedettä. Viime kesänä Open Science Collaboration -projekti ilmoitti yrittäneensä toistaa sata psykologian koetta, jotka oli julkaistu kolmessa alan arvovaltaisimmassa julkaisusarjassa. Tieteellisten väitteiden perustana on ajatus, että kun kokeet toistetaan likimain identtisissä oloissa, myös tulosten tulisi olla suunnilleen samoja. Viime aikoja lukuun ottamatta hyvin harva on kuitenkaan vaivautunut tarkistamaan järjestelmällisesti, onko asia todella näin.Lue koko artikkeli

15.12.2015 Vieraskynä,

Kaiken teorian metsästys

Eräs viime vuoden puhutuimmista ja palkituimmista elokuvista oli fyysikko Stephen Hawkingista kertonut ”Kaiken teoria”. Elokuvassa kuvattiin Hawkingin opiskelu- ja tutkijanuraa Oxfordissa ja Cambridgessa ja hänen taivaltaan kohti tieteellisiä läpimurtoja (vaikka itse tiede varsin pieneen sivuosaan jäikin).

Eräs Hawkingin – ja monen muun fyysikon, muiden muassa Albert Einsteinin – tavoittelema ja toistaiseksi saavuttamatta jäänyt tieteellinen unelma on elokuvan nimen mukainen kaiken teoria. Mutta mitä kaiken teorialla oikeastaan tarkoitetaan, ja mitä sen saavuttaminen merkitsisi?Lue koko artikkeli

Ylös