Avainsana: myytinmurto

20.2.2018 Artikkeli,

Eugeniikkaa ja fundamentalismia: mitä Scopesin apinaoikeudenkäynnistä pitäisi ajatella?

Evoluution opettamisen moraaliset seuraukset ovat olleet eräs teorian kriitikoiden keskeinen huoli. Ehkä tunnetuin esimerkki evolutionismin moraalisesta kritiikistä on ollut Yhdysvaltain demokraattipuoleen kolminkertaisen presidenttiehdokkaan William Jennings Bryanin (1860-1925) johtama kampanja evoluutio-opetuksen kieltämiseksi 1920-luvun Yhdysvalloissa. Kampanja johti lopulta kuuluisaan Scopesin oikeudenkäyntiin vuonna 1925.

Jalkapallovalmentaja ja sijaisopettaja John Thomas Scopes uhmasi Tennesseen osavaltion säätämiä evoluutio-opetuksen rajoituksia, mistä syystä hänet haastettiin maailmanlaajuista huomiota saaneeseen oikeudenkäyntiin. Molemmille osapuolille kyseessä oli hyvän ja pahan välinen taistelu. Yllättäen nykyajan näkökulmasta arvioituna kummallakin osapuolella oli kuitenkin sekä hyviä että huonoja perusteluja.Lue koko artikkeli

8.8.2017 Vieraskynä,

Kolme myyttiä, joiden luultiin haudanneen kosmologisen argumentin

Teilasiko viimeistään filosofi Bertrand Russell kosmologisen argumentin osoittamalla siinä alkeellisen virheen? Ei, sillä Russellin ja monen muun edustama perinne on nykyaikaan asti kumonnut pelkkää argumentin irvikuvaa, väittää Tuukka Malkki.

Kosmologinen argumentti on eräs filosofian historian tunnetuimmista ja suosituimmista argumenteista Jumalan olemassaolon puolesta. Lähes kaikki suuret nimet filosofian historiassa, kuten Platon, Aristoteles, Akvinolainen, Anselm, Duns Scotus, Avicenna, Al-Ghazali, Maimonides, Descartes, Leibniz, Spinoza, Berkeley ja Locke, ovat puolustaneet jotain muotoa argumentista (ks. Craig 1980). Viime aikojen filosofiassa argumentin puolustuksia ovat esimerkiksi Koons (1997), Swinburne (2004), O’Connor (2008), Pruss (2009) sekä Feser (2017).

Tässä artikkelissa keskityn kolmeen argumenttia kohtaan usein esitettävään vastalauseeseen ja osoitan ne hyödyttömiksi.Lue koko artikkeli

10.11.2015 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Ovatko uskonnollisten perheiden lapset muita itsekkäämpiä?

Viime päivinä esimerkiksi The Guardian, Helsingin Sanomat ja YLE ovat uutisoineet tutkimuksesta, jonka tulkitaan väittävän jopa, että ”Uskonnollisten perheiden lapset ovat muita ilkeämpiä” (YLEX). Coventryn yliopiston tutkija Jonathan Jongin mukaan tutkimus on kiinnostava, mutta monet siitä vedetyt johtopäätökset ennenaikaisia. Areiopagi julkaisee Jongin kommenttikirjoituksen aiheesta.

On varmasti totta, etteivät ihmiset tarvitse uskontoa ollakseen moraalisia. Mutta se, vähentääkö tai estääkö uskonnollisuus hyväsydämisyyttä, on vähemmän selvää, sillä uskonnollisuuden ja moraalin suhdetta on tunnetusti vaikeaa selvittää. Vaikka useat tutkijat ovat yrittäneet tarjota empiirisiä vastauksia, nämä vastaukset usein tuppaavat sopimaan tutkimusta tekevän osapuolen odotuksiin.Lue koko artikkeli

12.5.2015 Vieraskynä,

Polttivatko kristityt Aleksandrian kirjaston?

Suhtautuiko varhainen kristillinen kirkko vihamielisesti ei-kristilliseen filosofiaan? Tuhosivatko kristityt mittaamattoman arvokkaan Aleksandrian kirjaston? David Bentley Hart valottaa tapahtumaa eri kanteilta ja kritisoi siihen liittyviä myyttejä.

Yhteen tämän ”nykymaailman tarinan” arvostetummista versioista kuuluu se, että ”usko”, jonka nykyaikainen ”järki” syrjäytti, oli ainutlaatuisen irrationaalinen ja ennenkuulumattoman vihamielinen järjen vetoomuksia kohtaan. Tämä usko oli puhdistanut länsimaisen kulttuurin raaoin keinoin klassisen maailman suurista saavutuksista – polttanut sen kirjat, hylännyt sen tieteen, luopunut sen ”moniarvoisuudesta” – ja syössyt läntisen maailman vuosituhannen mittaiseen henkiseen kurjuuteen.Lue koko artikkeli

24.3.2015 Vieraskynä,

Sodankäyntimyytin hautajaiset

Käsitys uskonnon ja tieteen välisestä konfliktista putkahtaa esille yllättävän usein yleisönosaston kirjoituksissa ja junan ravintolavaunujen keskusteluissa. Sodankäyntiteesin mukaan tiede ja uskonto ovat vastakkaisia tapoja jäsentää maailmankuvaa ja maailmankatsomusta.

Naturalistisen käsityksen mukaan ”uskonto” perustuu jumalallisille ilmestyksille  ja epävarmoille uskomuksille, kun taas ”tiede” perustuu empiirisille havainnoille ja varmoille faktoille. Näin viritettyjen alkuehtojen jälkeen päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan tiede tulee vääjäämättä voittamaan tämän kilpailun ja ajamaan uskonnon romukoppaan. Viimeksi tällaista näkemystä puolustettiin tiukasti esimerkiksi kuopiolaisen ilmaisjakeluna ilmestyvän Kaupunkilehden yleisönosastossa. Kirjoituksista ei käynyt ilmi, että kirjoittajilla olisi itsellään tieteellistä koulutusta.Lue koko artikkeli

24.2.2015 Vieraskynä,

Tukahduttiko keskiajan kristillinen kirkko luonnontieteen kehityksen?

”[Varhaisella keskiajalla] kristillinen kirkko väitti kaiken tiedon sisältyvän Raamattuun ja kirkon traditioon…Kirkko otti itselleen tiedon säilyttäjän ja välittäjän aseman ja oli aina valmiina turvautumaan maalliseen vallankäyttöön pakottaakseen kansan kuuliaiseksi päätöksilleen. Näin kirkko valitsi suunnan, joka samalla ratkaisi sen koko tulevan toimenkuvan: kirkosta tuli Euroopan älyllisen kehityksen este yli tuhannen vuoden ajaksi.”

– John William Draper, History of the Conflict between Religion and Science (1874)

Myytti siitä, kuinka keskiajan kirkko vastusti tiedettä, ei todennäköisesti katoa mihinkään – osaksi koska se sopii niin hyvin yhteen muiden suosittujen keskiaikaa koskevien myyttien kanssa ja osaksi koska se on niin helppo panna kokoon.Lue koko artikkeli

2.9.2014 Artikkeli,

Järkyttävä totuus inkvisitiosta

Monty Pythonin kuuluisassa Nobody expects the Spanish Inquisition-sketsissä hirmuiset inkvisiittorit kiduttavat herttaista mummelia tarjoamalla hänelle kahvia ja istuttamalla hänet lepotuoliin. Vitsi on meistä hauska, koska mehän tiedämme että inkvisiittorit olivat oikeasti verenhimoisia sadisteja, jotka olivat vastuussa satojen tuhansien ihmisten kiduttamisesta ja teloittamisesta. Todellisuus on kuitenkin yllättäen lähempänä Monty Pythonin tarjoamaa kuin kansanomaista kuvaa.

Inkvisitio kuuluu yhdessä ristiretkien kanssa kristinuskon tarinan synkkiin lukuihin, jotka nostetaan esiin aina, kun halutaan muistuttaa uskonnollisen fanatismin epähumaaneista seurauksista. Julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovatkin erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa.Lue koko artikkeli

29.7.2014 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko uskonnollisessa ympäristössä kasvaneilla lapsilla vaikeuksia erottaa fiktio todellisuudesta?

Niin maailmalla kuin Suomessakin on julkisuutta viime päivinä saanut tutkimus, jonka mukaan uskonnollisesti kasvatetut lapset eivät erottaisi faktaa fiktiosta niin helposti kuin muut. Onko todella näin? Areiopagi julkaisee Oxfordin yliopiston tutkijan analyysin tutkimuksesta.

Tässä kirjoituksessa analysoidaan Kathleen Corriveaun ja muiden kanssakirjoittajien julkaisemaa tuoretta tutkimusartikkelia, jota on esitetty todisteena siitä, että ”Uskonnon vaikutuspiirissä kasvavien pienten lasten on vaikea erottaa tosiasioita sepitelmistä”.Lue koko artikkeli

18.2.2014 Artikkeli,

Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta

Yleisen käsityksen mukaan keskiajan Eurooppa uskoi Maan olevan muodoltaan litteä. Harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Niinpä Kolumbuksen miehistökin oli nousta kapinaan, kun viikot Atlantilla kuluivat, eikä maata näkynyt. Kohtahan alukset syöksyisivät alas maailman reunalta!

Nämä tarinat tuntee meistä jokainen. Jotkut ovat saattaneet lukea ne totena jopa koulukirjoistaan.

Vastoin monien luuloa kertomukset keskiajan litteästä Maasta ovat puhtaita myyttejä: väärinkäsityksiä ja fantasiaa. Todellisuudessa eurooppalaiset oppineet eivät kadottaneet eivätkä sensuroineet antiikin filosofien tietoa Maan pallomaisesta muodosta.Lue koko artikkeli

19.12.2013 Artikkeli,

Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla?

Tähän vuodenaikaan suomalaiset mitä luultavimmin kohtaavat väitteen, että joulukuun 25. päivä on kristillisen joulun sijaan alunperin pakanallinen juhla. Keskitalven juhla, jonka kristinusko on omaksunut itselleen antiikin uskonnoista houkutellakseen lisää jäseniä kirkkoon. Onko väite tosi?

Pitkään tätä ”uskonnonhistoriallista hypoteesia” joulun alkuperästä on pidetty lähes itsestäänselvästi totena. Kuitenkin viime vuosikymmenien historiantutkimuksessa se on kohdannut vakavia haasteita, luultavasti jopa voittajansa.Lue koko artikkeli

Ylös