E.V. Rope Kojosen teos ”Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat” julkaistiin vuosi sitten. Mitä luomisnäkemystä ja evoluutiota koskevassa keskustelussa on sen jälkeen tapahtunut ja mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Tässä kirjoituksessa Kojonen vastaa joihinkin kirjan saamiin kommentteihin ja kertoo tutkimustyönsä uusista käänteistä.

Lue koko artikkeli

Nuoren maan kreationismi on näkemys, jonka mukaan maapallo ja kaikki eläinlajit on luotu kuuden päivän aikana alle 10 000 vuotta sitten. Tästä seuraa luonnollisesti myös ajatus, että dinosaurukset ja ihmiset olisivat eläneet samaan aikaan. Tästä pyritään löytämään todisteita myös Raamatusta. Tässä otteessa E. V. Rope Kojonen arvioi tulkintoja, joiden mukaan Jobin kirjassa puhuttaisiin dinosauruksista.

Lue koko artikkeli

Keskiviikkona 19.1. Areiopagin YouTube-kanavan ja Tiedekulman nettisivujen kautta voi seurata seminaarimme suoria lähetyksiä aamukymmenestä iltaseitsemään. Tässä suorat linkit luentoihin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluun.

Päivän aloittaa klo 10.00 TT Matti Kankaanniemen esitys ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Sitä seuraa dos. Rope Kojosen esitelmä ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää” ja keskustelu, jonka juontaa tohtorikoulutettava Miikka Niiranen.Lue koko artikkeli

Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?

Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.Lue koko artikkeli

Ovatko ihminen ja maailma Jumalan aikaansaannoksia, vai onko elämä kehitellyt vähitellen ja omalakisesti? Voisiko evoluution ja
luomisnäkemyksen vastakkainasettelun purkaa? Kysymykset herättävät jatkuvaa kiistaa. Areiopagi julkaisee tässä otteen E. V. Rope Kojosen uutuuskirjasta Luominen ja Evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat (Gaudeamus 2021).

Tiedeyhteisön valtavirran näkemykset eivät vakuuta kaikkia  ihmisiä. Esimerkiksi nuoren Maan kreationistien näkemys  maapallon ja kaikkien eläinlajien luomisesta vain 6000–10000  vuotta sitten on ristiriidassa tiedeyhteisön suuren enemmistön  näkemyksen kanssa. Nuoren Maan kreationistit suhtautuvat hyvin  epäilevästi muinaishistoriaa käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja ylipäänsä tiedeyhteisön auktoriteettiin näissä kysymyksissä.

Lue koko artikkeli

Miksi kukaan ottaisi nuoren Maan kreationismia vakavasti? Otto Pellinen otti, ja esittelee tässä tekstissä omaa älyllistä taivaltaan luomisen ja evoluution viidakossa, keskittyen nuoren Maan kreationismiin. Hän kuvaa matkaansa kyseisen näkemyksen kannattajaksi ja toisaalta sen kannattamisesta pois.

Esittelen ensin, kuinka päädyin nuoren Maan kreationismin (YEC, Young Earth Creationism) kannalle, pyrkien tarjoamaan suopean alustuksen nuoren Maan näkemyksistä: miksi ainakin joidenkin maallikoiden voi nykyäänkin olla subjektiivisesti oikeutettua kallistua kyseiselle kannalle. Kuvaan mahdollisimman uskottavan tavan, jolla nuoren Maan näkökulman omaksunut voi pyrkiä pitäytymään näkemyksessä haastavienkin tieteellisten ongelmien edessä, vedoten ymmärryksemme rajallisuuteen.Lue koko artikkeli

Aku Visala ja Ilmari Hirvonen puhuvat pseudotieteen määrittelystä ja siitä, kuinka se voitaisiin erottaa hyvästä ja huonosta tieteestä. Kuvassa mukana myös rokotukset ja tieteellisen tiedon arvo kriisien aikana.

Lue koko artikkeli

Keskustelussa evoluution ja luomisen suhteesta väitetään joskus, että ajatus luomisesta evoluution kautta edustaa kristillisen luomisopin vääristämistä ajan hengen vaatimusten mukaiseksi; onko asia kuitenkaan näin? Voidaanko luonnontieteen perusteella perustellusti väittää, että vain materiaalinen todellisuus on olemassa? Tässä kirja-arviossa esitellään kaksi kristinuskon ja luonnontieteen välistä suhdetta käsittelevää artikkelikokoelmaa, joissa näitä kysymyksiä pohditaan: Knowing Creation ja Christ and the Created Order.

Luomisesta keskusteleminen typistyy yleensä väittelyksi, jossa asetetaan vastakkain kreationismi, jonka mukaan maailma on ihmeen omaisesti Jumalan tyhjästä luoma, ja evoluutioteoria, jonka mukaan maailma on kehittynyt prosessimaisesti. Prosessimainen kehitys samaistetaan useimmiten naturalistiseen evoluutioteoriaan, jonka mukaan kehitys on ollut satunnaisiin geenimutaatioihin ja luonnonvalintaan perustuvaa. Lue koko artikkeli

Evoluutiota ja luomista koskevissa kiistoissa on harvoin kyse kuivasti vain tieteestä. Usein pelissä on lisäksi sivistys, moraali, edistys, taantumus, ihmiskunnan kohtalo ja muita suuria asioita. Areiopagin podcastin jaksossa kartoitetaan, miksi näin on.

Podcastin 12. jaksossa äänessä ovat päätoimittaja Rope Kojonen ja podcastin juontaja Lari Launonen. Sen kuuntelemalla tiedät muun muassa, minkälainen oli kuuluisa Scopesin ”apinaoikeudenkäynti” ja onko evoluutiolla perusteltu jotain teorian ulkopuolista maailmankatsomusta. Kuuntele jakso alta.Lue koko artikkeli

Evoluution opettamisen moraaliset seuraukset ovat olleet eräs teorian kriitikoiden keskeinen huoli. Ehkä tunnetuin esimerkki evolutionismin moraalisesta kritiikistä on ollut Yhdysvaltain demokraattipuoleen kolminkertaisen presidenttiehdokkaan William Jennings Bryanin (1860-1925) johtama kampanja evoluutio-opetuksen kieltämiseksi 1920-luvun Yhdysvalloissa. Kampanja johti lopulta kuuluisaan Scopesin oikeudenkäyntiin vuonna 1925.

Jalkapallovalmentaja ja sijaisopettaja John Thomas Scopes uhmasi Tennesseen osavaltion säätämiä evoluutio-opetuksen rajoituksia, mistä syystä hänet haastettiin maailmanlaajuista huomiota saaneeseen oikeudenkäyntiin. Molemmille osapuolille kyseessä oli hyvän ja pahan välinen taistelu. Yllättäen nykyajan näkökulmasta arvioituna kummallakin osapuolella oli kuitenkin sekä hyviä että huonoja perusteluja.Lue koko artikkeli