Jani Kaaron teos Kauniimpi maailma: Kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta on seitsemästä esseestä koostuva kirja, jossa ihannoidaan jakamista, arvostetaan merkityksiä, luovuutta ja mielikuvitusta, sekä pohditaan niin rahajärjestelmää, kuolemaa, unia, surua kuin mieleen liittyviä kysymyksiäkin.

Kirjassa liikutaan paljon sellaisilla alueilla, joita koskevia kysymyksiä on hankala ratkaista yksiselitteisesti empiirisesti testaten. Kaaro itse kuvaa kirjan sisäkannessa tätä kirjaansa astumisena tietämisen reuna-alueille, ”alueelle, jolle yhdenkään tiedetoimittajan ei pitäisi mennä” ja ”hyllyvälle hetteikölle, josta saa vain saappaat täyteen vettä ja kuraa naamalleen”. Hän on kuitenkin halunnut laittaa kädet saveen, ja käsitellä empiirisen tutkimuksen rajat ylittäviäkin kysymyksiä.Lue koko artikkeli

Jokaisella ihmisellä on absoluuttinen oikeus ajatuksenvapauteen. Vaikka psykiatristen sairauksien hoidossa käytetyillä psykoosilääkkeillä pyrittäisiin auttamaan potilasta, voi niillä olla myös tuhoisia seurauksia hänen aivotoiminnalleen. Ajatuksenvapauden turvaaminen edellyttää kunnollista lääketutkimusta ja tutkimustulosten soveltamista.

Kun psykiatrit diagnosoivat jollakulla skitsofrenian tai muun psykoottistasoisen mielenterveydenhäiriön, seuraa siitä tarvittaessa pakkohoitoa. Ulkopuoliset katsovat, että ihminen tarvitsee apua ja pyrkivät auttamaan häntä lääkityksellä, joka palauttaa toimintakykyä ja lievittää harhoja. He puuttuvat siis pakkotoimin ihmisen aivotoimintaan. Lue koko artikkeli

Ihmisoikeussopimusten mukaan ihminen saa uskoa sellaisiakin asioita, jotka tietoteoria määrittelee epäoikeutetuiksi uskomuksiksi.

Millaisiin uskomuksiin ihmisellä on oikeus? Millaisista ajatusrakennelmistaan ihminen saa pitää kiinni? Kysymykseen voidaan vastata esimerkiksi tietoteoreettisesta ja juridisesta näkökulmasta. Jokin tietty uskomus voi olla yhtä aikaa epäoikeutettu ja oikeutettu riippuen siitä, mistä näkökulmasta oikeutta ja oikeutusta tarkastellaan.      Lue koko artikkeli

Pari kuukautta sitten Helsingin kaupungin toimintaohjeet aiheuttivat moninaisuuskeskustelussa pienimuotoista kohua, kun kaupungin työntekijöille tarkoitetut pukeutumisäännöt tulivat yleisemmin tunnetuksi. Kaupunki edellyttää, että työntekijöiden vaatteet täyttävät hygienia- ja turvallisuusvaatimukset, mikä rajoittaa sairaaloissa, keittiöissä ja yleisissä puistoissa työskentelevien henkilöiden pukeutumista.

Muissa työympäristöissä ollaan kuitenkin joustavia, ja käytännössä esimerkiksi kaupungin päiväkodeissa työskentelevät lastentarhanopettajat voivat halutessaan pukeutua niqabiin. Niqab on huntu, joka peittää kokon kehon ja kasvot siten, että vain silmien ympärillä oleva alue jää paljaaksi.Lue koko artikkeli

Areiopagi haastatteli teologian tohtori Mari Stenlundia ihmisoikeuksista. Miksi niistä keskustelu on niin hankalaa? Kuuluvatko ne kaikille? Ovatko ihmisoikeuksien käsitteet täysin itsestäänselviä? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia.

Stenlund on tutkinut väitöskirjassaan psykoottisen ihmisen uskonnon- ja mielipiteenvapautta. ja tutkimus palkittiin Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnolla keväällä 2015. Väitöskirja poiki Stenlundille myös haastatteluja, ja esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi viime vuonna hänestä kaksi haastattelua (videona ja tekstinä).Lue koko artikkeli

Ihmisoikeuksiin vedotaan usein kuin Jumalan tahtoon. Niiden avulla saatetaan sekä vastustaa että puolustaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja tai Jehovan todistajien karttamiskäytäntöä.

Viime joulun alla pöyristyttiin ja huvituttiin perussuomalaisten kansanedustajan Laura Huhtasaaren ihmisoikeuksia koskevista lausunnoista. Ilmeisesti oli uutisoitu virheellisesti, että Huhtasaaren mielestä ihmisoikeudet eivät kuuluisi kaikille.

Sosiaalisessa mediassa ilkuttiin, että ”meinasi sitten Huhtasaari määritellä ihmisoikeudet uudelleen” ja järkytyttiin siitä, miten ”tällaisia typeryksiä on kansanedustajina”. Pöyristyminen ja huvittuminen näytti nojaavan käsitykseen, jonka mukaan ihmisoikeudet ovat itsestäänselvyyksiä, jotka lapsikin ymmärtää. Ihmisoikeuksien käsitteellisten ongelmien kanssa sekaantuvaa pidetään tyhmänä ja ihmisoikeuksien uudelleenmäärittelijää koskemattomuuden loukkaajana.Lue koko artikkeli

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat periaatteessa rajoittamattoman oikeuden oman pään sisältöön. Tällainen rajoittamaton oikeus on kuitenkin eettisesti kyseenalainen, eikä sitä käytännössä edes ole.

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan jokaisella ihmisellä on absoluuttinen oikeus mielipiteisiinsä ja uskomuksiinsa. Vaikka mielipiteiden ja uskomusten ilmaisemista voidaan rajoittaa toisten ihmisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi, ihmisoikeusteoreetikot ovat kuitenkin määritelleet, että ihmisellä täytyy olla täysin rajoittamaton lupa ajatella hiljaisesti omassa mielessään aivan mitä tahansa.Lue koko artikkeli