Luonnollisen teologian perinne on pitkä ja monipuolinen. Viime vuosina perinnettä jatkamaan on noussut laajennetuksi luonnolliseksi teologiaksi kutsuttu lähestymistapa. Mitä se on? Rodney Holder avaa asiaa kirjassaan Ramified Natural Theology in Science and Religion (Routledge 2021).

Lue koko artikkeli

Birminghamin yliopiston filosofian professori Yujin Nagasawa vieraili Helsingin yliopistolla helmikuussa järjestetyssä HEAT-seminaarissa. Areiopagin haastattelussa kysyimme häneltä, voiko tietoisuus muodostua vain materian pohjalta ja onko järkevää uskoa ihmeisiin.

Viidennessä vuosittain järjestettävässä Helsinki Analytical Theology Workshop -seminaarissa aiheena oli klassinen teismi. Seminaarin aloituspuheenvuoron piti filosofian professori Yujin Nagasawa Birminghamin yliopistosta Englannista. Esityksessään Nagasawa puolusti täydellisen olennon teismin ristiriidattomuutta kehittämällään maksimaalisen Jumalan käsitteellä ja Jumalan olemassaoloa modaalisella ontologisella jumalatodistuksella.Lue koko artikkeli

Mitä ihmeet ovat ja miksi monet ihmiset uskovat niihin? Uskontojen kertomustraditiot sisältävät valtavasti ihmeitä, mutta voiko järkevä ihminen koskaan uskoa ihmeisiin? Näihin kysymyksiin tartutaan Yujin Nagasawan kirjassa Miracles: A Very Short Introduction (OUP: 2017).

Nagasawa on palkittu filosofi, joka on tunnettu erityisesti anselmilaisen uskonnonfilosofian (keskiajalla eläneen teologin ja filosofin Anselm Canterburylaisen (1033/4-1109) mukaan) puolustajana. Nagasawan uusi ihmeitä käsittelevä teos on ilmestynyt osana Oxford University Pressin arvostettua kirjasarjaa, joka tarjoaa noin sadan sivun tietopaketteja eri aiheista kunkin alan asiantuntijan johdattelemana. Nagasawan teos täydentää sarjan valikoimaa uskonnonfilosofisista aiheista.Lue koko artikkeli

David Humen mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, sillä luonnollinen selitys on aina parempi. Vesa Palosen mukaan Humen päättelyssä on todettu vakavia virheitä, ja nyt hän aikoo osoittaa niitä lisää.

Aiemmassa artikkelissani ihmeiden uskottavuudesta kävimme todennäköisyyslaskennan keinoin läpi David Humen väitettä siitä, että ihmeisiin ei pitäisi uskoa. Humehan väitti, että tavallisten tapahtumien suuri määrä riittää kumoamaan suurin piirtein kaikki mahdolliset todisteet epätavallisen tapahtuman puolesta. Lue koko artikkeli

Klassinen fysiikka näkee maailman kellokoneistona, jossa yksi asia seuraa toisesta fysikaalisena välttämättömyytenä. Tästä näkökulmasta on vaikea ymmärtää, miten Jumala voi toimia maailmassa rikkomatta luonnonlakeja. Tässä artikkelissa tutkitaan kuinka ihmeet ja luonnonlait voidaan yhdistää.

Useat teologitkin ovat todenneet, että luonnontiede tekee ihmeisiin uskomisesta jotenkin vaikeampaa. Esimerkiksi Rudolf Bultmann (1884-1976) totesi, että “on mahdotonta käyttää sähkövaloja, radiolähettimiä ja modernia lääketiedettä sekä samaan aikaan uskoa Uuden testamentin maailmaan, joka on täynnä henkiä ja ihmeitä.”Lue koko artikkeli

”Uskonnollisten parantumisten ja muiden ihmeiden kohdalla luonnollinen selitys on aina parempi.” Monet uskontokriitikot David Humesta alkaen ovat uskoneet näin. Todennäköisyyslaskenta kuitenkin osoittaa, että Hume oli väärässä.

Yksi yleinen kristillistä teismiä vastaan kohdistetuista argumenteista on väite ihmeisiin uskomisen ongelmallisuudesta. Usein keskustelu liikkuu heittojen tasolla, esimerkiksi ”uskotko todella, että \(X\) tapahtui”, jossa \(X\) on vaikkapa jokin Raamatun ihme. Monelle naturalistille, mikäli keskustelukumppani toteaa uskovansa \(X\):n tapahtuneen, hänen järjenkäyttönsä on ilmiselvästi jotenkin vajavainen. Useampi naturalisti onkin todennut väittelyssä ”I rest my case!”, kun teisti on todennut uskovansa vaikkapa Jeesuksen neitseestäsyntymiseen.Lue koko artikkeli

Uskooko taikuri ihmeisiin? Toinen uskoo, toinen ei. Paavilainen propagandisti ja jääräpäinen naturalisti kohtaavat keskustelussa yliluonnolliseen uskomisen oikeutuksista. Areiopagi.fi julkaisee Emil Antonin ja Sami Lahtisen välisen kolmikierroksisen kirjeenvaihdon ajalta 6.1.–9.2.2014.

Lue koko artikkeli