Avainsana: evidentialismi

7.5.2019 Vieraskynä,

Miksi Immanuel Kant oli väärässä hylätessään luonnollisen teologian

Artikkelinsa ensimmäisessä osassa Richard Swinburne perusteli, miksi skottiskeptikko David Humen kritiikki Jumala-uskon perusteltavuutta kohtaan epäonnistuu. Immanuel Kant, joka kuvasi Humen herättäneen hänet “dogmaattisesta unesta”, esittää Swinburnen mukaan myös virheellisen näkemyksen inhimillisen ymmärryksen rajoista, vaikka Kantin filosofia onkin “Humen karkeaa empirismiä hienostuneempi”.

Humen yleiset periaatteet ihmisten ymmärryksen ja tietämyksen rajoista vaikuttivat suuresti Kantiin. Vaikka Kantilla, ei Humella, oli suuri vaikutus mannermaiseen filosofiaan, olen panostanut näin paljon tilaa Humen analysoimiseen, koska Kant on joidenkin Humen vakavien virheiden perillinen. Kantilla oli tietysti paljon Humen karkeaa empirismiä hienostuneempi filosofia. Lue koko artikkeli

30.4.2019 Vieraskynä,

Miksi David Hume oli väärässä hylätessään luonnollisen teologian

Luonnollisessa teologiassa pyritään antamaan uskonnollisten uskomusten luotettavuutta tukevaa todistusaineistoa esimerkiksi Jumalan olemassaolosta. Monet ajattelevat, että valistusajan filosofit David Hume ja Immanuel Kant kumosivat luonnollisen teologian. Richard Swinburne, yksi nykyajan uskonnonfilosofian tunnetuimmista nimistä, selittää artikkelinsa ensimmäisessä osassa, miksi Humen ihmisen ymmärryksen rajoista esittämät näkemykset ovat hänestä “täysin virheellisiä”.

Luonnollinen teologia, siis luonnollisen maailman piirteisiin perustuva argumentaatio Jumalan olemassaolon puolesta, on ollut osa kristillistä älyllistä perinnettä suurimman osan olemassaolostaan, ja sillä on juuret sekä Vanhassa Testamentissa että kreikkalaisessa filosofiassa. Ei niin, että kukaan kristityistä kirkkoisistä, skolastikoista ja myöhemmän ajan teologeista olisi ajatellut, että kaikki tarvitsivat luonnollista teologiaa, mutta he ajattelivat sen olevan kuitenkin olemassa niitä varten, jotka epäilivät Jumalan olemassaoloa ja kykenivät ymmärtämään sen argumentteja.Lue koko artikkeli

27.4.2016 Artikkeli,

Ääretön kaikkivaltias on yksinkertainen kaikkivaltias

Eilinen artikkelini ensimmäinen osa käsitteli Richard Swinburnen näkemystä luonnontieteellisten ja persoonallisten selitysten prioritodennäköisyyden kriteereistä. Tänään toisessa osassa perehdymme siihen, miten Swinburnen mukaan Jumala on persoonallisista selityksistä priorisesti kaikkein yksinkertaisin.

Tämän osoittaakseen Swinburne ottaa tarkastelunsa lähtökohdaksi ihmiselle tutun persoonan käsitteen ja laajentaa sen eri ominaisuuksia niin, että päädytään käsitteeseen, jonka useimmat ihmiset tunnistavat intuitiivisesti juuri Jumalaksi. Koska harva fysikalistikaan haluaa kokonaan kieltää persoonallisten selitysten lähtökohtaista mielekkyyttä – vaikka pitäisikin niitä lopulta materiaan palautuvina – saadaan Jumala näin tuotua ihmiselle luontevaan selitysapparaattiin mukaan yhdeksi vaihtoehdoksi.Lue koko artikkeli

26.4.2016 Artikkeli,

Tästä syystä Jumala on yksinkertainen persoonallinen selitys

Vaikka Jumala tietää kaikki todet väitteet ja kykenee toteuttamaan kaiken loogisesti mahdollisen, hän on yksinkertaisin kuviteltavissa oleva persoona. Juuri yksinkertaisuus tekee Jumalasta sellaisen maailman piirteitä selittävän hypoteesin, joka mahdollistaa hänestä puhumisen muutenkin kuin henkilökohtaisena kokemuksena, ainakin jos Richard Swinburnelta kysytään.

Aiemmin tänä vuonna esittelin englantilaisen filosofin Richard Swinburnen hypoteesia teismistä ja siihen liittyvää ennustusvoiman käsitettä. Toinen Swinburnen näkemykselle keskeinen käsite on jumalahypoteesin ennakkouskottavuus eli prioritodennäköisyys. Juuri tähän todennäköisyyteen liittyy keskeisesti myös käsitys hypoteesin yksinkertaisuudesta, joka on Swinburnelle tärkein prioritodennäköisyyttä määrittävä kriteeri. (Yksinkertaisuutta selityksen hyveenä on aiemmin Areiopagilla käsitellyt myös Otto Pellinen Occamin partaveitsen näkökulmasta.)Lue koko artikkeli

6.1.2016 Artikkeli,

Vastaväitteitä Richard Swinburnen evidentialismiin, ja niiden kritiikkiä

Eilisessä artikkelissa esiteltiin Richard Swinburnen bayesilaista uskonnonfilosofiaa ja erityisesti sille keskeistä ennustusvoiman käsitettä. Tässä artikkelissa käsitellään joitakin vastaväitteitä kyseistä järjestelmää kohtaan.

Swinburnen mukaan teismiä voi pitää koeteltavana hypoteesina, jota tukevat erinäiset argumentit, muun muassa argumentti kosmisesta hienosäädöstä. Vaikka mikään argumentti sellaisenaan ei hänen mukaansa osoita Jumalan olemassaoloa todeksi, argumentteja voidaan kuitenkin yhdistää niin, että Jumalan olemassaolo tulee ”episteemisesti todennäköiseksi”.Lue koko artikkeli

5.1.2016 Artikkeli,

Näin Jumalan ominaisuuksista voi päätellä, miten teismin hypoteesi ennustaa

Voiko Jumalan ominaisuuksista päätellä, minkälaisen maailman hän valitsee luoda kaikkien loogisesti mahdollisten maailmojen joukosta? Tunnetun uskonnonfilosofin Richard Swinburnen mukaan voi. Tässä artikkelissa opiskelemme, mistä tässä väitteessä on kyse.

Pariisi vuonna 1802. Kuuluisan kertomuksen mukaan Napoleon Bonaparte kysyy ranskalaiselta matemaatikolta Pierre-Simon Laplacelta, miksi tämän tähtitiedettä käsittelevässä kirjassa ei mainita Jumalaa lainkaan. Laplacen vastaus kuuluu: “Sitä hypoteesia en tarvinnut.”

Kelataan kaksisataa vuotta eteenpäin, ja kanaalin toisella puolella Richard Swinburne väittää Oxfordin oppituolista, että nimenomaan hypoteesi Jumalasta on tarpeellinen, jotta hänen olemassaolonsa tai -olemattomuutensa todennäköisyyttä voidaan arvioida, liittyipä tähtitiede siihen tai ei.Lue koko artikkeli

Ylös