Avainsana: etiikka
Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 2
Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka tähtää tehokkaaseen auttamiseen. Artikkelimme ensimmäisessä osassa käsittelimme suuntauksen perusajatuksia. Toisessa osassa keskitymme tehokkaan auttamisen filosofiassa heijastuvaan utilitaristiseen etiikkaan ja sen suhteeseen kristilliseen etiikkaan.
Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 1
Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka pyrkii parantamaan maailmaa tehokkaasti. Se hyödyntää tilastoja ja tieteellistä tutkimusta siitä, missä ja miten mahdollisimman monien ihmisten (ja myös eläinten) hyvinvointia voidaan edistää. Alun perin sekulaarin liikkeen tunnetuilla edustajilla on myös joitakin kristinuskon näkökulmasta kyseenalaisia näkemyksiä, mutta haittaako se?
Onko aika harkita uudelleen ”pahan arkipäiväisyyden” käsitettä?
Hannah Arendtin varoitusta “pahan arkipäiväisyydestä” pidetään yleisesti hyvänä muistutuksena siitä, että tavallisetkin ihmiset kykenevät pahaan, ja tarvitaan jatkuvaa työtä sen eteen, etteivät holokaustin kaltaiset hirmuteot koskaan toistuisi. Matthew Sharpe väittää kuitenkin tässä artikkelissa, ettei Arendtin analysoima natsirikollinen Adolf Eichmann ollut lainkaan ”arkipäiväinen”, ja tapauksen opetuksena onkin pahan petollinen luonne.
Pahe hyveen vaatteissa
Miksi pyrkimys toimia moraalisesti voikin itse asiassa olla julmuuden ja sadismin ilmentymä? Internet-ajan moraalisia dilemmoja pohtii filosofian professori Paul Russell.
Areiopagin podcast #33: Kiinan uiguurien vähemmistö ja digitaalisen valvonnan etiikka
Tekoäly tekee mahdolliseksi sen, että valtiot voivat valvoa ja ohjailla yhä tarkemmin kansalaistensa elämää. Vaikeita kysymyksiä ihmisoikeuksista ja etiikasta on alettava kysyä ennen kuin on liian myöhäistä. Aku Visala keskustelee tutkija Anton Bergin kanssa teknologisen valvonnan etiikasta käyttäen esimerkkinä Bergin tutkimusta uiguurivähemmistön kohtelusta Kiinassa.
Some turmelee ihmisyyden – voiko hyve-etiikka pelastaa sen?
Elinympäristömme muuttuu radikaalisti ja nopeasti taskuun mahtuvien tietokoneiden, digitaalisten valvontajärjestelmien, sota- ja hoivarobottien, geenimanipulaation ja 3D-tulostuksen kaltaisten innovaatioiden seurauksena. Älyteknologisissa ympäristöissä kukoistaminen edellyttää teknomoraalisia hyveitä, väittää teknologianfilosofi Shannon Vallor. Vallorin vinkit ovat relevantteja etenkin korona-aikana, jolloin työ ja ihmissuhteet rakentuvat entistä enemmän teknologian varaan.
Areiopagin podcast #31: Teknologiset hyveet, osa 2
Lari Launonen ja Aku Visala jatkavat pohdintaa hyveellisyyden ja teknologian välisestä suhteesta. Onko oikein, että robotit hoitavat vanhuksemme? Moni mittailee askeliaan ja sykettään, mutta kuinka moni tarkkailee moraalista vaellustaan?
Areiopagin podcast #30: Teknologiset hyveet, osa 1
Tässä jaksossa Areiopagin podcastia Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat hyveiden ja teknologian välisestä suhteesta. Kuinka teknologia saattaa auttaa, vahingoittaa tai muuttaa meitä?Lue koko artikkeli
Vastaako tiede erityisesti ateistin perimmäiseen huoleen? Mahdollisesti, mutta luottamus tutkimukseen on merkittävää myös monelle uskonnolliselle ihmiselle
Tutkimusten mukaan luottamus tieteelliseen tutkimukseen voi täyttää tarpeita, jotka osa tutkijoista on aiemmin liittänyt uskontoon. Tieteeseen nojaaminen voi tuottaa ihmisen elämään esimerkiksi tarkoitusta tai torjua kuolevaisuuden uhkaa. Tieteen arvostus liitetään usein ateismiin. Onkin oletettu, että luottamus tieteeseen on tärkeää erityisesti uskonnottomien katsomuksille.
Oma tutkimukseni tukee jossain määrin käsitystä, jonka mukaan usko tieteeseen on erityisen merkittävää ateisteille. Kuitenkin ihmiset yhdistävät tieteen arvostusta niin sanottuihin yliluonnollisiin uskomuksiin, ja luottamus tieteeseen on tärkeää myös uskonnollisille. Myös moni Jumalaan uskova kokee tieteen esimerkiksi lisäävän merkityksellisyyttä tai auttavan moraalisissa pohdinnoissa.Lue koko artikkeli
Anteeksiantamisen etiikkaa
Joitakin vuosia sitten minua pyydettiin puhumaan Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen. Ehdotin aiheeksi anteeksiantamisen etiikkaa. Aihe oli mieleni päällä, koska kuten niin moni tutkija, halusin tehdä henkilökohtaisesta ongelmastani pienen tutkimusprojektin.
Olin näihin aikoihin nimittäin kokenut tulleeni petetyksi ja loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Hylätyksi ja loukatuksi tulemisen kokemus oli äärimmäisen voimakas. Yritin ankarasti ponnistella kohti anteeksiantoa, tämän henkilön kohtaamista ja anteeksipyynnön vaatimista. En kuitenkaan pystynyt ja prosessi jäi kesken. Lue koko artikkeli
Hedelmöityshoidot ja kristillinen etiikka – vaikea aihe, josta on pakko puhua
Tahaton lapsettomuus koskettaa arviolta noin joka viidettä suomalaista naista. Hedelmöityshoidoista on muutamassa kymmenessä vuodessa tullut osa lääketieteen arkea. Loppuvuodesta uutisoitiin ensimmäisten julkisen puolen lahjasukusoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten syntymästä.
Kaikesta huolimatta tasokasta eettistä keskustelua aiheesta näkee julkisuudessa suhteellisen vähän. Suomenkielistä keskustelua etenkin kristillisen etiikan näkökulmasta on vieläkin vaikeampi löytää.Lue koko artikkeli
Areiopagin podcast #22: Tekoäly pakottaa miettimään etiikan uudestaan, mutta se ei ole niin kiinnostavaa kuin luulit
Tekoälyn etiikkaan liittyvät kysymykset ovat juuri nyt ihmisten huulilla. Miten koneoppiminen muokkaa tulevaisuuden liikennettä, rakkautta ja verotietojen käsittelyä? Kuuntele Areiopagin podcastin jakso aiheesta.
Areiopagin podcastin 22. jaksossa dosentti Aku Visala ja FT, erityisasiantuntija Anna-Mari Rusanen kartoittavat keskustelun kenttää ja puhuvat siitä, kuinka tekoäly nostaa esiin klassiset filosofiset kysymykset ihmisyydestä, vastuusta ja ihmisarvosta.Lue koko artikkeli
Kuinka kristinusko muutti maailman
Palkitun brittiläisen historioitsija Tom Hollandin kirja Dominion: The Making of Western Mind (2019) on herättänyt laajan keskustelun kristinuskon vaikutuksesta länsimaiseen ajatteluun. Kirjassaan Holland puolustaa teesiä, jonka mukaan läntinen maailma, jopa sen kristillisyyden vastaisissa muodoissaan, on mitä syvimmissä määrin riippuvainen kristinuskosta.
Holland lähtee liikkeelle omaelämänkerrallisesta avautumisesta. Hän osallistui lapsena aktiivisesti anglikaanikirkon toimintaan, mutta pyhäkoulun opetusmateriaali, jossa Adam ja Eeva kuvattiin eläneenä yhtä aikaa dinosaurusten kanssa, kylvi epäilyksen siemenet. Tutustuminen historiaan sai nuoren Hollandin kokemaan vetoa kristinuskon tarinan pahiksiin: keisareihin ja muihin tämän maailman ruhtinaisiin. Toogaan pukeutuneet filosofit ja kuninkaat vaikuttivat paljon siistimmiltä kuin ristiinnaulittu epäonnistunut messiaskokelas, jonka oman aikamme opetuslapset silmää räpäyttämättä opettivat silkkaa hölynpölyä.Lue koko artikkeli