Avainsana: etiikka

17.10.2024 Artikkeli,

Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 2

Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka tähtää tehokkaaseen auttamiseen. Artikkelimme ensimmäisessä osassa käsittelimme suuntauksen perusajatuksia. Toisessa osassa keskitymme tehokkaan auttamisen filosofiassa heijastuvaan utilitaristiseen etiikkaan ja sen suhteeseen kristilliseen etiikkaan.

Lue koko artikkeli

17.10.2024 Artikkeli,

Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 1

Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka pyrkii parantamaan maailmaa tehokkaasti. Se hyödyntää tilastoja ja tieteellistä tutkimusta siitä, missä ja miten mahdollisimman monien ihmisten (ja myös eläinten) hyvinvointia voidaan edistää. Alun perin sekulaarin liikkeen tunnetuilla edustajilla on myös joitakin kristinuskon näkökulmasta kyseenalaisia näkemyksiä, mutta haittaako se?

Lue koko artikkeli

1.10.2024 Vieraskynä,

Onko aika harkita uudelleen ”pahan arkipäiväisyyden” käsitettä?

Hannah Arendtin varoitusta “pahan arkipäiväisyydestä” pidetään yleisesti hyvänä muistutuksena siitä, että tavallisetkin ihmiset kykenevät pahaan, ja tarvitaan jatkuvaa työtä sen eteen, etteivät holokaustin kaltaiset hirmuteot koskaan toistuisi. Matthew Sharpe väittää kuitenkin tässä artikkelissa, ettei Arendtin analysoima natsirikollinen Adolf Eichmann ollut lainkaan ”arkipäiväinen”, ja tapauksen opetuksena onkin pahan petollinen luonne.

Lue koko artikkeli

5.8.2022 Podcast,

Areiopagin podcast #33: Kiinan uiguurien vähemmistö ja digitaalisen valvonnan etiikka

Tekoäly tekee mahdolliseksi sen, että valtiot voivat valvoa ja ohjailla yhä tarkemmin kansalaistensa elämää. Vaikeita kysymyksiä ihmisoikeuksista ja etiikasta on alettava kysyä ennen kuin on liian myöhäistä. Aku Visala keskustelee tutkija Anton Bergin kanssa teknologisen valvonnan etiikasta käyttäen esimerkkinä Bergin tutkimusta uiguurivähemmistön kohtelusta Kiinassa.

Lue koko artikkeli

22.2.2022 Artikkeli,

Some turmelee ihmisyyden – voiko hyve-etiikka pelastaa sen?

Elinympäristömme muuttuu radikaalisti ja nopeasti taskuun mahtuvien tietokoneiden, digitaalisten valvontajärjestelmien, sota- ja hoivarobottien, geenimanipulaation ja 3D-tulostuksen kaltaisten innovaatioiden seurauksena. Älyteknologisissa ympäristöissä kukoistaminen edellyttää teknomoraalisia hyveitä, väittää teknologianfilosofi Shannon Vallor. Vallorin vinkit ovat relevantteja etenkin korona-aikana, jolloin työ ja ihmissuhteet rakentuvat entistä enemmän teknologian varaan.

Lue koko artikkeli

1.6.2021 Vieraskynä,

Vastaako tiede erityisesti ateistin perimmäiseen huoleen? Mahdollisesti, mutta luottamus tutkimukseen on merkittävää myös monelle uskonnolliselle ihmiselle

Tutkimusten mukaan luottamus tieteelliseen tutkimukseen voi täyttää tarpeita, jotka osa tutkijoista on aiemmin liittänyt uskontoon. Tieteeseen nojaaminen voi tuottaa ihmisen elämään esimerkiksi tarkoitusta tai torjua kuolevaisuuden uhkaa. Tieteen arvostus liitetään usein ateismiin. Onkin oletettu, että luottamus tieteeseen on tärkeää erityisesti uskonnottomien katsomuksille.

Oma tutkimukseni tukee jossain määrin käsitystä, jonka mukaan usko tieteeseen on erityisen merkittävää ateisteille. Kuitenkin ihmiset yhdistävät tieteen arvostusta niin sanottuihin yliluonnollisiin uskomuksiin, ja luottamus tieteeseen on tärkeää myös uskonnollisille. Myös moni Jumalaan uskova kokee tieteen esimerkiksi lisäävän merkityksellisyyttä tai auttavan moraalisissa pohdinnoissa.Lue koko artikkeli

1.4.2021 Artikkeli,

Anteeksiantamisen etiikkaa

Joitakin vuosia sitten minua pyydettiin puhumaan Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen. Ehdotin aiheeksi anteeksiantamisen etiikkaa. Aihe oli mieleni päällä, koska kuten niin moni tutkija, halusin tehdä henkilökohtaisesta ongelmastani pienen tutkimusprojektin. 

Olin näihin aikoihin nimittäin kokenut tulleeni petetyksi ja loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Hylätyksi ja loukatuksi tulemisen kokemus oli äärimmäisen voimakas. Yritin ankarasti ponnistella kohti anteeksiantoa, tämän henkilön kohtaamista ja anteeksipyynnön vaatimista. En kuitenkaan pystynyt ja prosessi jäi kesken. Lue koko artikkeli

15.1.2021 Artikkeli,

Hedelmöityshoidot ja kristillinen etiikka – vaikea aihe, josta on pakko puhua

Tahaton lapsettomuus koskettaa arviolta noin joka viidettä suomalaista naista. Hedelmöityshoidoista on muutamassa kymmenessä vuodessa tullut osa lääketieteen arkea. Loppuvuodesta uutisoitiin ensimmäisten julkisen puolen lahjasukusoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten syntymästä.

Kaikesta huolimatta tasokasta eettistä keskustelua aiheesta näkee julkisuudessa suhteellisen vähän. Suomenkielistä keskustelua etenkin kristillisen etiikan näkökulmasta on vieläkin vaikeampi löytää.Lue koko artikkeli

10.3.2020 Podcast,

Areiopagin podcast #22: Tekoäly pakottaa miettimään etiikan uudestaan, mutta se ei ole niin kiinnostavaa kuin luulit

Tekoälyn etiikkaan liittyvät kysymykset ovat juuri nyt ihmisten huulilla. Miten koneoppiminen muokkaa tulevaisuuden liikennettä, rakkautta ja verotietojen käsittelyä? Kuuntele Areiopagin podcastin jakso aiheesta.

Areiopagin podcastin 22. jaksossa dosentti Aku Visala ja FT, erityisasiantuntija Anna-Mari Rusanen kartoittavat keskustelun kenttää ja puhuvat siitä, kuinka tekoäly nostaa esiin klassiset filosofiset kysymykset ihmisyydestä, vastuusta ja ihmisarvosta.Lue koko artikkeli

14.1.2020 Kirja-arvio,

Kuinka kristinusko muutti maailman

Palkitun brittiläisen historioitsija Tom Hollandin kirja Dominion: The Making of Western Mind (2019) on herättänyt laajan keskustelun kristinuskon vaikutuksesta länsimaiseen ajatteluun. Kirjassaan Holland puolustaa teesiä, jonka mukaan läntinen maailma, jopa sen kristillisyyden vastaisissa muodoissaan, on mitä syvimmissä määrin riippuvainen kristinuskosta.

Holland lähtee liikkeelle omaelämänkerrallisesta avautumisesta. Hän osallistui lapsena aktiivisesti anglikaanikirkon toimintaan, mutta pyhäkoulun opetusmateriaali, jossa Adam ja Eeva kuvattiin eläneenä yhtä aikaa dinosaurusten kanssa, kylvi epäilyksen siemenet. Tutustuminen historiaan sai nuoren Hollandin kokemaan vetoa kristinuskon tarinan pahiksiin: keisareihin ja muihin tämän maailman ruhtinaisiin. Toogaan pukeutuneet filosofit ja kuninkaat vaikuttivat paljon siistimmiltä kuin ristiinnaulittu epäonnistunut messiaskokelas, jonka oman aikamme opetuslapset silmää räpäyttämättä opettivat silkkaa hölynpölyä.Lue koko artikkeli

Ylös