Avainsana: etiikka

27.11.2018 Dialogi,

Keskustelu: Pitäisikö kristittyjen kannattaa vai vastustaa ydinvoimaa?

Väittelyssä ydinvoimasta kohtaavat poliittisten ja taloudellisten tekijöiden lisäksi myös erilaiset teologiset todellisuuskäsitykset. Julkaisemme tässä aiheesta kaksi puheenvuoroa. Juuso Loikkanen esittelee insinööri ja teologi Robert. S. Dutchin näkemystä, jonka mukaan ydinvoima on Jumalan lahja. Pauliina Kainulaisen mukaan ydinvoima on osa ympäristöongelmia, ei niiden ratkaisu.Lue koko artikkeli

21.3.2017 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Mikä on saattohoidon ja eutanasian ero?

Sanomalehti Ilkan mukaan erään potilaan omainen kiitteli lääkäriä eutanasiasta onnistuneen saattohoidon jälkeen. Näyttää siltä, että monesti saattohoito ja eutanasia termeinä sekoitetaan kiivaana vellovassa keskustelussa. Dosentti Reino Pöyhiän kirjoitus käsittelee näiden eroa, eutanasian historiaa ja sitä, mitä eutanasian hyväksymisestä hänen mukaansa seuraisi.

Erityisesti tämän päivän Suomessa on syytä kysyä, mitä on hyvä kuolema tai voiko kuolema ylipäätään olla hyvä. Vanhat kreikkalaiset nimikkeet, eudaimonia, hyvä elämä ja eutanasia, hyvä kuolema on saaneet uusia sisältöjä – sekä aiheesta että aiheetta. Tuntuukin siltä, että kiireen kyllästämä ja tehokkuuteen tottunut ihminen tyytyy liian usein aidon kyselyn sijasta toteamaan: hyvä, kuolema!Lue koko artikkeli

24.5.2016 Kirja-arvio,

Ihmisyyden paradoksi: miksi ihminen ryhtyy vihaamaan naapureitaan, joiden kanssa eli aiemmin sulassa sovussa?

Miten ihmisistä päädytään puhumaan metsästettävinä kalkkunoina? Mikä selittää vihan syttymisen entisiä naapureita kohtaan, joiden kanssa oli tapana elää kaikessa rauhassa? Jonathan Gloverin mukaan ainut moraalisesti vakavasti otettava reaktio 1900-luvun julmuuksiin on huudahdus ”Ei koskaan enää”. Mutta millä perusteella voidaan uskoa moraalilain olemassaoloon saati moraalin voittoon, jos usko Jumalaan moraalin perustana on laajasti hylätty?

Brittiläinen filosofi ja eetikko Jonathan Glover pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen teoksessaan Humanity – A Moral History of the Twentieth Century (suomennettu nimellä Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria). Glover selvittää ihmisyyden luonnetta analysoimalla 1900-luvun historiaa yhtäältä ihmisten tekemien julmuuksien ja toisaalta moraalin pilkahtelevuuden avulla. Näin Glover pyrkii selvittämään, millä perusteella voi uskoa sekä moraalilain olemassaoloon että sen noudattamisen tärkeyteen maailmassa, jossa ei ole mielekästä vedota Jumalaan moraalilain perustana. Lue koko artikkeli

25.8.2015 Artikkeli,

Onko tiede arvoista vapaa saareke?

Tiedettä ja tieteellistä tiedonhankintaa pidetään usein arvoneutraalina tai ainakin toimintana, joka ei sitoudu mihinkään maailmankatsomukseen. Tällä näkemyksellä on kuitenkin vastustajansa: heidän mukaansa tiede on usein ongelmallisella tavalla arvosidonnainen. Aku Visala tarkastelee tieteen – myös luonnontieteen – arvovapauden ongelmaa ja ehdottaa siihen maltillista ratkaisua.

Tieteen arvovapauden ongelmaan on kolme perusvastausta ja niiden taustalla on eri käsityksiä tieteellisen toiminnan luonteesta:Lue koko artikkeli

7.1.2014 Vieraskynä,

Vieraskynä: ”Ilman Jumalaa ei ole objektiivista moraalia”

Viattoman ihmisen kiduttaminen huvin vuoksi on väärin aina ja kaikkialla. Suurin osa ihmisistä on samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Mutta mitä tekemistä sillä on Jumala-uskon kanssa?

”Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua”. Kosmologian professori Kari Enqvist kommentoi tätä Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten kuuluisaa ajatusta Vanhan kirjallisuuden päivillä viime kesänä.Lue koko artikkeli

29.7.2013 Artikkeli,

Tarvitseeko moraali tuekseen uskontoa?

Jos Jumalaa ei ole, onko kaikki sallittua? Vai onko kaikki sallittua, jos Jumala on?

Kysymys uskonnon ja moraalin suhteesta on hyvin monitahoinen ja se on herättänyt paljon keskustelua jo Platonin ajoista alkaen. Kysymystä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Ensinnäkin voidaan kysyä tekeekö uskonnollisuus tai uskonnottomuus ihmisistä jotenkin parempia (motivaatiota koskeva kysymys).

Lue koko artikkeli

Ylös