Kristinusko on koko historiansa ajan ollut kaikkien kansanosien uskonto. Tietty inklusiivinen avoimuus on sen olemuksellinen tuntomerkki: kristillinen pelastus on ollut tarjolla vähemmistöille ja marginaaleille. Voisiko pelastus siis koskea myös Maan ulkopuolista elämää, mikäli sellaista on? Tässä kirjoituksessa Aleksi Sakkolan-Leppänen esittelee aiheesta käytyä keskustelua.

Lue koko artikkeli

Keskiviikkona 1.6. voi seurata kaksipäiväisen seminaarimme ensimmäisen päivän suoria lähetyksiä 10.30–16.00 välisenä aikana Areiopagin YouTube-kanavan kautta. Tässä suorat linkit luentoihin ja keskusteluihin.

Lue koko artikkeli

Millaiset seikat motivoivat ihmisiä hyvyyteen ja pahuuteen? Millainen vaikutus on ympäristöllä ja kuinka realistisesti ihmiset näkevät oman tosiasiallisen moraalisuutensa? Aku Visala pohtii ihmisen moraalisen olemuksen eri ulottuvuuksia moraalipsykologian näkökulmasta. 

Lue koko artikkeli

Länsimaisissa yhteiskunnissa on havaittavissa laajalle levinneitä erimielisyyksiä arvoista ja moraalista. Uskonnot ovat ratkaisevassa asemassa tässä hajautumisen ja polarisoitumisen prosessissa. Muun muassa tätä ilmiötä tutkii moraalipsykologinen uskonnontutkimus, joka on hiljattain syntynyt uusi tutkimusala.

Lue koko artikkeli

Vaikka depressio on kansansairaus, jonka keskeisenä vaikutuksena on uskon ja toivon kuolema, jäämme sitä tarkastellessamme helposti jumiin lääketieteen tai terapian näkökulmaan. On tietenkin tärkeää etsiä tapoja hoitaa ja parantaa depressiota, mutta pelkkä lääketieteellinen näkökulma on aivan liian kapea. 

Lue koko artikkeli

Tässä Areiopagin podcast-jaksossa Aku Visala ja Miikka Niiranen murtavat peruskoulun historiankirjojen myyttejä. Mitä sinnikkäitä myyttejä suomalaisissa koulukirjoissa opetetaan edelleen ja mitä niiden takaa paljastuu?

Lue koko artikkeli

Pyhän kokeminen on rajanteko – jonkin erottamista muusta. Mihin suomalaiset tänä päivänä tuon rajan piirtävät? Tuore tutkimus osoittaa, että heillä on erinomaisen paljon sanottavaa.

Mitä on pyhä?

Pyhässä ei ole kyse ainoastaan uskonnollisesta vaan ihmismielelle tyypillisestä rajanvedon logiikkaa ilmentävästä kategoriasta. Pyhä on raja, joka erottaa erilleen asiat, joista ei haluta tai koeta voitavan neuvotella.Lue koko artikkeli

Debunkkausargumenttiin vetoavien uskontokriitikkojen mukaan uskonnolliset uskomukset voidaan selittää pois vetoamalla ihmisen yliherkkyyteen laittaa tapahtumia tietoisten toimijoiden syyksi. Miten argumenttiin voidaan vastata?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat debunkkausargumentista, jolla uskonnollisia uskomuksia voidaan yrittää selittää pois. Debunkkausargumentti perustuu väitteeseen, että ihmisillä on hyperaktiivinen agentintunnistusjärjestelmä, joka tunnistaa toimijoita usein väärin perustein. Voivatko uskonnolliset uskomukset olla seurausta yliluonnollisten agenttien virheellisestä tunnistamisesta?

Lue koko artikkeli

Evoluutioteorian kritiikissä teoria samaistetaan usein uskontoon. Tuoreessa kirjassa väitteen darwinismista uskontona esittää kuitenkin kreationismin kriitikko, biologianfilosofi Michael Ruse.

Ruse väittää, että evolutionismi on toiminut syntyajoistaan asti sekulaarina uskontona – sen lisäksi, että se on myös tiedettä.Lue koko artikkeli

Niin kummalliselta kuin se ehkä kuulostaakin, niin kristinuskon alkuaikoina Rooman valtakunnassa kristittyjä pidettiin ateisteina. Muiden jumalat hylättiin. Monesti kristittyjä pidettiin myös alimpana roskaväkenä.

Yhdessä kertomuksessa toiselta vuosisadalta piispa Polykarpos viedään teloitettavaksi. “Ateistit alas!” – yltyi kansanjoukon huuto, ja pidätetty piispa menetti henkensä, juuri ateisminsa vuoksi. Piispa kuitenkin päätti päivänsä tyylikkäästi. Hän vilkaisi kansan puoleen ja tokaisi takaisin: ”Niin tosiaan, ateistit alas!”Lue koko artikkeli

Pari kuukautta sitten Helsingin kaupungin toimintaohjeet aiheuttivat moninaisuuskeskustelussa pienimuotoista kohua, kun kaupungin työntekijöille tarkoitetut pukeutumisäännöt tulivat yleisemmin tunnetuksi. Kaupunki edellyttää, että työntekijöiden vaatteet täyttävät hygienia- ja turvallisuusvaatimukset, mikä rajoittaa sairaaloissa, keittiöissä ja yleisissä puistoissa työskentelevien henkilöiden pukeutumista.

Muissa työympäristöissä ollaan kuitenkin joustavia, ja käytännössä esimerkiksi kaupungin päiväkodeissa työskentelevät lastentarhanopettajat voivat halutessaan pukeutua niqabiin. Niqab on huntu, joka peittää kokon kehon ja kasvot siten, että vain silmien ympärillä oleva alue jää paljaaksi.Lue koko artikkeli

Miten Helsingin Sanomien ja maakuntalehtien uskontouutisointi eroavat toisistaan? Voivatko erot vaikeuttaa kansallista keskustelua uskonnosta?

Kun journalistit kirjoittavat uskonnosta, kyse on aina paljon muustakin kuin itse tapahtumien uutisoimisesta. Median maantiede on tutkimussuuntaus, jossa ajatellaan, että kun media ja journalistit uutisoivat (esimerkiksi) uskonnosta ne aina myös paikantavat käsittelemäänsä ilmiötä monin tavoin. Uutisissa uskonnot liitetään toistuvasti tiettyihin alueisiin, tiettyihin poliittisiin tapahtumiin ja tiettyihin ihmisryhmiin (vrt. Moring 2001).

Esimerkiksi Isis-järjestö paikantuu Euroopan ulkopuolelle, Lähi-itään ja arabimaailmaan, katolisuus assosioituu Euroopassa ennen kaikkea Etelään, ortodoksisuus Itään ja vaikka lestadiolaisuus Pohjoiseen. Tämä paikantamisen politiikka on kaikkea muuta kuin neutraali ilmiö. Se muokkaa osaltaan sitä, miten journalismi tuottaa käsitystä uskonnosta, sen paikasta ja merkityksestä tämän päivän median kyllästämässä kulttuurissa ja yhteiskunnassa.Lue koko artikkeli

Mitä tiede kertoo meille uskonnon alkuperästä? Mitä filosofisia taustaoletuksia evolutiivis-psykologiset teoriat uskonnon synnystä sisältävät? Miten kristittyjen tulisi suhtautua näihin teorioihin? Entä ovatko ne ja kristinusko keskenään sovittamattomassa ristiriidassa?

Näitä kysymyksiä pohtivat biologian, filosofian ja teologian alojen huippuosaajat vuonna 2009 julkaistussa 16 artikkelia sisältävässä kokoomateoksessa The Believing Primate: Scientific, Philosophical and Theological Reflections on the Origin of Religion.

The Believing Primate on uskonnon ja tieteen välistä suhdetta käsittelevän keskustelun kannalta merkittävä teos, sillä se luo ensimmäisenä laajan katsauksen uskonnon alkuperää käsitteleviin evolutionistisiin teorioihin ja suo samalla myös filosofeille ja teologeille mahdollisuuden kommentoida niitä. Teoksessa myös pääsevät yhtälailla ääneen sekä ateistit että teistit, mikä luo siitä moniäänisen ja kiinnostavan kokonaisuuden.Lue koko artikkeli