Avainsana: teologia

30.5.2024 Vieraskynä,

Olemmeko yksin kosmoksessa?

Tuottaako kosminen evoluutio elämää myös maapallon ulkopuolelle? Teologisen tutkimuksen pitäisi löytää keinoja vastata siihen mahdolliseen tilanteeseen, että vieraasta elämästä saadaan evidenssiä, sanoo teologian tohtori Vesa Nissinen.

Lue koko artikkeli

11.4.2024 Haastattelu,

Mistä sovituksessa on kyse?

St. Andrewsin yliopiston analyyttisen teologian professori Oliver Crisp on äskettäin julkaissut kirjan sovituksesta (Participation and Atonement 2022). Prof. Olli-Pekka Vainio haastatteli Crispiä tämän helmikuisen Suomen vierailunsa yhteydessä siitä, mitä sovitus oikeastaan merkitsee.  

Lue koko artikkeli

20.4.2022 Artikkeli,

Dinosauruksia Raamatussa? Ote E. V. Rope Kojosen kirjasta Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat

Nuoren maan kreationismi on näkemys, jonka mukaan maapallo ja kaikki eläinlajit on luotu kuuden päivän aikana alle 10 000 vuotta sitten. Tästä seuraa luonnollisesti myös ajatus, että dinosaurukset ja ihmiset olisivat eläneet samaan aikaan. Tästä pyritään löytämään todisteita myös Raamatusta. Tässä otteessa E. V. Rope Kojonen arvioi tulkintoja, joiden mukaan Jobin kirjassa puhuttaisiin dinosauruksista.

Lue koko artikkeli

15.3.2022 Kirja-arvio,

Mitä on laajennettu luonnollinen teologia?

Luonnollisen teologian perinne on pitkä ja monipuolinen. Viime vuosina perinnettä jatkamaan on noussut laajennetuksi luonnolliseksi teologiaksi kutsuttu lähestymistapa. Mitä se on? Rodney Holder avaa asiaa kirjassaan Ramified Natural Theology in Science and Religion (Routledge 2021).

Lue koko artikkeli

8.3.2022 Artikkeli,

Depressio filosofian ja teologian tutkimuskohteena

Vaikka depressio on kansansairaus, jonka keskeisenä vaikutuksena on uskon ja toivon kuolema, jäämme sitä tarkastellessamme helposti jumiin lääketieteen tai terapian näkökulmaan. On tietenkin tärkeää etsiä tapoja hoitaa ja parantaa depressiota, mutta pelkkä lääketieteellinen näkökulma on aivan liian kapea. 

Lue koko artikkeli

8.9.2021 Vieraskynä,

Tietämättömyyden opissa: Nicolaus Cusanuksen kiehtova filosofia

Kuka oli Nicolaus Cusanus? Mitkä olivat hänen ajatuksensa, filosofiansa ja oppinsa? Aiheesta kertoo Tampereen hiippakunnan emerituspiispa ja dogmatiikan dosentti Juha Pihkala.

Tieteenhistoriaa popularisoiva kirjallisuus nostaa Uuden ajan alussa tapahtuneen maailmankuvan muutoksen ja kosmologisen ajattelun murroksen marttyyriksi Giordano Brunon (1548–1600), jonka Katolinen kirkko tuomitsi ja poltatti 17.2. 1600 roviolla Rooman Campo di Fiorella – Kukkaistorilla. Brunon kuolemansynti oli tämän kirkonvastaisen narratiivin mukaan se, että hän oli väittänyt maailmankaikkeutta äärettömäksi: edes aurinko ei olisi ollut sen keskus, puhumattakaan sitten Maa. Kaiken lisäksi tässä mittaamattomassa kosmoksessa olisi lukematon määrä elämää tulvivia maailmoja. Tällaista luonnontieteellistä harhaoppia ei kirkko voinut sietää!

Lue koko artikkeli

9.3.2021 Vieraskynä,

Kirjeitä kahdentuhannen vuoden takaa: Apostoliset isät

Viime vuonna ilmestyi Ulla Tervahaudan, Niko Huttusen  ja Joona Salmisen toimittama suomennoskokoelma Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia, josta on juuri ilmestynyt toinen painos. Suomennokset saavat tänä vuonna seurakseen teoksen Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin, joka sisältää sekä tieteelliset johdannot kokoelman kirjoituksiin että joukon tutkimusartikkeleita. Kirjoituksessaan Tervahauta esittelee kokoelman sisältöä, joitakin keskeisiä teemoja ja tutkimuskeskustelua.
Lue koko artikkeli

22.12.2020 Artikkeli,

Onko sovitusopissa mitään järkeä?

Kristillinen kirkko on aina opettanut, että Jeesuksen kärsimyksellä ja kuolemalla on pelastava vaikutus. Jeesus syntyi ihmiseksi sovittaakseen ihmisen synnit ja korjatakseen ihmisen ja Jumalan välit. Silti esimerkiksi apostolinen uskontunnustus ei kerro miksi näin on. Tunnustus ei tarjoa mitään tiettyä sovitusteoriaa eli selittävää mekanismia, joka kertoisi kuinka sovitus tapahtuu. Miksi Jeesuksen ihmiseksitulolla, kuolemalla ja ylösnousemuksella on tämmöinen merkitys?

Moraalinen intuitiomme kertoo meille vahvasti, että viattoman rankaiseminen on väärin. Kuitenkin kristillisen teologian ytimessä on ajatus viattomasta yksilöstä (Jeesuksesta), joka kärsii samalla, kun oikeat syylliset (eli meidät) vapautetaan. Mikä pahempaa, eikö oppi sijaissovituksesta kuvaa Jumalan kostonhaluisena despoottina, joka on valmis jopa uhraamaan oman poikansa, jotta taivaallinen velkakirjanpito pysyy virheettömänä? Eikö tällaisen epäreilun ajatuksen nostaminen keskeiseen asemaan myös toisinna syyttömien epäreilua kohtelua: koska Kristuskin kärsi eikä pannut vastaan, sinunkin tulee alistua piinattavaksi. Esimerkiksi Immanuel Kant piti näistä syistä sovitusoppia järjettömänä. Myös 1900-luvun kuuluisimpiin filosofeihin kuulunut A.J. Ayer piti perisyntiopin ohella sovitusoppia hyvänä syynä hylätä kristinusko. Onko sovitusoppi siis niin älytön kuin miltä se näyttää?Lue koko artikkeli

24.9.2019 Vieraskynä,

Mitä varhaiskristillinen kirkko voi opettaa nykypäivän kristityille?

Kristinuskon ja kristittyjen kohtaamat haasteet ovat nykypäivänä yllättävän samanlaisia kuin antiikin aikana. Miten varhaiskristillisyyttä tutkivan patristiikan avulla voidaan löytää ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin?

Patristiikan tutkimuksella on paljon annettavaa kirkoille, mutta myös yhteiskunnalle. Ennen kuin katsotaan mitä se voisi olla, pitää tietää, mitä patristiikalla tarkoitetaan.

Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät. Vanhastaan patristiikalla tarkoitetaan erityisesti varhaisen kirkon ajattelun ja opetuksen tutkimusta, jolloin keskitytään tekstien tutkimukseen. Nykyään patristiikan tehtävä ja ala ymmärretään usein kuitenkin laajemmin, mitä näkyy osuvasti siinä, että alasta nykyään usein käytetään nimitystä Early Christian Studies. Patristiikkaa tutkivat niin teologit, antiikintutkijat, arkeologit, historiantutkijat, filosofit, kielitieteilijät kuin taidehistorioitsijat, vain muutamia mainitakseni.

Lue koko artikkeli

28.5.2019 Haastattelu,

Tekoälyn teologia: teologinen ihmiskäsitys, superäly ja moraaliset valinnat

Katolinen, ortodoksi, luterilainen ja helluntailainen astuivat ravintolaan, missä he alkoivat keskustella tekoälyn merkityksestä teologialle.

Keskustelu käytiin Areiopagin 9.–10.5. 2019 järjestämän ”New Issues in Theology, Science and Technology” -seminaarin lounastauolla, ja siihen osallistuivat katolinen munkki ja professori Lluis Oviedo Rooman paavillisesta yliopistosta, tohtorikoulutettava Marius Dorobantu Strasbourgin yliopistosta sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistosta. Tässä keskustelun parhaita paloja kirjallisessa muodossa. Lue koko artikkeli

Ylös