Joku viisas on todennut, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Mutta yritettävä on silti. Olli-Pekka Vainio luki kolme teosta, jotka yrittävät tätä kunnianhimoista tehtävää. Minkään kirjan ennustukset eivät ole erityisen rohkaisevia.

Lue koko artikkeli

Vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä on historiassa verrattu eläimiin sekä käyttäytymiseltään että moraaliselta asemaltaan. Nyky-Suomessa kyllä uskotaan kaikkien ihmisten yhtäläiseen ihmisarvoon ja oikeuteen hyvään elämään. Vaikeasti vammaisten kohdalla hyvän elämän edellytykset eivät kuitenkaan usein täyty. Lisäksi heidän moraalista yhdenvertaisuuttaan muiden ihmisten kanssa ei ole helppo filosofisesti puolustaa. Nämä seikat selviävät teoksesta Vaikeasti kehitysvammaisten arki ja ihmisyys (2022).

Lue koko artikkeli

Ihmisellä on luontainen taipumus lähteä mukaan erilaisiin massaliikkeisiin, väittää Eric Hoffer. Massaliikkeet, jotka voivat olla sekä uskonnollisia että sekulaareja, ovat lopulta ytimeltään samanlaisia, ja niiden jälki voi olla yhtä tuhoisaa. Kuinka siis tunnistaa varhaiset radikalismin oireet? 

Joskus suuri viisaus karttaa hienoja oppiarvoja tai asemaa huippuyliopistoissa. Yhdysvaltalainen Eric Hoffer (1902–1983) oli kouluja käymätön kulkuri, joka teki erilaisia hanttihommia ja vapaa-aikanaan lueskeli historiaa ja filosofiaa. Hoffer nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun presidentti Eisenhower siteerasi eräässä puheessaan hänen ääriliikkeitä käsittelevää tutkielmaansa The True Believer (1951). Hoffer palkittiin 1983 Presidentillisellä Vapauden Mitalilla yhteiskunnallisesti merkittävästä kirjallisesta tuotannostaan ja hän sai myös useita kunniatohtorin arvoja. Lue koko artikkeli

Miltä uskonnon ja tieteen suhde näyttää suomalaisissa yliopistoissa? Kysymystä on tutkittu äskettäin Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa. Tässä Pia Vuolanto avaa hankkeen taustaa ja tuloksia.

Yliopistoko uskonnoista vapaa vyöhyke?

Yliopistot julkisorganisaatioina saatetaan mieltää uskonnosta vapaiksi vyöhykkeiksi, joissa uskonnosta tai maailmankatsomuksellisista asioista tai teemoista ei ole soveliasta tai aiheellista puhua. Uskonnollisuus kuitenkin näkyy yliopistoilla yllättävän paljon, erilaisina tiloina ja ihmisten toimintana. Yliopistoilla on esimerkiksi kappeleita, rukoushuoneita tai hiljaisia huoneita, joissa uskontoa harjoitetaan.Lue koko artikkeli

Pyhän kokeminen on rajanteko – jonkin erottamista muusta. Mihin suomalaiset tänä päivänä tuon rajan piirtävät? Tuore tutkimus osoittaa, että heillä on erinomaisen paljon sanottavaa.

Mitä on pyhä?

Pyhässä ei ole kyse ainoastaan uskonnollisesta vaan ihmismielelle tyypillisestä rajanvedon logiikkaa ilmentävästä kategoriasta. Pyhä on raja, joka erottaa erilleen asiat, joista ei haluta tai koeta voitavan neuvotella.Lue koko artikkeli

Artikkelinsa toisessa osassa Christian Smith kertoo, miksi uskonnollisuus on hänen mukaansa tukahduttamatonta, vaikkei olekaan kaikille ihmisille väistämätöntä.

Miten nämä näkökohdat auttavat vastaamaan kysymykseen, ovatko ihmiset luonnostaan uskonnollisia? Aloitan vastaamisen ilmaisemalla kantani kielteisen puolen: ihmiset eivät ole luonnostaan uskonnollisia, jos käytämme ilmausta ”luonnostaan” sen positivistisessa merkityksessä. Positivistisen merkityksen mukaan luonnollinen uskonnollisuus tarkoittaa sitä, että ihmisellä olisi jokin luonnollinen ja tukahduttamaton tarve, vietti, vaisto tai halu, joka pakottaisi hänet olemaan uskonnollinen. Yksinkertainen havainnointi osoittaa, että jotkut ovat uskonnollisia, jotkut taas eivät. Useimmat ovat tyytyväisiä omaan elämäänsä ja selviävät sen toiminnoista riippumatta siitä, ovatko he uskonnollisia.Lue koko artikkeli

Christian Smith väittää, että olemme luonnostamme uskonnollisia. Uskominen ei silti ole väistämätöntä.

Ovatko ihmiset luonnostaan uskonnollisia? Onko ihmisillä synnynnäinen, vaistonvarainen tai muuten väistämätön taipumus omaksua jokin uskonto? Vai ovatko uskonnot syntyneet inhimillisessä historiassa satunnaisesti, ilman olennaista liittymistä ihmisluontoon?Lue koko artikkeli