Pidättelikö kristinusko tosiaan tieteen kehitystä? Miten esimerkiksi reformaatio vaikutti tieteen kehitykseen ja sen nykyiseen asemaan kulttuurissa? Vieraskynässä professori Peter Harrison.

On olemassa jääräpäisen sinnikäs versio tieteenhistoriasta, jota moni suosittu kirjailija rakastaa. Siinä tiede syntyy muinaiskreikassa, liukuu kuolevaan taantumaan kristillisellä keskiajalla ja herää jälleen 1600-luvulla tieteellisten sankareiden, kuten Galileo Galilein ja Isaac Newtonin ilmestyessä.

Lue koko artikkeli

”Luther oli kaikkien aikojen merkittävin suomalainen”, otsikoi Frankfurter Allgemeine Zeitung lokakuussa. Mikä sai saksalaislehden sanomaan näin? Jari Jolkkosen mukaan yksi syistä on peruskoulun kehitys, jota hän käsittelee vieraskynässään.

Koulutuksen arvostus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki. Suomi on jo kauan kärkkynyt oppilaiden osaamista kansainvälisesti vertailevan Pisa-tutkimuksen kärjessä. Suomalaisen koulun menestystarina on kiistaton, mutta se ei ole syntynyt itsestään eikä tyhjiössä. Lue koko artikkeli

Reformaatio eli uskonpuhdistus vaikutti 1500-luvulta lähtien syvällisesti eurooppalaiseen hengenelämään. Suomessa on totuttu arvostamaan luterilaisuuden myönteistä merkitystä kansansivistykselle ja opinkäynnille. Kansainvälisessä vertailussa reformaation sivistyksellinen merkitys on kuitenkin mutkikas, kirjoittaa vieraskynässä professori Risto Saarinen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen yliopistoja tieteen identiteetin muodostajina. Reformaation juhlavuoden 2017 merkeissä liitän tarkasteluni eurooppalaisiin uskonreformeihin. Pääpainoni on silti niin kutsutun sivistysyliopiston esittelyssä.Lue koko artikkeli

Luterilainen uskonpuhdistus vaikutti monella tapaa koulutuksen ja kansansivistyksen kehittymiseen Euroopassa ja Pohjoismaissa. Mutta kuinka uskonpuhdistajat suhtautuivat oman aikansa suurimpaan tieteelliseen murrokseen eli kopernikaaniseen käänteeseen?

Nikolaus Kopernikus (1473–1543) esitti teoksessaan De revolutionibus de orbium coelesticum (1543), että Maa kiertää Aurinkoa. Saman teesin hän oli esittänyt jo aikaisemmassa lyhyemmässä teoksessaan Commentariolus sekä kirjeenvaihdossaan kollegoidensa ja oppilaidensa kesken. Lue koko artikkeli

Populaarikulttuurissa yhä suositun sotamyytin mukaan tiede ja uskonto ovat olleet konfliktissa aina ja tulevat aina olemaan. Tieteenhistorioitsija Peter Harrisonin mukaan tämä on sekä väärä että mahdoton ajatus. Hänen mukaansa “uskonto” nykyisenä käsitteenä alkoi syntyä vasta 1600-luvulla. “Luonnontiede” puolestaan on peruja vasta 1800-luvun lopulta.

Kirjassaan The Territories of Science and Religion (The University of Chicago Press, 2015) Peter Harrison (s. 1955) asettuu osaksi sitä ammattihistorioitsijoiden joukkoa, joka on jo vuosikymmeniä tiennyt, että tieteen ja uskonnon historiallisia suhteita kuvaava sotamyytti on myytti juuri sanan pejoratiivisessa, keksittyyn epätotuuteen viittaavassa mielessä: kyseinen käsitys on syntynyt 1800-luvun lopun akateemisen ja yhteiskunnallisen murroskauden yhteydessä erityisesti englanninkielisen maailman tiedepoliittisten kahnausten tuloksena.Lue koko artikkeli

”Martti Luther tiesi tarkkaan, että järki on uskonnon arkkivihollinen ja hän varoitti usein sen vaaroista.” Näin kirjoittaa Richard Dawkins kirjassaan Jumalharha (s. 202). Dawkinsin mukaan Luther vaati, että ”järki tulee tuhota kaikista kristityistä”. Näinkö todella on? Eikö luterilaisuudessa ole sijaan ihmisen luonnolliselle järjelle?

Luonnollinen teologia on teologiaa, jossa luontoa havainnoimalla ja järkeä käyttämällä pyritään löytämään Jumala-uskoa tukevaa todistusaineistoa. Luonnollinen teologia ei siis nojaa Jumalan erityiseen ilmoitukseen (Jumalan inspiroimiksi käsitettyihin kirjoituksiin tai historiassa tapahtuneisiin tapahtumiin, joiden oletetaan ilmaisevan Jumalan tahtoa) vaan pelkästään inhimilliseen järkeen ja havaintoihin.Lue koko artikkeli

Tieteelliseksi vallankumoukseksi kutsuttu ilmiö ajoitetaan 1500-1700-luvun varhaismoderniin Eurooppaan. Populaarit käsitykset saattavat antaa ymmärtää, että vallankumouksen lähtölaukaus oli renessanssiaikana alkanut vapautuminen uskonnon kahleista. Läpimurron viimeisteli valistuksen järjen voittokulku, jolloin sivistynyt maailma puhkesi kukkaansa. Oliko todella näin?

Viime vuosikymmeninä on tutkittu paljon tieteellisen vallankumouksen filosofisia edellytyksiä ja luonnontieteiden pioneerien omia näkemyksiä aiheesta. Tulokset ovat yllättäviä.Lue koko artikkeli