Jumalan kätkeytyneisyydestä johtuva epäusko on nostettu jopa pahan ongelmaan verrattavaksi haasteeksi Jumalan olemassaololle. Lari Launonen avaa uskonnonfilosofi J.L. Schellenbergin argumenttia, jonka ydinväitteenä on, että vilpitön epäusko on ristiriidassa Jumalan olemassaolon kanssa.

Lue koko artikkeli

Debunkkausargumenttiin vetoavien uskontokriitikkojen mukaan uskonnolliset uskomukset voidaan selittää pois vetoamalla ihmisen yliherkkyyteen laittaa tapahtumia tietoisten toimijoiden syyksi. Miten argumenttiin voidaan vastata?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat debunkkausargumentista, jolla uskonnollisia uskomuksia voidaan yrittää selittää pois. Debunkkausargumentti perustuu väitteeseen, että ihmisillä on hyperaktiivinen agentintunnistusjärjestelmä, joka tunnistaa toimijoita usein väärin perustein. Voivatko uskonnolliset uskomukset olla seurausta yliluonnollisten agenttien virheellisestä tunnistamisesta?

Lue koko artikkeli

Kuopion hiippakunnan piispa, dosentti Jari Jolkkonen, on julkaissut monipuolisen kokoelman tekstejään viime vuosilta. Ikävä vanhoja ateisteja on todella lukemisen arvoinen taskuteos.

Jolkkosen kirjoitukset ottavat kantaa moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Hän tarjoaa katsauksen ateismiin ja tieteen historiaan, pohtii monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä valaisee luterilaisuuden historiaa ja luonnetta. Piispa puolustaa lepoa, yhteiskunnan huono-osaisia ja kirkon edustamaa klassista avioliittokäsitystä. Esineellistävää seksuaalisuutta, eutanasiaa ja vastuutonta puhetta hän vastustaa hyvin perustein.

Lue koko artikkeli

Missä määrin tiede johtaa ateismiin? Maailmankatsomuksen vaikutusta tieteen tulosten tulkintaan tarkastelee vieraskynässä dosentti Timo Pokki.

Tunnettu keskustelija ja etevä tieteen popularisoija, kosmologian professori Kari Enqvist, on kertonut, miten häntä pyydettiin puhumaan aiheesta ”Johtaako tiede ateismiin?” Enqvistin mielestä tällainen kysymys paljastaa, ettei kysyjä kunnolla ymmärrä, mitä tiede on, sillä tiede ei ”ole ateistista, kristillistä tai buddhalaista sen enempää kuin Fiskarsin lapio” (Enqvist 2012, 36). (Edellisellä sivulla Enqvist tosin toteaa, että tiede on uskonnotonta, koska se ei piittaa Jumalan olemassaolosta.) Tämän artikkelin otsikko on siis hieman uskaliaasti muotoiltu.Lue koko artikkeli

Kuulin tätä tekstiä kirjoittaessani Belgiassa tapahtuneista terrori-iskuista. Pariisin iskujen viikolla pidin yliopistolla seminaaria kognitiivisista ja evolutiivisista näkökulmista uskonnolliseen väkivaltaan. Eräs tuttavani toimii diplomaattina Turkissa, Ankarassa. Kuluneen vuoden aikana hänen on pitänyt useita kertoja vakuutella ystävilleen sosiaalisen median välityksellä olevansa aivan kunnossa.

Pariisin, Ankaran ja Belgian terrori-iskuja seuratessani olen huomannut, kuinka omat tutkimusaiheeni voisivat auttaa ymmärtämään viimeaikaista terrorismia ja väkivaltaa. Olen tutkinut kognitiivista uskontotiedettä, käsityksiä ihmisluonnosta ja hyväksyvän tunnustamisen teorioita. Näistä ei olekaan niin pitkä matka käytännön elämään, kuin olin aiemmin kuvitellut.Lue koko artikkeli

Käsitys uskonnon ja tieteen välisestä konfliktista putkahtaa esille yllättävän usein yleisönosaston kirjoituksissa ja junan ravintolavaunujen keskusteluissa. Sodankäyntiteesin mukaan tiede ja uskonto ovat vastakkaisia tapoja jäsentää maailmankuvaa ja maailmankatsomusta.

Naturalistisen käsityksen mukaan ”uskonto” perustuu jumalallisille ilmestyksille  ja epävarmoille uskomuksille, kun taas ”tiede” perustuu empiirisille havainnoille ja varmoille faktoille. Näin viritettyjen alkuehtojen jälkeen päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan tiede tulee vääjäämättä voittamaan tämän kilpailun ja ajamaan uskonnon romukoppaan. Viimeksi tällaista näkemystä puolustettiin tiukasti esimerkiksi kuopiolaisen ilmaisjakeluna ilmestyvän Kaupunkilehden yleisönosastossa. Kirjoituksista ei käynyt ilmi, että kirjoittajilla olisi itsellään tieteellistä koulutusta.Lue koko artikkeli

Tämä artikkeli on toinen osa kirjoituksesta, joka koskee nykyisen ateistisen uskontokritiikin lajeja. Ensimmäisen osan voit lukea täällä.

Traaginen ateismi

Traaginen ateismi asettuu kaikkia muita ateismin lajeja vastaan väittäessään, että perinteinen käsitys moraalista on mahdotonta sen jälkeen, kun teismi ja metafysiikka on hylätty. Tunnetuin traagisen ateismin edustaja on Friedrich Nietzsche ja moderneista filosofeista John Gray.

Traagisen ateismin selkein ero kaikkiin muihin on, että heidän mielestään nämä eivät ymmärrä täysin ateisminsa radikaaleja seurauksia. Juuri tähän on kiinnittänyt huomionsa  London School of Economicsin aatehistorian professori John Gray.

Lue koko artikkeli

Monet ajattelevat, että länsimaisissa yhteiskunnissa eletään juuri nyt jonkinlaista ateismin kultakautta tai uutta nousua. Joka toinen viikko ilmestyy uusi kirja tai kolumni, jossa syytetään kristinuskoa tieteenvastaisuudesta tai moraalittomuudesta. Voi helposti syntyä kuva, että tämä olisi jotakin uutta.

Näin ei kuitenkaan ole. Uskontokritiikkiä on ollut niin kauan kuin on ollut uskontoakin. Niin Zeuksella kuin Jahvellakin on ollut omat kriitikkonsa. Kristityt teologit ja filosofit ovat kautta historian joutuneet etsimään vastauksia omien aikojensa haasteisiin. Tässä mielessä meidän aikamme ei ole poikkeus.

Tämä kirjoitus esittelee hyvin lyhyesti erilaisia nykyisen uskontokritiikin muotoja tarjoamatta niihin sen enempää vastauksia. Tärkein väitteeni on, ettei ole olemassa vain yhtä ateismia tai uskontokritiikkiä. Sen sijaan uskontokritiikkiä esitetään hyvin erilaisista lähtökohdista.Lue koko artikkeli

ISIS-järjestön toiminta Lähi-idässä on nostanut jälleen esille kysymyksen uskonnon ja sodan suhteista. Lisääkö uskonnollisuus ihmisen väkivaltaisuutta? Vai vähentääkö se kenties sitä? Ja miten tällaisia asioita voidaan ylipäätään mitata?

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut laittoivat alulle uskontoa ja väkivaltaa koskevan keskustelun, joka oli jo hiljalleen laantumassa, kun Irakista alkoi kuulua kummia. Islaminuskoiset jihadistit hyödynsivät sosiaalista mediaa ja levittivät ilosanomaa islaminuskoisen valtion perustamisesta höystettynä kuvilla verisistä teloituksista ja muista hirmuteoista.Lue koko artikkeli

Pappi mustassa kaavussa, huutaa ahdistuneena mustanpuhuvia kuvia täyttävissä videoissaan – veri vuotaa kun luoti uppoaa oman käden kautta kalloon, lapsen poskella valuu kyynel, sydämet vuotavat kuiviin.

Viime vuoden aikana Pappi-artisti saapui sosiaalisen median ihmeteltäväksi. Mistä motiiveista käsin tämä Pappi-hahmo ponnistaa? Minkälaista ajattelua hän pyrkii herättelemään? Syvemmän tarkastelun jälkeen Papin missio tuntuu kuitenkin olevan selkeä – Hän pyrkii haastamaan jälkimodernin ihmisen todellisuuskäsityksen radikaalilla tavalla.

Pappi avasi viime keväänä keskustelun tällä lyhyellä trailerillaan.

Lue koko artikkeli

Kosmologian professori Kari Enqvist tarjoaa ajatuksensa uskonnosta otettavaksi tai jätettäväksi kuin metsästä löytyneen ”eriskummallisen kukkasen”.

Teos ei ole uskonnontutkimus vaan matkakertomus, jossa Enqvist pohtii omaa uskonnottomuuttaan suhteessa uskontoihin. Kirjaan mahtuu monenlaista aineistoa kaunokirjallisuutta lähentyvistä kuvailuista uskontokriittiseen argumentaatioon. Enqvistillä on selviä kirjailijan lahjoja ja monet kuvauksista ovat mieleenpainuvia, mutta millaisia kirjan argumentit ovat?Lue koko artikkeli

Muutamat paljon julkisuutta saaneet ateistit ovat viitanneet ahkerasti kognitiivisiin ja biologisiin teorioihin uskonnon synnystä. Esimerkiksi Richard Dawkins ja Daniel Dennett näyttävät ajattelevan, että viimeaikaiset biologiasta ja kognitiotieteistä vaikutteita saaneet teoriat uskonnosta osoittavat, että uskonto on vain ja ainoastaan luonnonilmiö, ihmismielen evoluution ja kulttuurin sivutuote.

Kutsun jatkossa tällaisia teorioita bio-psykologisiksi uskontoteorioiksi. Millaisia väitteitä uskonnosta tällaiset tutkimussuunnat ovat sitten esittäneet? Onko niistä todella ainoastaan lyhyt hyppäys ateismiin?Lue koko artikkeli