Avainsana: pahan ongelma

11.4.2017 Vieraskynä,

Pahan ongelma ei ole vain älyllinen ongelma: huomioita pragmatistisesta antiteodikeasta

Miten pragmatismin filosofiassa suhtaudutaan pahan ongelmaan? Entä miten pragmatismissa uskonnolliset uskomukset perustellaan? Näitä kysymyksiä käsittelee vieraskynässään professori Sami Pihlström.

Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla syntynyttä pragmatismia pidetään usein – käytäntöön ja toiminnallisuuteen viittaavan nimensä mukaisesti – filosofisena suuntauksena, joka painottaa kaiken inhimillisen ajattelun välineellisyyttä ja tiedon hyötyarvoja itseisarvoisena nähdyn totuuden tavoittelun kustannuksella. Tällaisen käsityksen mukaan esimerkiksi uskonnonfilosofialta voidaan odottaa sovellettavuutta ihmiselämän suuriin ongelmiin, kuten kärsimyksen ja pahuuden kohtaamiseen, tässä artikkelissa tuonnempana lähemmin tarkasteltavaan teemaan.Lue koko artikkeli

24.5.2016 Kirja-arvio,

Ihmisyyden paradoksi: miksi ihminen ryhtyy vihaamaan naapureitaan, joiden kanssa eli aiemmin sulassa sovussa?

Miten ihmisistä päädytään puhumaan metsästettävinä kalkkunoina? Mikä selittää vihan syttymisen entisiä naapureita kohtaan, joiden kanssa oli tapana elää kaikessa rauhassa? Jonathan Gloverin mukaan ainut moraalisesti vakavasti otettava reaktio 1900-luvun julmuuksiin on huudahdus ”Ei koskaan enää”. Mutta millä perusteella voidaan uskoa moraalilain olemassaoloon saati moraalin voittoon, jos usko Jumalaan moraalin perustana on laajasti hylätty?

Brittiläinen filosofi ja eetikko Jonathan Glover pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen teoksessaan Humanity – A Moral History of the Twentieth Century (suomennettu nimellä Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria). Glover selvittää ihmisyyden luonnetta analysoimalla 1900-luvun historiaa yhtäältä ihmisten tekemien julmuuksien ja toisaalta moraalin pilkahtelevuuden avulla. Näin Glover pyrkii selvittämään, millä perusteella voi uskoa sekä moraalilain olemassaoloon että sen noudattamisen tärkeyteen maailmassa, jossa ei ole mielekästä vedota Jumalaan moraalilain perustana. Lue koko artikkeli

3.9.2015 Vieraskynä,

Sielun muokkausta ja luonnonlakeja: pahan ongelma tänään

2000 vuotta pyrkimyksiä löytää Jumalalle pätevä syy sallia maailman pahuus eivät olet tähän päivään mennessä tuottaneet ainuttakaan ongelmatonta tai edes yleisesti hyväksyttyä teodikeaa. Augustinuksen vapaan tahdon teodikealla on modernit kannattajansa, mutta tästä huolimatta se on vähitellen joutunut antamaan tilaa myös uusille ajatuksille.

Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin sitä, miten pahan ongelmaan liittyvät kysymyksenasettelut ovat vuosisatojen saatossa kehittyneet pahan alkuperään liittyvistä pohdinnoista kohti Jumalan olemassaolon kyseenalaistavia muotoiluja.

1900-luvun kuluessa keskustelu pahan ongelmasta on vähitellen siirtynyt loogisen pahaa koskevan argumentin ympäriltä evidentiaalisen argumentin pariin. Samalla modernin uskonnonfilosofian keskeisimmiksi teodikealinjoiksi ovat muodostuneet niin sanotut luonnonlakiteodikeat ja sielunmuokkausteodikeat.Lue koko artikkeli

1.9.2015 Vieraskynä,

Pahan ongelman lyhyt historia

Vanhan testamentin kertomus Jobista on klassinen kuvaus sellaisesta käsittämättömästä kärsimyksestä, joka herättää kysymyksiä maailmassa vallitsevan pahuuden tarkoituksesta ja oikeutuksesta. Menetettyään omaisuutensa, perheensä ja terveytensä jopa uskossaan järkkymätön Job kiroaa Jumalan ja kysyy: millä oikeudella hyvä Jumala sallii pahan ja kärsimyksen maailmassa?

Jobin kohtaloon liittyvä eksistentiaalinen kysymys on vuosisatojen saatossa muodostanut perustavanlaatuisen uhan kristilliselle jumalakäsitykselle. Kärsimyksen todellisuutta voidaan hyödyntää argumenttina Jumalan olemassaoloa vastaan kysymällä, miksi maailmassa on pahaa, jos Jumala kerran on täydellisen hyvä, kaikkivaltias ja kaiken tietävä. Maailmassa vallitseva pahuus ja kärsimys asettavat siis kyseenalaiseksi sellaisen Jumalan olemassaolon, joka perinteisessä kristillisessä teismissä tunnustetaan.Lue koko artikkeli

Ylös