Avainsana: keskiaika

10.1.2017 Artikkeli,

Kardinaali Cusanuksen kumma kosmos

Nikolaus Cusanus (1401–1464) oli korkea-arvoinen katolisen kirkon teologi, joka muotoili huikeasti omaa aikaansa edellä olevaa kosmologista mallia. Teologis-filosofisten periaatteiden pohjalta hän ennusti oikein muun muassa Maan ja planeettojen ratojen muodon sekä monia muita nykytieteen omaksumia käsityksiä kosmoksesta.

Ptolemaioksen ja Aristoteleen ajattelun pohjalta syntynyt maakeskinen kosmologia piti pintansa aina myöhäiskeskiajalle asti. Kirkossa tämä malli oli hyväksytty hyvänä tieteellisenä selityksenä, joka näytti myös sopivan yhteen joidenkin raamatunkohtien kanssa. Malli joutui haastetuksi vasta Kopernikuksen ja Galileon myötä 1500-luvun loppupuoliskolla. Lue koko artikkeli

15.11.2016 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Moderni mekaniikka – keskiajan jälkeläinen?

Se, että keskiaika ei ollut vain kurjaa takaisinpaluuta sivistymättömään, raakalaismaiseen heimoyhteiskuntaan antiikin sivistyksellisen ja humaanin heräämisen jälkeen, lienee ollut jo pidempään selvää useimmille historian harrastajille. Silti kukaan ei voi kieltää keskiajan levottomuutta ja tiedon puutetta antiikin keksinnöistä, joten myöskin ylioptimististen kantojen vaarat täytyy huomioida.

En itse ole keskiajan asiantuntija, vaan itse asiassa kansainvaellusten ja 1500-luvun välinen aikakausi on jäänyt minulle suhteellisen tuntemattomaksi. Ehkä juuri tästä syystä otan asiakseni arvioida kirjan, joka otsikosta päätellen yrittää puhua keskiajan edistyksellisyyden puolesta. Vaikka kysymyksessä on kirja-arvio, keskityn kriittisesti sen tarjoamaan näkökulmaan nimenomaan kappaleiden liikkeen tutkimuksen kehyksessä. Sanomatta on selvää, että kirja sisältää paljon muutakin, jota tähän arvioon en pysty sisällyttämään. Lue koko artikkeli

19.1.2016 Artikkeli,

Ihminen, taivas ja tähdet

Mikä on ihmisen paikka kosmoksessa? Onko tieteen kehitys riistänyt ihmiseltä luomakunnan kuninkuuden? Moderneja ja antiikin kosmologioita vertailee dosentti Olli-Pekka Vainio.

Joskus ihmiset uskoivat, että asustamme litteän kiekon päällä, jonka reunalta voi pudota alas. Tämä kiekko oli maailmankaikkeuden keskus ja sen kuninkaana toimi ihminen, olennoista korkein, itse luomakunnan kruunu. Näin tosiasiassa ihminen itse oli luomakunnan keskuksessa, ja häntä tarkkaili pilvien päällä asuva jumalhahmo. Moderni tiede kuitenkin muutti kaiken. Nyt mitätön ihminen elää valtaisan tyhjyyden keskellä ja hänen kruununsa on riistetty. Jumalaakaan pilvistä ei ole löytynyt.

Yllä kuvattu tarina on kaikilta osin virheellinen.Lue koko artikkeli

16.6.2015 Artikkeli,

Kuinka yliluonnollisuus keksittiin

Mistä alkaen ja miksi joitakin asioita on kutsuttu yliluonnollisiksi ja joitakin toisia luonnollisiksi?

Käsite ”luonnollinen” on ollut pitkään käytössä ainakin niin sanotussa läntisessä ajattelussa. Luonnollisuuteen liittyviä kysymyksiä on pohdittu paljon jo antiikissa, ja aihepiiriä voidaan sanoa käsitellyn melkeinpä läpi historian (ks. Glacken 1976). Luonnollisuus-terminologiaa on pyritty käyttämään yleensä niin, ettei luonnolliseksi kutsuta kaikkea olevaa, vaan käsitteellä on pyritty rajaamaan jotain sekä luonnollisen sisä- että ulkopuolelle.

Luonnollisuuden rajoja on määritelty uudelleen lukuisia kertoja historian saatossa ja samalla se, mitä ja miten milloinkin on määritelty luonnolliseksi, luonnollisen ulkopuoliseksi tai sellaisen vastaiseksi, on vaihdellut eri aikoina ja eri asiayhteyksissä.Lue koko artikkeli

24.2.2015 Vieraskynä,

Tukahduttiko keskiajan kristillinen kirkko luonnontieteen kehityksen?

”[Varhaisella keskiajalla] kristillinen kirkko väitti kaiken tiedon sisältyvän Raamattuun ja kirkon traditioon…Kirkko otti itselleen tiedon säilyttäjän ja välittäjän aseman ja oli aina valmiina turvautumaan maalliseen vallankäyttöön pakottaakseen kansan kuuliaiseksi päätöksilleen. Näin kirkko valitsi suunnan, joka samalla ratkaisi sen koko tulevan toimenkuvan: kirkosta tuli Euroopan älyllisen kehityksen este yli tuhannen vuoden ajaksi.”

– John William Draper, History of the Conflict between Religion and Science (1874)

Myytti siitä, kuinka keskiajan kirkko vastusti tiedettä, ei todennäköisesti katoa mihinkään – osaksi koska se sopii niin hyvin yhteen muiden suosittujen keskiaikaa koskevien myyttien kanssa ja osaksi koska se on niin helppo panna kokoon.Lue koko artikkeli

2.9.2014 Artikkeli,

Järkyttävä totuus inkvisitiosta

Monty Pythonin kuuluisassa Nobody expects the Spanish Inquisition-sketsissä hirmuiset inkvisiittorit kiduttavat herttaista mummelia tarjoamalla hänelle kahvia ja istuttamalla hänet lepotuoliin. Vitsi on meistä hauska, koska mehän tiedämme että inkvisiittorit olivat oikeasti verenhimoisia sadisteja, jotka olivat vastuussa satojen tuhansien ihmisten kiduttamisesta ja teloittamisesta. Todellisuus on kuitenkin yllättäen lähempänä Monty Pythonin tarjoamaa kuin kansanomaista kuvaa.

Inkvisitio kuuluu yhdessä ristiretkien kanssa kristinuskon tarinan synkkiin lukuihin, jotka nostetaan esiin aina, kun halutaan muistuttaa uskonnollisen fanatismin epähumaaneista seurauksista. Julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovatkin erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa.Lue koko artikkeli

18.2.2014 Artikkeli,

Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta

Yleisen käsityksen mukaan keskiajan Eurooppa uskoi Maan olevan muodoltaan litteä. Harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Niinpä Kolumbuksen miehistökin oli nousta kapinaan, kun viikot Atlantilla kuluivat, eikä maata näkynyt. Kohtahan alukset syöksyisivät alas maailman reunalta!

Nämä tarinat tuntee meistä jokainen. Jotkut ovat saattaneet lukea ne totena jopa koulukirjoistaan.

Vastoin monien luuloa kertomukset keskiajan litteästä Maasta ovat puhtaita myyttejä: väärinkäsityksiä ja fantasiaa. Todellisuudessa eurooppalaiset oppineet eivät kadottaneet eivätkä sensuroineet antiikin filosofien tietoa Maan pallomaisesta muodosta.Lue koko artikkeli

Ylös