Myöhäisantiikin kristityille oppi luomisesta oli yhdistelmä Raamatun tekstien tulkintaa ja (enimmäkseen) uusplatonistista maailmankuvaa.

Aiemmin Areiopagilla varhaisen kirkon luomiskäsityksestä ja sen eri teemoista on kirjoittanut Jussi Junni. Tässä esseessä tarkastellaan lähemmin kahden kristityn kirjoittajan, Basileios Suuren (329/330-379) ja Augustinuksen (354-430) käsitystä luomisuskon perusaksioomista ja luomiskertomusten hermeneutiikasta: mitkä uskomukset universumin synnystä ovat keskeisiä? Miten Genesiksen luomispäivien kertomusta on luettava? Entä mitä Basileios sanoo biodiversiteetistä ja miten Augustinus suhtautuu luonnonilmiöiden ja luonnonlakien tutkimukseen?Lue koko artikkeli

Mistä alkaen ja miksi joitakin asioita on kutsuttu yliluonnollisiksi ja joitakin toisia luonnollisiksi?

Käsite ”luonnollinen” on ollut pitkään käytössä ainakin niin sanotussa läntisessä ajattelussa. Luonnollisuuteen liittyviä kysymyksiä on pohdittu paljon jo antiikissa, ja aihepiiriä voidaan sanoa käsitellyn melkeinpä läpi historian (ks. Glacken 1976). Luonnollisuus-terminologiaa on pyritty käyttämään yleensä niin, ettei luonnolliseksi kutsuta kaikkea olevaa, vaan käsitteellä on pyritty rajaamaan jotain sekä luonnollisen sisä- että ulkopuolelle.

Luonnollisuuden rajoja on määritelty uudelleen lukuisia kertoja historian saatossa ja samalla se, mitä ja miten milloinkin on määritelty luonnolliseksi, luonnollisen ulkopuoliseksi tai sellaisen vastaiseksi, on vaihdellut eri aikoina ja eri asiayhteyksissä.Lue koko artikkeli

Näemme luonnonjärjestyksen epäselvästi käsitetyt salaisuudet Jumalan, kaikkivaltiaan rakentajan, tekeminä. Meidän tulee esittää kysymyksiä pikemmin kuin väitteitä keskustellessamme niistä.

-Augustinus: De Genesi ad litteram, kirja 1.1

Tämä blogikirjoitus tarjoaa alustavan katsauksen työhöni, jossa tarkastelen uskonnon ja tieteen suhteista koskevaa nykykeskustelua augustinolaisten periaatteiden näkökulmasta. Käsittelen postauksessani useita Colossian Forumin Beyond Galileo-to Chalcedon: Re-imagining the Intersection of Evolution and the Fall-projektissa tutkimiani aiheita.Lue koko artikkeli

“Jumala loi maailman kuudessa päivässä tyhjästä. Seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Kaksi ensimmäistä ihmistä eli paratiisissa, mutta heidät karkotettiin sieltä, kun he söivät hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. Sen jälkeen maailma on ollut sellainen kuin nytkin.”

Vastaako yllä oleva kuvaus mielikuvaasi kristillisestä luomisopista? Tällainen kertomus on mahdollista nähdä Raamatun ensimmäisen kirjan, Genesiksen eli 1. Mooseksen kirjan 1.–3. luvuissa.

Yleisyydestään huolimatta se ei kuitenkaan ole läheskään ainoa tulkinta, vaan kristinuskon 2000-vuotinen historia on luomiskertomuksen tulkintojen suhteen hyvin moninainen.Lue koko artikkeli

Uskonnollisen uskon rationaalisuuteen suhtaudutaan monella tavalla, ja teismin sisälläkin on asiasta ristiriitaisia näkemyksiä. Mitä uskon järjellisyydestä olisi perusteltua ajatella?Lue koko artikkeli