Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisista menestysteoksistaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus. Suomessa Hararin kertomusta ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta on toistettu jopa Kansallisteatterin Sapiens-näytelmässä. Sammeli Juntunen löytää kuitenkin uutuuskirjassaan Hararin ajattelusta ansioiden lisäksi myös vakavia puutteita ja jopa sisäisiä ristiriitoja.

Lue koko artikkeli

Esi-isämme muokkasivat ympäristöään nopeammin kuin heidän mielensä kehittyi vastaamaan uuden ympäristön haasteisiin. Tästä seurasi epätasapaino psykologisen luontomme ja ekologisen lokeromme välillä. Niinkuin kehomme ei ole sopeutunut pikaruokaan, ei mielemmekään ole sopeutunut moderneihin sosiaalisen median kaltaisiin ympäristöihin. Siksi moni ihminen kokee kukoistavan ihmisluonnon kaukaisena ajatuksena. Tuo kuilu valitettavasti kasvaa edelleen ja koitamme pysyä kyydissä kivikautisilla aivoillamme. Onko jotain vielä tehtävissä? Mistä koostuu kukoistava ihmisluonto?

Lue koko artikkeli

Kognitiivinen uskontotiede (cognitive science of religion) selittää uskonnon yleismaailmallisia peruspiirteitä ihmismielen syvärakenteiden ja niiden evoluution avulla. Tässä tekstissä luodaan valikoiva katsaus tieteenalan erityispiirteisiin, tutkimuksen perusoletuksiin, metodeihin ja lähivuosien teoreettisiin muutoksiin. Esimerkiksi siinä missä jumalauskoa on alunperin pidetty kognitiivisten mekanismien evolutiivisena sivutuotteena, viime vuosina Big Gods -kulttuurievoluutioteoria on korostanut myös sosiaalisen oppimisen ja yhteisöjen roolia jumalauskon leviämisessä.

Minulla on suojelusenkeli nimeltään Elieser. Näin ainakin kerran alakouluikäisenä ajattelin. Eräänä iltana Vanhaa testamenttia lukiessani törmäsin Elieser-nimeen (”Jumala on apuni”). Nimi oli minusta niin hieno, että halusin keksiä sille käyttökohteen. Sehän voisi olla vaikka suojelusenkelini nimi! Samalla hetkellä kun aloin ajatella, että minulla voisi olla suojelusenkeli, uskoin myös sellaisen läsnäoloon huoneessani.Lue koko artikkeli

Julkisessa keskustelussa väitellään usein siitä, ovatko jotkut käyttäytymismuodot luonnollisia. Jotkut psykologit ja biologit korostavat mielellään jonkinlaisen kulttuurista riippumattoman ihmisluonnon olemassaoloa. Toiset taas ankarasti kieltävät koko ihmisluonnon idean.

Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin saattanut nämä kysymykset uuteen valoon. Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat Areiopagin podcastin kuudennessa jaksossa ihmisluonnon käsitteestä ja sen poikkitieteellisestä tutkimuksesta. Inspiraation lähteenä toimii Visalan ja Agustín Fuentesin kirja Conversations on Human Nature (Routledge, 2016). Lue aiheesta myös Visalan kirjoitus Onko ihmisluontoa olemassa?Lue koko artikkeli

“Etiikka … on geenien synnyttämä illuusio, jonka tarkoitus on saada meidät tekemään niiden kanssa yhteistyötä”. Onko todella näin? Väitettä kritisoi Kirjapajan julkaiseman uuden kirjan otteessa professori Mikael Stenmark.

Pohdimme nyt toista seikkaa, jonka biologit ajattelevat ihmisen käyttäytymiseen sovelletusta luonnontieteestä seuraavan: seuraako evoluutioteorian omaksumisesta väistämättä se, että objektiivinen moraali on illuusio? Rusen ja Wilsonin mukaan “evolutiivinen selitys tekee objektiivisen moraalin tarpeettomaksi” (Ruse ja Wilson 1986: 187).Lue koko artikkeli

Synnynnäisyyden käsite, dawkinslainen geeninäkökulma ja nature/nurture -erottelu ovat vanhentuneita tapoja tarkastella ihmisluontoa, väitetään Aku Visalan ja Agustín Fuentesin kirjassa Conversations on Human Nature.

”Rasismi on opittua, ei luonnollista.” ”Nyt se on tieteellisesti todistettu: ihmiset syntyvät homoiksi.”

Facebook tulvii meemejä ja uutisia, jotka tekevät karkean yksinkertaistavia väitteitä siitä, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat.

Mutkia vedetään suoriksi myös populaareissa tiedejulkaisuissa. Geneetikko Dean Hamer julkaisi vuonna 2004 kirjan The God Gene (Jumalageeni). Nimi oli sen verran vetävä, että Time-lehti nosti sen kanteensa. ”Pakottaako DNA meidät etsimään korkeampaa voimaa?” kannessa kysyttiin.Lue koko artikkeli

Onko olemassa ihmisluontoa ja jos on, niin millainen se on? Kuluneen 2500 vuoden aikana on tuskin ollut sellaista filosofia, joka ei olisi ottanut kantaa tähän kysymykseen. Viimeisen 150 vuoden aikana ihmisluonnosta on tullut myös luonnontieteellinen kysymys.Lue koko artikkeli