Kun Aku Visala kirjoitti keväällä tutkijan masennuksesta, hän ei arvannut, että siitä tulisi yksi suosituimpia juttuja sivustolla. Podcastin uusimmassa jaksossa Visala ja Lari Launonen keskustelevat siitä, miten masennus voi syntyä yliopistossa.

Näköalattomuus, uranäyn epävarmuus ja korostuneen kilpailullinen työympäristö. Siinä joitakin tekijöitä, joista tutkijan masennus ammentaa. Mutta mitä asialle voisi tehdä? Kuuntele Areiopagin podcastin uusin jakso alta.Lue koko artikkeli

Kolmasosa jatko-opiskelijoista kärsii vaikean tai keskivaikean masennuksen oireista. Niistä kärsii myös Areiopagin vakiokirjoittaja, dosentti Aku Visala. Tutkijan työympäristö ei hänen mukaansa helpota tilannetta. Lue tästä hänen avoin kirjeensä nuorelle tutkijalle.

Ei ole salaisuus, että älyllinen elämä vaatii veronsa mielenterveydeltä. Kaikkeen tutkimukseen kuuluu yksinäisyys ja tutkijankammio, jossa tutkija katsoo kasvoista kasvoihin omaa tietämättömyyttään ja kyvyttömyyttään päivästä toiseen. Uutta tietoa ei synny ilman tuskaa: jos tutkimustulokset tiedettäisiin etukäteen, tietämättömyyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä tunnetun ja tuntemattoman rajalla ei tarvittaisi. Ihmiset, jotka eivät ole tätä kokeneet, harvoin ymmärtävät niitä paineita, joita se mieleen kohdistaa.Lue koko artikkeli

Jokaisella ihmisellä on absoluuttinen oikeus ajatuksenvapauteen. Vaikka psykiatristen sairauksien hoidossa käytetyillä psykoosilääkkeillä pyrittäisiin auttamaan potilasta, voi niillä olla myös tuhoisia seurauksia hänen aivotoiminnalleen. Ajatuksenvapauden turvaaminen edellyttää kunnollista lääketutkimusta ja tutkimustulosten soveltamista.

Kun psykiatrit diagnosoivat jollakulla skitsofrenian tai muun psykoottistasoisen mielenterveydenhäiriön, seuraa siitä tarvittaessa pakkohoitoa. Ulkopuoliset katsovat, että ihminen tarvitsee apua ja pyrkivät auttamaan häntä lääkityksellä, joka palauttaa toimintakykyä ja lievittää harhoja. He puuttuvat siis pakkotoimin ihmisen aivotoimintaan. Lue koko artikkeli

Ihmisoikeussopimusten mukaan ihminen saa uskoa sellaisiakin asioita, jotka tietoteoria määrittelee epäoikeutetuiksi uskomuksiksi.

Millaisiin uskomuksiin ihmisellä on oikeus? Millaisista ajatusrakennelmistaan ihminen saa pitää kiinni? Kysymykseen voidaan vastata esimerkiksi tietoteoreettisesta ja juridisesta näkökulmasta. Jokin tietty uskomus voi olla yhtä aikaa epäoikeutettu ja oikeutettu riippuen siitä, mistä näkökulmasta oikeutta ja oikeutusta tarkastellaan.      Lue koko artikkeli

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat periaatteessa rajoittamattoman oikeuden oman pään sisältöön. Tällainen rajoittamaton oikeus on kuitenkin eettisesti kyseenalainen, eikä sitä käytännössä edes ole.

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan jokaisella ihmisellä on absoluuttinen oikeus mielipiteisiinsä ja uskomuksiinsa. Vaikka mielipiteiden ja uskomusten ilmaisemista voidaan rajoittaa toisten ihmisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi, ihmisoikeusteoreetikot ovat kuitenkin määritelleet, että ihmisellä täytyy olla täysin rajoittamaton lupa ajatella hiljaisesti omassa mielessään aivan mitä tahansa.Lue koko artikkeli