Mistä ääriajattelussa eli ekstremismissä on oikein kyse? Dosentti Olli-Pekka Vainio selvittää ääriajattelun ja fanatismin syvintä olemusta. Normaalitilanteessa aniharva haluaa tunnustautua fanaatikoksi. Joskus äärimmäinen toiminta näyttää kuitenkin olevan ei ainoastaan hyväksyttyä, vaan myös moraalisesti velvoitettua. Lue koko artikkeli

Kuulin tätä tekstiä kirjoittaessani Belgiassa tapahtuneista terrori-iskuista. Pariisin iskujen viikolla pidin yliopistolla seminaaria kognitiivisista ja evolutiivisista näkökulmista uskonnolliseen väkivaltaan. Eräs tuttavani toimii diplomaattina Turkissa, Ankarassa. Kuluneen vuoden aikana hänen on pitänyt useita kertoja vakuutella ystävilleen sosiaalisen median välityksellä olevansa aivan kunnossa.

Pariisin, Ankaran ja Belgian terrori-iskuja seuratessani olen huomannut, kuinka omat tutkimusaiheeni voisivat auttaa ymmärtämään viimeaikaista terrorismia ja väkivaltaa. Olen tutkinut kognitiivista uskontotiedettä, käsityksiä ihmisluonnosta ja hyväksyvän tunnustamisen teorioita. Näistä ei olekaan niin pitkä matka käytännön elämään, kuin olin aiemmin kuvitellut.Lue koko artikkeli

ISIS-järjestön toiminta Lähi-idässä on nostanut jälleen esille kysymyksen uskonnon ja sodan suhteista. Lisääkö uskonnollisuus ihmisen väkivaltaisuutta? Vai vähentääkö se kenties sitä? Ja miten tällaisia asioita voidaan ylipäätään mitata?

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut laittoivat alulle uskontoa ja väkivaltaa koskevan keskustelun, joka oli jo hiljalleen laantumassa, kun Irakista alkoi kuulua kummia. Islaminuskoiset jihadistit hyödynsivät sosiaalista mediaa ja levittivät ilosanomaa islaminuskoisen valtion perustamisesta höystettynä kuvilla verisistä teloituksista ja muista hirmuteoista.Lue koko artikkeli