Kopernikaaniseen vallankumoukseen ja tieteen historiaan liittyy vääristäviä tarinoita ja yksinkertaistuksia. Astronomi ja tieteen historioitsija Christopher M. Graney kertoo tähtitieteen synnyn koukeroista ja tieteellisestä prosessista sen varhaisina aikoina, kuten miksi tähtien koko herätti tieteilijöiden keskuudessa niin suurta kiistaa.

Lue koko artikkeli

Vuonna 1614, kun kaukoputki oli uusinta tekniikkaa, nuori saksalainen mies julkaisi kirjan täynnä piirroksia jännittävistä uusista kaukoputkella havaituista ilmiöistä: Jupiteria kiertävistä kuista, Venuksen kuun kaltaisista vaiheista, auringonpilkuista, Kuun epätasaisesta ja kraateroituneesta pinnasta.

Tuo nuori mies oli Johann Georg Locher, ja kirja oli Disquisitiones mathematicae, de controversiis et novitatibus astronomicis. Locher piti Galileita suuressa arvossa, mutta myös haastoi tämän ajatukset – tieteeseen vedoten.Lue koko artikkeli

Onko kosmos niin valtava, ettei se voi olla Jumalan luoma? Podcastin vieras Olli-Pekka Vainio vietti hiljattain vuoden Princetonin yliopistossa NASA:n projektissa pohtien muun muassa tätä kysymystä.

Areiopagin podcastin kymmenennessä jaksossa Lari Launonen isännöi Olli-Pekka Vainiota ja kosmoksen kokoisia kysymyksiä. Vainiolta ilmestyy kesällä myös kosmologiasta ja teologiasta kertova kirja, Cosmology in Theological Perspective (Baker Academic 2018), ja teologiaa ja kosmologiaa käsittelee myös podcastimme jakso.Lue koko artikkeli

Vuosi sitten kiitospäivänä amerikkalainen tähtitieteilijä Howard Smith kirjoitti kiinnostavan mielipidekirjoituksen maailmankaikkeudesta ja ihmisen asemasta siinä Washington Post -lehdessä. Areiopagi julkaisee puheenvuoron nyt suomeksi.

Osaamme olla kiitollisia monista silmiinpistävistä asioista. Mutta tarkastellaan nyt sellaista ilon aihetta, jota ihmiset tuntevat vähemmän, nimittäin lahjaa nykyaikaiselta tähtitieteeltä: sitä, miten näemme itsemme.Lue koko artikkeli

Luterilainen uskonpuhdistus vaikutti monella tapaa koulutuksen ja kansansivistyksen kehittymiseen Euroopassa ja Pohjoismaissa. Mutta kuinka uskonpuhdistajat suhtautuivat oman aikansa suurimpaan tieteelliseen murrokseen eli kopernikaaniseen käänteeseen?

Nikolaus Kopernikus (1473–1543) esitti teoksessaan De revolutionibus de orbium coelesticum (1543), että Maa kiertää Aurinkoa. Saman teesin hän oli esittänyt jo aikaisemmassa lyhyemmässä teoksessaan Commentariolus sekä kirjeenvaihdossaan kollegoidensa ja oppilaidensa kesken. Lue koko artikkeli