Millainen tiedollinen asema auktoriteeteilla on länsimaisen ihmisen ajattelussa? Miten nykyajan luottamuskriisi näyttäytyy sosiaalisen epistemologian näkökulmasta? Skeptisismistä ja episteemisistä auktoriteeteista kertoo Olli-Pekka Vainio.

Lue koko artikkeli

Keskiviikkona 19.1. Areiopagin YouTube-kanavan ja Tiedekulman nettisivujen kautta voi seurata seminaarimme suoria lähetyksiä aamukymmenestä iltaseitsemään. Tässä suorat linkit luentoihin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluun.

Päivän aloittaa klo 10.00 TT Matti Kankaanniemen esitys ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Sitä seuraa dos. Rope Kojosen esitelmä ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää” ja keskustelu, jonka juontaa tohtorikoulutettava Miikka Niiranen.Lue koko artikkeli

Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?

Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.Lue koko artikkeli