Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta
Galileo tyrmässä on Areiopagin ensimmäisenä, keväällä 2015 julkaisema tietokirja. Teos on ”myytinmurtokirja” tieteenhistorian saralta, jossa 25 alan tutkijaa haastavat kukin yhden myytiksi katsomansa käsityksen tieteen ja uskonnon historiasta.
Kirjan on toimittanut Wisconsin-Madisonin yliopiston tieteenhistorian professori Ronald L. Numbers. Siihen on kirjoittanut artikkelin maallistumisesta Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon tutkimuksen emeritusprofessori John Hedley Brooke, joka oli pääpuhuja Areiopagin ensimmäisessä seminaarissa vuonna 2015. Kirjan on kääntänyt Kirsi Nisula.
Suomeksi kirjan on julkaissut Areiopagin kanssa yhteistyössä Kirjapaja. Englanniksi alkuteoksen on julkaissut Harvard University Press vuonna 2010.
Voit lukea tästä lehdessämme ilmestyneen kirjan näytekappaleen ”Tukahduttiko keskiajan kristillinen kirkko luonnontieteen kehityksen?” sekä Kuopion piispa Jari Jolkkosen kirjoituksen teoksesta.
Voit ostaa kirjan esimerkiksi täältä.
Alla eri lehtien arvioijien lausahduksia kirjasta.
”Ytimekkäistä artikkeleista lukija saa erinomaisen yleiskatsauksen aiheisiin.” – Markus Lång, Tieteessä tapahtuu 5/2015
”Teoksessa kuvattavat myytit eivät ole pelkästään vanhoja tai aikansa eläneitä. Samoja näkemyksiä saatetaan kierrättää myös nykyisissä oppikirjoissa ja tuoreessa tieteellisessä tutkimuksessa. Siksi voidaan tämänkaltaisen myytinmurtamisen nähdä tarpeellisena paitsi jokanaiselle ja -miehelle myös tutkijoille itselleen.” – Tiina Mahlamäki, Agricola 20.4.2015
”Kiintoisa aihe, etenkin tällaiselle suhteellisen änkyräiselle ateistille.” – Sammeli Heikkinen, Vihreä Lanka 20.3.2015
”Sen sijaan tiede ja usko eivät ole ristiriidassa keskenään. MOT.” – Timo Junkkaala, Perusta 3/2015
”Galileo tyrmässä-kirjan toivoisi tulevan laajasti luetuksi niissä piireissä, joissa halutaan syystä tai toisesta keinotekoisesti ylläpitää kuilua uskonnollisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan välillä.” – Elina Takala, Sanansaattaja Extra 1/2015
”Teos on suurelle yleisölle suunnattuna harvinaisuus, sillä se ei ole uskovien tiedemiesten apologiaa, vaan kirjoittajien joukossa on niin kristittyjä, ateisteja, agnostikkoja kuin buddhalainen, muslimi ja juutalainenkin.” – Janne Könönen, Sana Plus 8/2015