Seminaari: Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys

Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?

Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.

Silti tiede ja tieteen nimissä esitetyt näkemykset kohtaavat myös epäluuloa. Julkisessa keskustelussa tunnetuimpia esimerkkejä tästä ovat evoluutioteoriaa kyseenalaistava kreationismi sekä rokotteiden terveysvaikutuksia epäilevä rokoteskeptisyys. Tiedeskeptisyys ei rajoitu vain tiettyyn uskontoon, maailmankuvaan tai poliittiseen suuntaukseen, mutta toisaalta sitä voi olla erityisen haastava kohdata kun kyse ei ole vain faktoja koskevasta erimielisyydestä. Tarvitaan tutkimusta ja poikkitieteellistä keskustelua, joka auttaa ymmärtämään tiedeskeptisyyden eri muotoja ja siihen vaikuttavia rationaalisia, psykologisia ja sosiologisia tekijöitä. Tähän tarpeeseen pyrkii osaltaan vastaamaan seminaari ”Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys”.

Areiopagin yhteistyökumppanina tapahtuman järjestämisessä toimii “God and the Book of Nature” -tutkimushanke. Edinburghin yliopiston johtamassa God and the Book of Nature -tutkimushankkeessa on mukana 10 yliopistoa. Helsingin yliopiston päässä hankkeeseen osallistuu Areiopagi.fi-verkkolehden päätoimittaja, dosentti Rope Kojonen teologisesta tiedekunnasta. Projektin on rahoittanut yhdysvaltalainen John Templeton -säätiö.

Seminaari on yksipäiväinen ja tapahtuu keskiviikkona 19.1. 2022. klo 10-19. Johtuen kokoontumisrajoituksista tilaisuuteen ei ole vapaata pääsyä, vaan siihen voi osallistua striimin välityksellä.

Paneelikeskustelua lukuun ottamatta esitelmät striimataan Areiopagin YouTube-kanavalle. Paneelikeskustelu striimataan Tiedekulman nettisivulle

Ohjelma:

10.00 TT Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus

Dos. Rope Kojonen ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää”

11.30 Keskustelu, juonto DI Miikka Niiranen

12 Lounas

13.15 Dos. Pia Vuolanto: ”Lääketiedekriittisyys täydentävissä ja vaihtoehtoisissa hoidoissa”

Dos. Olli-Pekka Vainio: ”Uskomattomista uskomuksista”

Keskustelu, juonto Dos. Aku Visala

15 Tauko

16.00 Prof. Jennifer Lackey: ”Preemption and the Problem of the Predatory Authority”

Kommenttipuheenvuoro: prof. Maria Lasonen-Aarnio

Juonto: Dos. Aku Visala

18.00 Paneelikeskustelu Tiedekulmassa: ”Voiko tiedeskeptisyyttä ymmärtää?” Pia Vuolanto, Maria Lasonen-Aarnio, Olli-Pekka Vainio, Matti Kankaanniemi, Rope Kojonen. Juontaja: Aku Visala

Koronarajoituksista johtuen yleisö joutuu seuraamaan seminaaria etänä.

Seminaarille on luotu on myös oma tapahtumansa Facebookissa. Tämän sivun ja sen kautta voit halutessasi levittää tietoa seminaarista.

Tervetuloa!

Puhujat:

Jennifer Lackey on erikoistunut tutkimuksessaan sosiaaliseen epistemologiaan. Hänen viimeaikainen työnsä keskittyy muun muassa valheellisiin tunnustuksiin, rikosoikeuden järjestelmään, rangaistuksen tiedolliseen asemaan, ryhmien epistemologiaan ja asiantuntijuuteen. Hän on julkaissut muun muassa kirjan Learning from Words: Testimony as a Source of Knowledge (2008, Oxford: Oxford University Press) ja ollut toimittamassa teoksia The Epistemology of Testimony (2006, Oxford University Press) ja The Epistemology of Disagreement (2013, Oxford University Press) sekä toimittanut teokset Academic Freedom (2018, Oxford University Press) ja Essays in Collective Epistemology (2014, Oxford University Press). Hänet on palkittu useaan otteeseen akateemisista saavutuksistaan ja hän on Episteme -lehden päätoimittaja, Philosophical Studies -lehden toimittaja sekä aihealueen toimittaja Stanford Encyclopedia of Philosophy-sivustolla.

Olli-Pekka Vainio työskentelee Helsingin yliopistossa yliopistolehtorina. Hänen erikoisalaansa ovat aatehistoria ja uskonnonfilosofia. Aikaisemmin hän on työskennellyt vierailevana tutkijana muun muassa Princetonin ja Oxfordin yliopistoissa.

 

Maria Lasonen-Aarnio on teoreettisen filosofian professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy epistemologiaan. Tällä hetkellä hän valmistelee kirjaa Oxford University Pressille, joka tähtää kokonaisnäkemyksen luomiseen epistemologiassa. Hän on lisäksi opettanut ympäristöetiikkaa ja pitää kaikenlaisesta pohtimisesta metafysiikasta rakenteelliseen epäoikeudenmukaisuuteen.

Matti Kankaanniemi (TT Åbo Akademi, KTM) on teologian tohtori, tutkija ja tietokirjailija, jonka tutkimuskohteina ovat erityisesti Historian Jeesus -tutkimuksen tutkimushistoria, tutkimusmetodologia ja psykologinen Jeesus-tutkimus.

 

 

Rope Kojonen on tutkija Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, erikoisalueenaan teologian ja luonnontieteen suhde. Hänen merkittävin kansainvälinen tutkimuksensa on The Intelligent Design Debate and the Temptation of Scientism (Routledge 2016). Kojosen työstä voi lukea lisää täällä. Hän on myös Areiopagin päätoimittaja.

Pia Vuolanto on sosiologian dosentti, yliopistotutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta tutkii tieteellisiä kiistoja, lääketiedekriittisyyttä sekä tieteellisen ja ammatillisen asiantuntemuksen kyseenalaistamista. Hän johtaa seitsemän maan ja kymmenen partnerin EU Horizon 2020 -hanketta Addressing Vaccine Hesitancy in Europe (VAX-TRUST) ja Aaltosen säätiön hanketta Terveys, tieto ja asiantuntijuus. Vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys 1900-luvun alusta nykypäivään.

Vuolanto on julkaissut laajasti yhteiskuntatieteellisen tieteentutkimuksen ja terveyssosiologian aloilla ja toimittanut kirjan Complementary and Alternative Medicine. Knowledge Production and Social Transformation yhdessä Caragh Brosnanin ja Jenny-Ann Brodin Danellin kanssa. Yksi viimeisimmistä julkaisuista käsittelee tieteen puolustamista (Vuolanto, Pia & Kolehmainen, Marjo (2020). Gendered Boundary-work within the Finnish skepticism movement. Science, Technology & Human Values

Iso kuva: harusday@Flickr.com. CC BY-NC-ND 2.0. Rajattu.

Jennifer Lackeyn kuva: Rose Lenehan@Wikimedia Commons. CC BY-SA 4.0.

Maria Lasonen-Aarnion kuva: Linda Tammisto.

Ylös