Uusateistista liikettä sekä uskonnon ja tieteen vastakkainasettelua on jo kiusaus pitää menneen talven lumina. Tässä arvioitava teos Alkuräjähdyksistä uskomuksiin (Reuna 2023) tarjoaa kuitenkin yhdistelmän tähtitieteen popularisointia ja nostalgista uskontokritiikkiä: Teoksen mukaan tieteellinen ajattelu ja usko ovat syvässä ristiriidassa.

Lue koko artikkeli

Joidenkin tutkijoiden mukaan mielenhäiriö ja uskonnollinen kokemus voivat olla päällekkäisiä. Aku Visala pohtii depression ja hengellisten kokemusten suhdetta.

Lue koko artikkeli

Puolalainen filosofi Leszek Kolakowski (1927-2009) kasvatettiin kommunistiksi. Pitkään hän aatetta puolustikin, kunnes näki sen todellisen luonteen. Tultuaan karkotetuksi länteen, hän arvioi kriittisesti myös kristillisen lännen henkistä tilaa. Mihin ihminen voi uskoa, kun Jumala ja kaikki filosofiat ovat kuolleet?

Lue koko artikkeli

Millainen tiedollinen asema auktoriteeteilla on länsimaisen ihmisen ajattelussa? Miten nykyajan luottamuskriisi näyttäytyy sosiaalisen epistemologian näkökulmasta? Skeptisismistä ja episteemisistä auktoriteeteista kertoo Olli-Pekka Vainio.

Lue koko artikkeli

Onko Jumala hyvä samassa merkityksessä kuin ihminen,
jota pidetään hyvänä silloin kun hän toimii moraalisesti
oikein? Mitkä moraaliset syyt, jos minkäänlaiset
vaikuttavat Jumalan toimintaan?

Lue koko artikkeli

Vaikka depressio on kansansairaus, jonka keskeisenä vaikutuksena on uskon ja toivon kuolema, jäämme sitä tarkastellessamme helposti jumiin lääketieteen tai terapian näkökulmaan. On tietenkin tärkeää etsiä tapoja hoitaa ja parantaa depressiota, mutta pelkkä lääketieteellinen näkökulma on aivan liian kapea. 

Lue koko artikkeli

Olisiko toisaan mahdollista, että polveudumme ainoastaan kahdesta esi-isästä? Ehtisikö sivilisaatio ja miljardit ihmiset jakamaan yhteiset kantavanhemmat alle 10 000 vuodessa? Aiheesta kertoo Otto Pellinen.

Parin kuluneen vuoden aikana Professori Joshua Swamidass on vaikuttanut melkoisesti historiallisesta Aadamista ja Eevasta käytyyn keskusteluun. Hänen kirjoittamansa kirja The Genealogical Adam and Eve – The Surprising Science of Universal Ancestry (InterVarsity, 2019) on siitä erikoinen, että hän esittää siinä nykytieteen kanssa yhteensopivan hypoteesin, johon ei edes itse usko. 

Lue koko artikkeli

Ihmisellä on luontainen taipumus lähteä mukaan erilaisiin massaliikkeisiin, väittää Eric Hoffer. Massaliikkeet, jotka voivat olla sekä uskonnollisia että sekulaareja, ovat lopulta ytimeltään samanlaisia, ja niiden jälki voi olla yhtä tuhoisaa. Kuinka siis tunnistaa varhaiset radikalismin oireet? 

Joskus suuri viisaus karttaa hienoja oppiarvoja tai asemaa huippuyliopistoissa. Yhdysvaltalainen Eric Hoffer (1902–1983) oli kouluja käymätön kulkuri, joka teki erilaisia hanttihommia ja vapaa-aikanaan lueskeli historiaa ja filosofiaa. Hoffer nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun presidentti Eisenhower siteerasi eräässä puheessaan hänen ääriliikkeitä käsittelevää tutkielmaansa The True Believer (1951). Hoffer palkittiin 1983 Presidentillisellä Vapauden Mitalilla yhteiskunnallisesti merkittävästä kirjallisesta tuotannostaan ja hän sai myös useita kunniatohtorin arvoja. Lue koko artikkeli

Kirkkojen suhde valtiovaltaan kansallissosialismin aikana (1933–45) on monimutkainen kokonaisuus, jonka käsittely jatkuu vieläkin. Tässä tekstissä ruoditaan Saksan protestanttisten kirkkojen kirkkotaistelua, tarkastellaan kansallissosialismista viehättyneiden kristittyjen tarinaa sekä perehdytään katolisen kirkon ja natsi-Saksan suhteisiin. Olivatko kirkot sitten täysin toimettomia vai tekivätkö kristilliset yhteisöt hyviä tekoja sorrettujen puolustamiseksi?

Adolf Hitler kannattajineen onnistui junailemaan itsensä valtaan 1933 ja lakkauttamaan Weimarin tasavallan demokratian. Jälkipolvia on mietityttänyt, miksi tieteellisesti kehittynyt ja kulttuurillisesti sivistynyt valtio toimeenpani holokaustin. Tälle on etsitty syitä Saksan historiasta, kuten saksalaisesta kansanluonteesta, myöhäisestä kansallisvaltiokehityksestä tai Saksassa vallinneesta juutalaisvastaisuudesta. Lue koko artikkeli

Emme tee mitä tahdomme, vaan sitä mitä vihaamme. Miksi emme kykene tekemään sitä mitä haluamme tehdä, vaan lankeamme muiden virikkeiden houkutuksiin? Asiasta meitä valaisee uskonnonfilosofian dosentti ja Helsingin yliopiston tutkija Aku Visala.

Olen jo useamman vuoden tehnyt tutkimusta tahdonvapaudesta. Olen pyrkinyt tunnistamaan niitä psykologisia mekanismeja ja ilmiöitä, jotka todellisuudessa mahdollistavat sen, että ihmiset kykenevät hallitsemaan tekojaan tietoisten perusteiden nojalla. Eräs näistä psykologisista ilmiöistä on itsehallinta – tai itsehillintä, kuten sitä on perinteisesti kutsuttu. Avaan tässä kirjoituksessa hieman viimeaikaista itsehallinnan tutkimusta sekä tarkastelen itsehallinnan ja tahdonvapauden yhteyttä. 

Lue koko artikkeli

Joitakin vuosia sitten minua pyydettiin puhumaan Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen. Ehdotin aiheeksi anteeksiantamisen etiikkaa. Aihe oli mieleni päällä, koska kuten niin moni tutkija, halusin tehdä henkilökohtaisesta ongelmastani pienen tutkimusprojektin. 

Olin näihin aikoihin nimittäin kokenut tulleeni petetyksi ja loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Hylätyksi ja loukatuksi tulemisen kokemus oli äärimmäisen voimakas. Yritin ankarasti ponnistella kohti anteeksiantoa, tämän henkilön kohtaamista ja anteeksipyynnön vaatimista. En kuitenkaan pystynyt ja prosessi jäi kesken. Lue koko artikkeli

Miksi kukaan ottaisi nuoren Maan kreationismia vakavasti? Otto Pellinen otti, ja esittelee tässä tekstissä omaa älyllistä taivaltaan luomisen ja evoluution viidakossa, keskittyen nuoren Maan kreationismiin. Hän kuvaa matkaansa kyseisen näkemyksen kannattajaksi ja toisaalta sen kannattamisesta pois.

Esittelen ensin, kuinka päädyin nuoren Maan kreationismin (YEC, Young Earth Creationism) kannalle, pyrkien tarjoamaan suopean alustuksen nuoren Maan näkemyksistä: miksi ainakin joidenkin maallikoiden voi nykyäänkin olla subjektiivisesti oikeutettua kallistua kyseiselle kannalle. Kuvaan mahdollisimman uskottavan tavan, jolla nuoren Maan näkökulman omaksunut voi pyrkiä pitäytymään näkemyksessä haastavienkin tieteellisten ongelmien edessä, vedoten ymmärryksemme rajallisuuteen.Lue koko artikkeli

Elvis elää. Prinsessa Diana murhattiin. Stanley Kubrick kuvasi Apollo 11:n kuumatkan kokonaan studiossa. Maa on oikeasti litteä ja NASA johtaa ihmisiä harhaan. Maa on oikeasti ontto ja sen sisällä asuu liskoihmisiä. Bill Gates pyrkii hallitsemaan ihmisten mieliä koronarokotteen avulla.

Yleinen oletus on, että salaliittoteoriat ovat aina huuhaata, kuten vaikkapa nämä edellä luetellut laajasti tunnetut teoriat. Kuitenkin tiedämme, että historiasta löytyy esimerkkejä ihan oikeista salaliitoista.Lue koko artikkeli