Suomen tunnetuin evoluutiokriitikko, Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on kirjoittanut viime vuoden lopulla kirjan Evoluutiouskon ihmemaassa. Areiopagi on pyytänyt kirjasta kaksi arviota: toisen biokemistiltä, toisen teologilta. Tänään arviot julkaistaan yhtäaikaa.

Kirjassaan Leisola kertoo kokemuksistaan toisinajattelijana 40 vuoden työuransa varrelta ja esittelee keskeisimpiä syitä sille, miksi hän ei usko evoluutioteorian onnistuvan selittämään biologisen elämän monimuotoisuutta.

Kirja-arvioiden kirjoittajat ovat ekumeniikan dosentti, kirkkoherra Sammeli Juntunen sekä biokemiasta väitellyt tohtori, pitkään tutkijana työskennellyt aineenopettaja Jussi Tuusa.Lue koko artikkeli

Tukeeko tiede oikein ymmärrettynä jumala-uskoa vai ateismia? Vai voisiko tiede olla neutraali asiassa? Entäpä tieteen, moraalin ja uskonnon suhde – miten se olisi parasta ymmärtää? Tässä evankelis-luterilaisen kirkon piispojen Tieteiden lahja -kannanottoa käsittelevässä toisessa osassa julkaisemme loput viisi kommenttia kannanottoon.

Tieteiden lahja- kannanotto on luettavissa täältä. Kannanottoa käsittelevissä kommettipuheenvuoroissa eri näkökulmia edustavat tällä kertaa ovat kosmologi Syksy Räsänen, biokemisti Matti Leisola, filosofi Leo Näreaho, filosofi Tarja Kallio-Tamminen ja teologi Sammeli Juntunen.

Lue koko artikkeli

Toinen Areiopagin päätoimittajista, Miikka Niiranen, lopettaa tehtävässään tänään. Päätoimittajana jatkaa edelleen Rope Kojonen. Tässä kirjoituksessa Niiranen kertoo, missä lehti on hänestä onnistunut neljän ensimmäisen vuoden aikana, ja mikä on mennyt penkin alle. Lopuksi lukijat kutsutaan kertomaan omista kokemuksistaan lehden parissa.

Niille, keissä otsikko herätti kutkuttavia mielikuvia lehtemme kulisseissa muhivista riidoista, joudun tuottamaan pettymyksen. Lopettamispäätökseeni ei liity mehevää dramatiikkaa, ja jatkan kirjoittamista vakituisen avustajan roolissa.

Mutta mitä näihin Areiopagin ensimmäiseen neljään ja puoleen vuoteen on oikein mahtunut? Kurkistan seuraavaksi menneeseen ja koetan sanoa samalla jotain toimintamme onnistumisesta.Lue koko artikkeli

Keskellä heinäkuuta sopii kerrata viime vuoden artikkelit. Mikä niistä oli luetuin?

Kaikki vuoden 2014 artikkelit löytyvät artikkelin lopusta linkkeineen.

Pysyt kärryillä siitä, mitä teologian, filosofian ja luonnontieteen leikkauskohdassa tapahtuu tykkäämällä meistä Facebookissa, seuraamalla Twitterissä, tilaamalla RSS-syötteen tai tilaamalla artikkelit sähköpostiisi.Lue koko artikkeli

Areiopagin toimitus lähtee tauolle heinäkuun ajaksi. Kuten varmasti suuri osa toimituksen väestä, niin moni lukijammekin aikonee viettää lomiaan nenä kirjassa auringon ruskettaessa grillimakkarasta pullistunutta kesävatsaa.

Tällaisten ulkomaanmatkojen lisäksi myös Suomen kesässä voi vetäytyä räntäsateesta takkatulen ääreen nauttimaan laatulukemisesta. Siksi muistutamme tässä niin vanhoja kuin uusiakin lukijoitamme Areiopagilla reilun vuoden aikana julkaistuista kirja-arvioista. Ennen kuin siis hankit hyllyysi tai tablettikirjastoosi uuden teoksen, tarkista toki minkälaisen analyysin se on saanut meiltä!Lue koko artikkeli

Evoluutioteorian sanotaan tavallisesti kumonneen sen ajatuksen, että esimerkiksi silmän monimutkaisuuden taustalla tarvitsisi olla mitään suunnittelua. Viimeaikaisessa keskustelussa on kuitenkin puolustettu evoluutioteorian ja suunnittelunäkemyksen yhteensopivuutta uusilla argumenteilla.

Evoluution ja luomisnäkemyksen yhteensopivuudesta voidaan esittää monenlaisia argumentteja puolesta ja vastaan. Näkemys evoluution ja luomisnäkemyksen ristiriidasta on yllättävän yleinen, ja toistuu jopa tiedeasenteita selvittävässä Tiedebarometri-tutkimuksessa. Suurin osa teologeista ja kristityistä maallikoista pitää evoluutioteoriaa ja luomisuskoa yhteensopivina. Yleinen tulkinta on esimerkiksi ymmärtää luominen ja evoluutio eri tasoilla toimiviksi selityksiksi. Kristillisessä teologiassa Jumalan ymmärretään luoneen säännönmukaisen maailmankaikkeuden, ja hän voi siis selvästi toimia luonnollisten mekanismien kautta.Lue koko artikkeli

Uskonto ja luonnontiede vaikuttavat äkkiseltään varsin erilaisilta. Viimeisten 60 vuoden aikana on kuitenkin syntynyt kansainvälinen tutkimussuuntaus ”Religion and Science”, jossa pyritään keskusteluun niiden välillä. Mutta mitkä ovat keskustelun taustalla olevat motivaatiot?

Kuten teologisen tiedekunnan varadekaani Risto Saarinen totesi äskettäisen ”Luonnontiede, teologia ja maallistuminen” -seminaarin avauspuheessa, Suomessa keskustelu uskonnon ja luonnontieteen suhteesta ei ole ollut perinteisesti vahva tutkimusala, vaikka meillä onkin ollut monia yksittäisiä aiheesta kiinnostuneita teologeja ja luonnontieteilijöitä, kuten K.V. Laurikainen, Juha Pihkala ja Eeva Martikainen. Osaksi tämä saattaa johtua kantilaisen uusprotestantismin perinnöstä, jossa uskonnon alueeksi jäivät arvot ja eksistentiaaliset kysymykset (kuten kysymys elämän tarkoituksesta), kun taas luonnontieteen alueeksi jäi todellisuuden tutkiminen.Lue koko artikkeli