Hakutulokset: evoluutiouskon ihmemaassa
Kaksi arviota Matti Leisolan kirjasta Evoluutiouskon ihmemaassa
Suomen tunnetuin evoluutiokriitikko, Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on kirjoittanut viime vuoden lopulla kirjan Evoluutiouskon ihmemaassa. Areiopagi on pyytänyt kirjasta kaksi arviota: toisen biokemistiltä, toisen teologilta. Tänään arviot julkaistaan yhtäaikaa.
Kirjassaan Leisola kertoo kokemuksistaan toisinajattelijana 40 vuoden työuransa varrelta ja esittelee keskeisimpiä syitä sille, miksi hän ei usko evoluutioteorian onnistuvan selittämään biologisen elämän monimuotoisuutta.
Kirja-arvioiden kirjoittajat ovat ekumeniikan dosentti, kirkkoherra Sammeli Juntunen sekä biokemiasta väitellyt tohtori, pitkään tutkijana työskennellyt aineenopettaja Jussi Tuusa.Lue koko artikkeli
Sammeli Juntusen arvio Matti Leisolan kirjasta Evoluutiouskon ihmemaassa
Matti Leisola, Evoluutiouskon ihmemaassa. Datakirjat 2013, 267 s.
Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on kirjoittanut teoksensa ”Evoluutiouskon ihmemaassa” kertoakseen, miten hänen omat ennakkokäsityksensä elämän synnystä ja kehityksestä ovat muuttuneet. Hän aloitti biokemistin tutkijanuransa naturalistisen evoluutioparadigman pohjalta.Lue koko artikkeli
Jussi Tuusan arvio Matti Leisolan kirjasta Evoluutiouskon ihmemaassa
Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisolan tuoreimman kirjan Evoluutiouskon ihmemaassa nimi herättää epäilyn, onko kirja mahdollisesti vastine Kari Enqvistin Uskomaton matka uskovien maailmaan tai Eero Junkkaalan Alussa Jumala loi… – Luomisusko ja tieteellinen maailman kuva –kirjoille. Nämä kaikki käsittelevät uskonnollista ja tieteellistä maailmankuvaa.
Osoittautuu, että kirja on enemmän Leisolan evoluutiota koskevien ajatusten elämäkerrallinen yhteenveto kuin vastakirjoitus. Siinä, missä Enqvist pyrkii ymmärtämään uskonnollista ajattelua, Leisola kuvaa värikkäästi naturalistisen ja juutalais-kristillisen maailmankuvan konfrontaatiota omien kokemustensa kautta pyrkimättä enempää analysoimaan vastapuolen ajattelun perusteita. Kun Junkkaalan lähestymistapa on ensisijaisesti luomisteologinen, Leisola pysyy tiukasti luonnontieteessä puolustaen design-teesiä ja esittämällä väitteitä evoluutioteorian heikkouksista.Lue koko artikkeli
Tieteiden lahja osa 2: Kommentoijina Syksy Räsänen, Matti Leisola, Leo Näreaho, Tarja Kallio-Tamminen ja Sammeli Juntunen
Tukeeko tiede oikein ymmärrettynä jumala-uskoa vai ateismia? Vai voisiko tiede olla neutraali asiassa? Entäpä tieteen, moraalin ja uskonnon suhde – miten se olisi parasta ymmärtää? Tässä evankelis-luterilaisen kirkon piispojen Tieteiden lahja -kannanottoa käsittelevässä toisessa osassa julkaisemme loput viisi kommenttia kannanottoon.
Tieteiden lahja- kannanotto on luettavissa täältä. Kannanottoa käsittelevissä kommettipuheenvuoroissa eri näkökulmia edustavat tällä kertaa ovat kosmologi Syksy Räsänen, biokemisti Matti Leisola, filosofi Leo Näreaho, filosofi Tarja Kallio-Tamminen ja teologi Sammeli Juntunen.
Kun päätoimittaja luopuu tehtävästään, on välitilinpäätöksen aika
Toinen Areiopagin päätoimittajista, Miikka Niiranen, lopettaa tehtävässään tänään. Päätoimittajana jatkaa edelleen Rope Kojonen. Tässä kirjoituksessa Niiranen kertoo, missä lehti on hänestä onnistunut neljän ensimmäisen vuoden aikana, ja mikä on mennyt penkin alle. Lopuksi lukijat kutsutaan kertomaan omista kokemuksistaan lehden parissa.
Niille, keissä otsikko herätti kutkuttavia mielikuvia lehtemme kulisseissa muhivista riidoista, joudun tuottamaan pettymyksen. Lopettamispäätökseeni ei liity mehevää dramatiikkaa, ja jatkan kirjoittamista vakituisen avustajan roolissa.
Mutta mitä näihin Areiopagin ensimmäiseen neljään ja puoleen vuoteen on oikein mahtunut? Kurkistan seuraavaksi menneeseen ja koetan sanoa samalla jotain toimintamme onnistumisesta.Lue koko artikkeli
Vuoden 2014 artikkelit – mikä oli luetuin?
Keskellä heinäkuuta sopii kerrata viime vuoden artikkelit. Mikä niistä oli luetuin?
Kaikki vuoden 2014 artikkelit löytyvät artikkelin lopusta linkkeineen.
Pysyt kärryillä siitä, mitä teologian, filosofian ja luonnontieteen leikkauskohdassa tapahtuu tykkäämällä meistä Facebookissa, seuraamalla Twitterissä, tilaamalla RSS-syötteen tai tilaamalla artikkelit sähköpostiisi.Lue koko artikkeli
Vuoden 2014 artikkelit
Tammikuu
- Ilman Jumalaa ei ole objektiivista moraalia
- Kun uskontokritiikki ampuu ohi
- Filosofi ja teologi väittelivät kahvilassa, kumpi voitti?
- Tieteellä on rajansa, totuus on rajaton
Helmikuu
- Voiko Jumalasta puhua mielekkäästi?
- Taikuridialogi: Miksi uskon/en usko ihmeisiin?
- Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta
- Ateistinen henkisyys
Maaliskuu
- Lordi Kelvin: ”Maailma on luotu, ja siksi sillä on alku ja loppu”
- Uskonto ja luonnontieteet -keskustelu ja ekoteologia
- Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietää (kirja-arvio)
- Dialogos – usko ja tiede katsomusten torilla
- Älykkyys, usko ja ateismi – onnellisuusprofessorin puheenvuoro
Huhtikuu
- Usko ja järki – kolme mallia
- John Lennox: Tähtäimessä Jumala – Miksi uusateistit osuvat harhaan? (kirja-arvio)
- Ateismia puolustamassa – Herman Philipse: God in the Age of Science (kirja-arvio)
- Auttamisesta ateismiin: syrjäyttävätkö turvaverkot kristinuskon?
- Kaksi arviota Matti Leisolan kirjasta Evoluutiouskon ihmemaassa (kirja-arvio)
Toukokuu
- Thomas Nagel: Mind and Cosmos (kirja-arvio)
- Nietzsche ja humanismin hankaluus
- Ensiaskeleita kristinuskon järkiperäisessä puolustamisessa
- ”En ollut tyytyväinen ajatukseen teologiasta ja luonnontieteestä kahtena eri maailmana.” Robert J. Russellin haastattelu
Kesäkuu
- Vaikuttiko teologia tai filosofia sähkömagneettisten kenttäyhtälöiden keksimiseen?
- Onko ihminen sielu vai ruumis? Persoonat ja kristillinen fysikalismi
- Mitä varhaiset kristityt uskoivat luomisesta?
- Mitä tiede ei voi kertoa sinulle (kirja-arvio)
Heinäkuu
- Tilastoja, kirja-arvioita sekä kesätauko heinäkuun ajaksi
- Onko uskonnollisessa ympäristössä kasvaneilla lapsilla vaikeuksia erottaa fiktio todellisuudesta?
Elokuu
- Voiko ihminen olla kone? (kirja-arvio)
- Panpsykismi ja tietoisuuden ongelma
Syyskuu
- Järkyttävä totuus inkvisitiosta
- Areiopagin kolmivuotinen hanke käynnistyy
- Zygon: syvemmälle uskontoon ja tieteisiin
- Todennäköisesti ylösnousi – Richard Swinburnen kristillinen teismi
Lokakuu
- Fyysikon artikkeli teologiasta poiki vastineita Euroopassa
- Ihmisten maa — näkökulmia maallistumiseen (kirja-arvio)
- Onko ihminen vapaa vai vain nappula Jumalan kädessä?
- Monenkirjavia kuvitelmia (kirja-arvio)
- Aiheuttaako uskonto väkivaltaa?
Marraskuu
- Neljä tapaa esittää ateistista uskontokritiikkiä, osa 1
- Neljä tapaa esittää ateistista uskontokritiikkiä, osa 2
- Mieli ja kosmos: Mistä Thomas Nagelin materialismin kritiikissä olikaan kyse?
- Kiista älykkään suunnittelun liikkeestä, osa 1
- Kiista älykkään suunnittelun liikkeestä, osa 2
- Areiopagin seminaarin ohjelma julki
- Onko naturalismi uskonto?
Joulukuu
Tilastoja, kirja-arvioita sekä kesätauko heinäkuun ajaksi
Areiopagin toimitus lähtee tauolle heinäkuun ajaksi. Kuten varmasti suuri osa toimituksen väestä, niin moni lukijammekin aikonee viettää lomiaan nenä kirjassa auringon ruskettaessa grillimakkarasta pullistunutta kesävatsaa.
Tällaisten ulkomaanmatkojen lisäksi myös Suomen kesässä voi vetäytyä räntäsateesta takkatulen ääreen nauttimaan laatulukemisesta. Siksi muistutamme tässä niin vanhoja kuin uusiakin lukijoitamme Areiopagilla reilun vuoden aikana julkaistuista kirja-arvioista. Ennen kuin siis hankit hyllyysi tai tablettikirjastoosi uuden teoksen, tarkista toki minkälaisen analyysin se on saanut meiltä!Lue koko artikkeli
Matti Leisolan palaute kirjan arvioon
Haluan kiittää Sammeli Juntusta ja Jussi Tuusaa perusteellisista ja ystävällisistä kirjani arvioista. Kumpikin oli nähnyt paljon vaivaa ja lukenut kirjan huolella läpi. Kirjani päätavoite oli osoittaa miten maailmankuvallisesti sitoutunutta evoluutioon liittyvä keskustelu on. Kirjaa ei ole tarkoitettu syvälliseksi evoluutioteorian kritiikiksi. Sitä varten suosittelin Evoluutio – kriittinen analyysi -kirjaa. Nostan hattua Tuusalle, että hän oli lukenut myös tämän kirjan.Lue koko artikkeli
Voisivatko evoluutio ja suunnittelupäätelmä sittenkin sopia yhteen?
Evoluutioteorian sanotaan tavallisesti kumonneen sen ajatuksen, että esimerkiksi silmän monimutkaisuuden taustalla tarvitsisi olla mitään suunnittelua. Viimeaikaisessa keskustelussa on kuitenkin puolustettu evoluutioteorian ja suunnittelunäkemyksen yhteensopivuutta uusilla argumenteilla.
Evoluution ja luomisnäkemyksen yhteensopivuudesta voidaan esittää monenlaisia argumentteja puolesta ja vastaan. Näkemys evoluution ja luomisnäkemyksen ristiriidasta on yllättävän yleinen, ja toistuu jopa tiedeasenteita selvittävässä Tiedebarometri-tutkimuksessa. Suurin osa teologeista ja kristityistä maallikoista pitää evoluutioteoriaa ja luomisuskoa yhteensopivina. Yleinen tulkinta on esimerkiksi ymmärtää luominen ja evoluutio eri tasoilla toimiviksi selityksiksi. Kristillisessä teologiassa Jumalan ymmärretään luoneen säännönmukaisen maailmankaikkeuden, ja hän voi siis selvästi toimia luonnollisten mekanismien kautta.Lue koko artikkeli
Miksi ylipäätään keskustella tieteen ja uskonnon suhteesta?
Uskonto ja luonnontiede vaikuttavat äkkiseltään varsin erilaisilta. Viimeisten 60 vuoden aikana on kuitenkin syntynyt kansainvälinen tutkimussuuntaus ”Religion and Science”, jossa pyritään keskusteluun niiden välillä. Mutta mitkä ovat keskustelun taustalla olevat motivaatiot?
Kuten teologisen tiedekunnan varadekaani Risto Saarinen totesi äskettäisen ”Luonnontiede, teologia ja maallistuminen” -seminaarin avauspuheessa, Suomessa keskustelu uskonnon ja luonnontieteen suhteesta ei ole ollut perinteisesti vahva tutkimusala, vaikka meillä onkin ollut monia yksittäisiä aiheesta kiinnostuneita teologeja ja luonnontieteilijöitä, kuten K.V. Laurikainen, Juha Pihkala ja Eeva Martikainen. Osaksi tämä saattaa johtua kantilaisen uusprotestantismin perinnöstä, jossa uskonnon alueeksi jäivät arvot ja eksistentiaaliset kysymykset (kuten kysymys elämän tarkoituksesta), kun taas luonnontieteen alueeksi jäi todellisuuden tutkiminen.Lue koko artikkeli