Onko uskolla merkitystä sen kannalta, kuinka järkevästi ihminen ajattelee? Jos luonnollinen järki on vanhan luterilaisen opetuksen mukaisesti pimentynyt, valaiseeko usko jotenkin järkeä? Mitä tämä valaiseminen voisi olla? Vaikuttaako se tieteellisiin tai yhteiskunnallisiin ratkaisuihin positiivisesti tai negatiivisesti?

Lue koko artikkeli

Usein uskonnollisten uskomusten rationaalisuutta puolustetaan ja arvioidaan esimerkiksi jumalatodistusten avulla. Toisten mielestä taas uskonnolliset uskomukset ovat oma uskomusten luokka, jota ei tarvitse tiedollisesti oikeuttaa. Näkemysten väliin jää reformoituna epistemologiana tunnettu kanta, jonka kannattajien mukaan ainakin jotkin uskonnolliset uskomukset voidaan tiedollisesti oikeuttaa ilman erityisiä argumentteja. Nykyisen reformoidun epistemologian kentällä on pyritty määrittelemään tällaisten uskonnollisten perususkomusten oikeutus useiden tieto-opin kantojen mukaan. Voiko uskonnollinen uskomus olla rationaalinen ilman erityisiä perusteluita? Voiko ei-päätellylle uskonnolliselle uskomukselle olla jopa evidenssiä ilman jumalatodistuksia?

Lue koko artikkeli

Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa Lari Launonen ja Ilmari Hirvonen keskustelevat siitä, missä määrin kristilliset uskomukset voivat olla perususkomuksia. Ja lisäksi jättiläisjänisten teologiasta.Lue koko artikkeli

Nicholas Wolterstorff on keskeinen hahmo kristillisen uskonnonfilosofian 1900-luvun renessanssissa. Kirjassaan In this World of Wonders. Memoir of a Life in Learning (Eerdmans 2019) Wolterstorff kertoo tiestään Minnesotan preerioilta aikamme yhdeksi tunnetuimmista filosofeista.

Wolterstorffin tekstejä lukeneet tuntevat hänet hyvänä ja selkeänä kirjoittajana. Myös hänen omaelämänkertansa on nautinnollista luettavaa, jossa siirrytään luontevasti ihmiskohtaloista suuriin filosofisiin ja teologisiin kysymyksiin. Hänet tunnetaan parhaiten yhtenä niin sanotun reformoidun epistemologian perustajista sekä yleisnerona, joka on julkaissut uraauurtavia teoksia ja artikkeleita muun muassa metafysiikasta, estetiikasta, raamattuteologiasta, poliittisesta filosofiasta ja liturgian filosofiasta.Lue koko artikkeli

Reformoitu tietoteoria on yksi merkittävimmistä nykyisen uskonnonfilosofian tieto-opillisista suuntauksista. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että sen kannattajien mukaan jumalusko voi olla rationaalinen, vaikkei sen tueksi olisikaan argumentteja.

Reformoidut tietoteoreetikot nimittäin ajattelevat, että Jumala voidaan ikään kuin aistia suoraan. Tästä syystä kristityn ei heidän mukaansa tarvitse erikseen esittää perusteita Jumalan olemassaolon puolesta ollakseen uskossaan rationaalinen.

Tunnetuin ja vaikutusvaltaisin reformoidun tietoteorian edustaja lienee Alvin Plantinga. Hänen monumentaalinen pääteoksensa Warranted Christian Belief on antanut suunnan oikeastaan kaikelle sitä seuranneelle keskustelulle reformoidusta tietoteoriasta. Seuraavaksi esittelen jotakin Plantingan teoksen pääideoita, jotta saamme käsityksen siitä, millaiseen ajatteluun reformoitu tieto-oppi nojautuu tai voi perustua. Tämän jälkeen perustelen, miksi Plantingan näkemys on mielestäni ongelmallinen ja johtaa relativismiin. Tiivistäen ongelmana on, että samalla strategialla voitaisiin periaatteessa puolustaa hyvin kummallisiakin uskomuksia, vaikkapa uskoa jokaisena pyhäinpäivänä ilmestyvään Suureen Kurpitsaan.Lue koko artikkeli

Knowledge and Christian Belief tiivistää Alvin Plantingan tärkeimmät ajatukset reiluun sataan sivuun. Eilen julkaistiin arvion ensimmäinen osa. Tässä toisessa osassa käsitellään sitä, miksi Plantingan mukaan kristitty voi tietää, että kristinuskon keskeiset totuudet kuten synti, sovitus ja iankaikkinen elämä ovat totta. Tiedon lisäksi uskossa on kyse myös intohimoisesta rakkaudesta Jumalaan.

Kun Plantinga on kritisoinut klassista foundationalismia ja korvannut sen omilla rationaalisuuden kriteereillään (joista tärkein on mielen asianmukainen toiminta), on hän valmis kertomaan, miksi usko Jumalaan voi olla tiedollisesti taattua (warranted).Lue koko artikkeli

Knowledge and Christian Belief on tiivistys filosofi Alvin Plantingan pääteoksesta Warranted Christian Belief. Plantingan väitteet ovat edelleen yhtä hätkähdyttäviä kuin 15 vuotta sitten: kun ihmisen sisäinen jumala-aisti ja Pyhä Henki johdattavat hänet näkemään kristinuskon totuuden, eivät kärsimyksen ongelma tai raamattukritiikki voi sitä kumota. Arvion ensimmäisessä osassa käsitellään sitä, millaiset uskomukset Plantingan mukaan ovat rationaalisia.

Alvin Plantingan kirja Knowledge and Christian Belief (Eerdmans 2015) pyrkii saattamaan aikamme kenties tärkeimmän kristityn filosofin keskeiset ajatukset laajemman lukijakunnan käsiin. Plantingan keskeisestä, viisisataasivuisesta teoksesta Warranted Christian Belief (Oxford University Press 2000) laadittu ihmisystävällinen versio sisältää vain 126 sivua tekstiä.Lue koko artikkeli

Uskonnollisen uskon rationaalisuuteen suhtaudutaan monella tavalla, ja teismin sisälläkin on asiasta ristiriitaisia näkemyksiä. Mitä uskon järjellisyydestä olisi perusteltua ajatella?Lue koko artikkeli

Alvin Plantinga: Where the Conflict Really Lies? Science, Religion and Naturalism (New York: Oxford University Press, 2011)

Luonnontieteiden ja kristillisen teologian keskinäisten suhteiden selvittely on kuluneen 20 vuoden aikana kehittynyt omaksi poikkitieteelliseksi tutkimushaarakseen. Sillä on omat koulutusohjelmansa (esimerkiksi Bostonin teologisessa seminaarissa, Princetonissa ja Oxfordissa), instituuttinsa (esimerkiksi Faraday-instituutti Cambridgessä ja Ian Ramsey Centre Oxfordissa) sekä seuransa (European Society for the Study of Science and Theology, International Society of Science and Religion).Lue koko artikkeli