Sivistynyt keskustelu eri tieteenalojen välillä kasvattaa kaikkien osapuolten ymmärrystä. Yksi keskeisistä uskonnon ja luonnontieteiden välisen keskustelun edistäjistä on ollut Chicagosta käsin toimiva Zygon-keskus.

Moni tuntee Zygonin ennen kaikkea samannimisestä lehdestä, jota keskus julkaisee ja joka on saatavilla esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Zygon-journaali on pitkään ollut alansa keskeinen edustaja, jonka kirjoitukset pureutuvat hyvin erilaisten tieteiden näkökulmasta uskonnon ja luonnontieteiden tematiikkaan. Lehti on ollut Zygonin olennainen toimintamuoto erilaisten seminaarien ja luentojen lisäksi.

Kun itse osallistuin Zygonin erilaisiin tilaisuuksiin Chicagossa 2011 ja 2012, hämmästyin sitä, miten hedelmällistä vuoropuhelu oli. Etenkin keskuksen tapahtumien lippulaiva, jokakeväinen Advanced Seminar –luentosarja kerää yhteen vakuuttavan joukon asiantuntijoita eri aloilta. Kullakin kerralla professorit, maallikot ja jatko-opiskelijat kerääntyvät saman pöydän ääreen kuuntelemaan kaksi alustusta ja keskustelemaan.

Kevään 2011 yleisteemana oli ihmiskäsitys, jota lähestyttiin etenkin transhumanismin ja synteettisen biologian kautta. Tieteen ja teknologian kehittyessä raja ihmisen ja koneen välillä käy yhä monimutkaisemmaksi. Harva tietää, miten hienosyisiä orgaanisia koneita voidaan tuottaa synteettisen biologian avulla vaikkapa ihmiskehon sisälle. On selvää, että kehityskulku herättää myös vakavia teologisia kysymyksiä. Mitä teologit vastaavat esimerkiksi niille transhumanisteille, jotka uskovat jopa kuolemattomuuteen teknologian tuloksena?

Zygon-keskuksen pitkäaikainen johtaja ja kehittäjä, luterilainen teologi Philip Hefner on kirjoittanut transhumanismista ja toimi myös tämän luentosarjan puheenjohtajana, vaikka onkin jo eläkkeellä Lutheran School of Theology at Chicagosta (LSTC), jossa Zygon toimii. Hefnerin johdolla Ralph Wendell Burhoen perustama Zygon laajeni nykymuotoonsa. Seuraavana johtajana toimi ruotsalainen Antje Jackelén, nykyinen arkkipiispa, joka on myös arvostettu tieteellinen ajattelija. Tämänhetkinen johtaja Lea F. Schweitz on tutkinut esimerkiksi Leibnitzin ajattelua, mikä on oiva esimerkki Zygon-väen monipuolisista kiinnostuksen kohteista.

Advanced Seminaryn lisäksi Zygonin säännölliseen toimintaan kuuluvat kaksi LSTC:n kanssa järjestettävää luentosarjaa. Syksyinen Epic of Creation: Scientific, Biblical, and Theological Perspectives on Our Origins keskittyy maailman ja ihmisen kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Keväinen Future of Creation: Foundations of a Just and Sustainable World käsittelee vuorostaan monipuolisesti ekoteologiaan liittyviä teemoja, vaikka luentosarjat sisältävät luonnollisesti myös liittymäkohtia. Zygon järjestää keväisin myös opiskelijoille suunnatun seminaarin, jossa pääpuhujien luentojen lisäksi on tarjolla esitelmämahdollisuuksia opiskelijoille.

Zygon-termi tarkoittaa yhteen valjastamista: keskuksen tavoitteena on, että uskonnon ja luonnontieteiden härät eivät vetäisi eri suuntaan, vaan toimisivat yhteistyössä paremman maailman puolesta. Tämä toimii esimerkkinä myös suomalaisille, ja toivottavasti Zygonin kaltainen toiminta kasvaa täälläkin tulevina vuosina. Chicagossa keskuksen ovet ovat avoinna, jos joku sinne asti matkaa, ja suomalaisiin suhtaudutaan tietyllä erityissympatialla: yksi oppilaitos LSTC:n taustalla oli amerikansuomalaisten teologinen seminaari, ja vuosien varrella useampi suomalainen on opiskellut myös LSTC:ssa.

Kuva: Superfamous@Flickr. CC BY 3.0